Peipsijärven valuma-alue

Peipsijärven valuma-alue ^[1] on Venäjällä, Virossa, Latviassa ja Valko-Venäjällä sijaitseva vesistöalue, joka sisältää Peipsijärven ja siihen laskevien jokien valuma-alueet. Se muodostuu Narvanjoen vesistöalueesta, josta on jätetty pois Narvanjoen alue.^[2][3][4]

Peipsijärvi sijaitsee Peipsin alangolla ^[1][2]. Sen valuma-alue rajautuu koillisessa Narvanjoen alueeseen, joka päättyy Lugan ylängölle. Valuma-alueen eteläosa on erityisesti Velikajan valuma-aluetta. Sen itäpuolella sijaitsevat Sudomskajan ylänkö ja etelässä Bežanitsyn ylänkö. Niiden takana idässä levittäytyy Olhavanjoen vesistö, jonka kaakkoiset joet laskevat Ilmajärveen. Etelässä Bežanitsyn ylänkö toimii vedenjakajana etelässä virtaavan Väinäjoen valuma-alueeseen, jonka muita vedenjakajia ovat Alūksnen ylänkö ja Haanjan ylänkö. Nämä ylängöt ovat pienempiä ylänköjä laajemmasta Itä-Latvian ylänköalueesta, joka rajaa Peipsijärven valuma-alueen lounaasta käsin. Näiden pohjoispuolella sijaitsevat Emajoen ja Võrtsjärven vesistöalueet. Näiden pohjoinen vedenjakaja kulkee Pandiveren ylängöllä ja lännessä Võrtsjärven valuma-aluetta rajaa Pärnunjoen valuma-alue.^[1][3][4]

Narvanjoen vesistöalue voidaan jakaa osa-alueisiin monella eri tavoilla, mutta tässä yhteydessä se on jaettu seuraavalla tavalla:

• Narvanjoen alue
• Peipsijärven valuma-alue
  • Peipsijärven alue
  • Emajoen valuma-alue
    • Emajoen alue
    • Võrtsjärven valuma-alue
  • Velikajan valuma-alue

Peipsijärven valuma-alueen pinta-ala on 47 815 neliökilometriä (km²), josta kuuluu Peipsijärvelle 3 555 km² eli 7,4 %. Eteläisen Velikajan valuma-alueen pinta-ala on 25 200 km², joka on noin 52,7 % Peipsijärven valuma-alueesta. Toinen suuri kokonaisuus on Emajoen valuma-alue, jonka pinta-ala on 9 740 km² eli 20,4 % Peipsijärven valuma-alueesta. Peipsijärven alue voidaan määrittää Peipsijärven valuma-alueesta ilman Velikajan- ja Emajoen valuma-alueita. Kaikki muut joet ovat tämän jälkeen pituudeltaan alle 162 kilometriä ja niiden valuma-alueet alle 1 420 km². Peipsijärven alueen pinta-ala on silloin 12 640 km² eli 26,4 % Peipsijärven valuma-alueesta. Peipsijärveen laskee 237 jokea, puroa tai ojaa, joista 41 tulee Viron ja loput 196 Venäjän rannikolle.^[1][3][4]

Valuma-alueen laskujoki on Narvanjoki, joka virtaa Peipsijärven pohjoisrannasta Suomenlahteen. Valuma-alueen joet ja ojat tuovat Peipsijärveen keskimäärin 9,3 kuutiokilometriä (km³) vettä ja siihen tulee sadantana lisää vielä noin 2 km³ vuodessa. Tästä määrästä katoaa haihduntana 14,7 % ja Narvajoen kautta 85,3 %. Joki on noin 74 kilometriä pitkä ja sen kautta laskee vettä pois noin 9,6 km³ vuodessa, mikä tekee yläjuoksun keskivirtaamana noin 306 m³/s. Koska Narvanjoen kautta laskee mereen myös Narvanjoen alueelle muualta tulevat veden, kasvaa joen alajuoksun keskivirtaama arvoon 380–400 m³/s.^[3][5][6]

Venäjän ja Viron valtioraja kulkee pitkittäin Peipsijärven yli. Järven pohjoisosasta kuuluu Venäjälle 1 224 km² ja Virolle 1 387 km², Kuumajärvestä vastaavasti 118 km² ja 118 km² sekä Pihkovanjärvestä 683 km² ja 25 km². Valuma-aluesta kuuluu Venäjälle 27 264 km², Virolle 16 240 km² ja Latvialle 4 311 km².^[3]

Peipsijärven valuma-alueesta Venäjälle kuuluva alue on kokonaisuudessaan Pihkovan aluetta. Viron alueet sisältyvät hallinnollisesti sekä Virun alavesistöalueeseen että Peipsijärven alavesistöalueeseen, joka kuuluu Itä-Viron vesistöalueeseen. Latvian alueen hallinnosta ei ole tässä tietoa.^[7]