Radiomäki

Radiomäki, alkuperäiseltä nimeltään Selänmäki ja sitä seuranneelta nimeltään Korkeamäki, hautausmaan perustamisen jälkeen Hautausmaanmäki, on Lahden kaupungin keskustassa, Keski-Lahdessa sijaitseva Salpausselän harjuun kuuluva noin 140 metrin korkeudella merenpinnasta oleva pitkä idän-lännen suuntainen mäki. Radiomäki sijaitsee Helsingintien, valtatie 12:n, Salininkadun ja Harjukadun välisellä alueella. Mäkeä on myös kutsuttu ennen hautausmaan perustamista myös Lämpysenmäeksi.

Radiomäellä on kolme Päijät-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen lintuhavaintopaikkaa. Tyyppilintulajeja ovat harmaasieppo, hippiäinen, kesykyyhky, mustarastas, naakka, pajulintu, räkättirastas, varpushaukka. Harvinaisia lajeja ovat hippiäisuunilintu, jääkuikka, kiljukotka, leveäpyrstökihu ja taigauunilintu. Muita lintulajeja ovat kanahaukka, lehtopöllö, mustapääkerttu, nuolihaukka, pähkinänakkeli, palokärki, nokkavarpunen ja viirupöllö.^[1]

Radiomäki on osa kaupungin läpi kulkevaa Salpausselän harjuselännettä. Se on saanut nykyisen nimensä Yleisradion entisestä Lahden radioasemasta, jonka kaksi 150-metristä radiomastoa yhdessä Lahden stadionin hyppyrimäkien kanssa toimivat Lahden maamerkkeinä.^[2] Aseman lisäksi mäellä on Lahden kauppalan ja Lahden kaupungin nykyisen Keski-Lahden seurakunnan vanha hautausmaa (1894) ja Radiomäen yleisurheilukenttä. 140 metriä korkealla mäellä olevien radiomastojen huippujen korkeudeksi merenpinnasta muodostuu näin 290 metriä.

Radioasemarakennuksia on Radiomäellä kaksi: Lahden kaupunginmuseon radio- ja tv-museo Mastolana toimiva punatiilinen rakennus, jota kutsutaan Lahden radioasemaksi ja tätä edeltänyt, vuosina 1928–1935 käytössä ollut Lahden vanha radioasema, joka on keltainen betoninen rakennus Lahden läntisen radiomaston ja Lahden itäisen radiomaston välissä.

Nykyään Radiomäellä toimii viisi yleisradiolähetintä: itäisessä radiomastossa Loop ja läntisessä radiomastossa Iskelmä Lahti, Kiss, Radio Voima ja Radio City Lahti.^[3]

Itäinen radiomasto sijaitsee Radiomäenkadun pysäköintialueen länsipuolella Lahden kaupunginmuseon radio- ja televisiomuseon, Mastolan, eteläpuolella. Siellä on yksi yleisradiolähetin, DNA:n ja Elisan matkapuhelintukiasemat sekä Lahden Radioamatöörikerhon 70 cm:n ja kahden metrin aaltoalueiden puheradiotoistimet.

Läntisessä radiomastossa, jonka huipulla on entisen Sonera Oyj:n entiset kaukohakujärjestelmän antennit, on neljä yleisradiolähetintä.

Radiomäen kuntopolun pohjoista haaraa läntiselle radiomastolle mentäessä on ulkoilupolun pohjoispuolella paikka, jossa on 1800-luvulla palaneen Lahden työväenyhdistyksen työväentalon muistokivi.

Lahden kaupungin alueella on edelleen toinenkin yleisradiolähetysalue, Kolavankangas, jolla on korkea matkapuhelintukiasemamasto.

Pääosa Lahden Radiomäellä olleesta yleisradiolähetystoiminnasta siirrettiin 1960-luvun lopulla Hollolan Tiirismaalle silloin kun lähetystoiminta oli Yleisradion monopoli ennen kaupallisten yleisradioasemien tuloa.

Analogiset lähetykset asemalta päättyivät 31. elokuuta 2007. ^lähde? Radiomäellä sijaitsevalla kummulla, missä oli Lahden kaupungin ensimmäinen vesitornia vastaava vesivarasto, on norjalaiselle Telenorille kuuluvan DNA Oyj:n DNA Welhon kaapelitelevisiovastaanottosatelliittiantennit.

Lahden vanhalle hautausmaalle haudattiin ensimmäinen vainaja 15. heinäkuuta 1894. Hautausmaa kuului Hollolan seurakunnalle vuoteen 1916 saakka, kunnes Lahden seurakunta itsenäistyi. Tällöin Korkeamäkeä alettiin kutsua Hautausmaanmäeksi.

Sisällissodan aikana vuonna 1918 mäellä käytiin taisteluja. Sodan jälkeen vanhalle hautausmaalle haudattiin kaupungin valtauksessa kaatuneet saksalaiset sotilaat. Vuonna 1920 Lahden kaupunki pystytti haudalle punagraniittisen Lahden taistelussa kaatuneiden saksalaisten muistomerkin (Urho Heinänen – Vila Martin), jonka jalustaan on hakattu teksti Sankareina kaatuneille saksalaisille sotilaille – Den gefallenen deutschen Helden sekä sotilaiden nimet.

Sisällissodan aikana Hautausmaanmäellä oli kansanvaltuuskunnan Suomen punakaartin Lahden Rykmentti kenttätykkejä, millä ammuttiin Lahden kaupungintalon seinään ja vanhaa Lahden kaupunginsairaalaa kohti. Vastustajana eivät olleet Suomen suojeluskunnat, vaan saksalainen osasto Brandenstein, joka oli yläjohdoltaan liitetty Saksan Itämeren-divisioonaan. ^lähde?

Radiomäen urheilukenttä sijaitsee Radiomäellä Yleisradion Lahden entisen radioaseman itäpuolella, Lahden kaupungintalon ja entisen Hämeen poliisilaitoksen sekä Salininkadun länsipuolella. Kenttää käytetään mm. Salpausselän peruskoulun yläluokkien ja lukion liikuntaan.

Radiomäen urheilukentän jalkapallokenttää käyttävät sarjaotteluissaan FC Reipas ja FC Kuusysi/2. ^[4]

Lahden hortapuisto avattiin 10. toukokuuta 2021 kello 11. Asia liittyi 2021 Lahden kaupungin ympäristöpääkaupunkiin. ^[5] Hortapuistossa on villivihanneksia. Yleisiä lajeja ovat vuohenputki, siankärsämö, nokkonen, poimulehti ja voikukka. ^[6]

Ennen Lahden kaupungin 2005 vietettyjä satavuotisjuhlia Kim-Peter Waltzer suunnitteli Lahden kaupungin satavuotisjuhlatoimikunnalle konstruktivistisen Voittaja-veistoksen, joka oli määrä pystyttää Radiomäelle radiomastojen väliin juhlavuoden 2005 kunniaksi. Veistoksen alaosan olisi muodostanut tuulivoimalan runko, johon olisi liitetty kauko-ohjattava veistososa.

Kielteisen, lähinnä kaupunginvaltuutetuille suoraan esitetyn sekä Etelä-Suomen Sanomien yleisönosastossa ja lehden sähköisellä keskustelupalstalla Netlarissa esitetyn kansalaispalautteen vuoksi kaupunginvaltuusto kuitenkin perui hankkeen, minkä Lahden satavuotisjuhlatoimikunnan varapuheenjohtaja ja museonjohtaja olivat jo hyväksyneet. Toimikunnan puheenjohtaja ei oman ilmoituksensa mukaisesti tiennyt veistoksen luonteesta mitään. Yleinen mielipide piti veistosta sopimattomana radiomastojen muodostamaan profiiliin. Aikaisemmin radiomastojen välille viritetyille vaijereille oli ripustettu muoviastioita konstruktivistisen vaikutelman saavuttamiseksi. Keskustelu alkoi Etelä-Suomen Sanomien sähköisellä palstalla, Netlarissa, mikä keräsi runsaat 7000 kommenttia asiaan liittyen. Keskustelun aloitti Syntyperäinen lahtelainen-nimimerkki.

Voittaja-veistos -hankkeen jälkeen Pikku-Vesijärven lammikkoon valourut keskieurooppalaisen esimerkin mukaisesti tuonut Lahti Energia asensi radiomastoihin koristevalot, joita poltetaan pimeässä monenvärisenä valotaideteoksena.

Museovirasto on määritellyt radiomäellä sijaitsevan Lahden suurradioaseman mastoineen ja rakennuksineen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.^[2]

• Radio- ja televisiomuseo (Arkistoitu – Internet Archive)
• Uusi Lahti:Avoin kirje valtuustolle taideasiasta (Arkistoitu – Internet Archive). Hämeen arkkitehdit SAFA, Kauno ry, Lahden kaupunkikulttuuriseura ry, Lahden taidegraafikot ry, Lahden taiteilijaseura ry, Lahden valokuvataide ry, Lahti-seura ry.