Paneeli

Paneeli on yleisnimike toisiinsa ponttiliitoksin yhdistettäville verhouskappaleille. Paneeli on valmistettu yleisimmin puusta höyläämällä. Paneeleita voidaan valmistaa myös puukuitumateriaaleista kuten mdf:stä, tai vaikkapa muovista suulakepuristamalla. Yleisimmät puupaneelimateriaalit ovat mänty ja kuusi, mutta käytännössä paneeli voidaan valmistaa mistä tahansa sahatavarana saatavilla olevasta puulajista, kuten haavasta, tervalepästä, tai keisaripuusta. Puupaneeleita voidaan käsitellä lakkaamalla, vahaamalla, öljyämällä ja maalaamalla. Puupinnan sävyä voidaan myös muuttaa petsaamalla tai pintakäsittelemällä sävytetyillä lakoilla, öljyillä tai vahoilla. Puukuitupaneelit ovat joko maalattuja tai pinnoitettuja laminoimalla.

Paneelia käytetään yleisimmin rakennusten ulkoverhouksissa, sekä kattojen ja seinien sisäverhouksissa. Yleinen paneelin käyttötapa on ns. puolipaneeli, joka tarkoittaa sisäseinän paneloimista pystyyn n. 1 000–1 200 mm:n korkeudelle lattiasta.

Puupaneelit luokitetaan koon, puumateriaalin, pinnanlaadun, oksaisuuden, käyttötarkoituksen, ponttityypin ja profiilin mukaan. Esimerkiksi merkintä 15×95 STV/OK tarkoittaa 15 mm paksua, 95 mm leveää oksaista kuusipaneelia, jonka tarkennus STV tarkoittaa sisäpaneeli-täyspontti-vinokantti. HS 18×120 UYS tarkoittaa taas 18 mm paksua, 120 mm leveää hienosahattua paneelia, jonka tarkenne UYS tarkoittaa Ulkopaneeli-yksinkertainen pontti-suora kantti. Ulkoverhouspaneelit ovat yleensä kuusipaneeleita mäntyä paremman kosteudenkeston takia.

Paneelien yleisimmät leveydet Suomessa ovat 95 ja 120 mm. Pituudet noudattavat yleisiä sahatavaramittoja, toisin sanoen paneelien pituudet ovat tyypillisesti 1 800–6 000 millimetriä, 300 millimetrin välein.

Suomessa käytössä olevista paneeleista ja profiileista on olemassa RT-kortteja. 2006 aikana on julkaistu EN-sarjan standardi, jossa on määritetty muun muassa paneelien mittatoleransseja.

• Höylätavara

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paneeli Wikimedia Commonsissa

• Muotohöylätyt laudat ja listat Puuinfon sivulla (Arkistoitu – Internet Archive)