Keittobanaani

Keittobanaaneja norjalaisessa ruokakaupassa

Keittobanaani tai jauhobanaani (tunnetaan myös nimellä ruokabanaani[1]) viittaa banaanin (Musa × paradisiaca) tiivismaltoisiin lajikkeisiin, joiden hedelmät kypsennetään ennen käyttöä.[2][3] Erotuksena Suomessa tyypillisimpään hedelmäbanaaniin, keittobanaanin pohjushedelmä on muodoltaan kulmikas ja suurempi, tyypillisesti noin 30 senttimetrin mittainen. Se on myös väriltään vihreänkeltainen tai punaruskea.[3]

Ulkonäkö ja koko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keittobanaaneja vasemmalla, oikealla hedelmäbanaaneja, välissä omenabanaaneja ja punaisia banaaneja.

Keittobanaanikasvi on noin 3–10 metriä korkea. Sen ”runko” muodostuu lehtien kannoista, jotka kasvavat ylöspäin spiraalimaisessa muodostelmassa. Lehdet voivat kasvaa 1,5–3 metriä pitkiksi ja puolen metrin levyisiksi.[4]

Levinneisyys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keittobanaanin alkuperä lienee Kaakkois-Aasiassa. Kahdella tunnetulla alaryhmällä, horn plantainilla ja French plantainilla, uskotaan olevan yhteinen alkujuuri. Molemmat niistä kasvavat Intiassa, Afrikassa ja trooppisessa Amerikassa. French plantain -keittobanaani kasvaa myös Indonesiassa ja Tyynenmeren saarilla.[4]

Taksonomiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1753 Carl von Linné kuvasi keittobanaanin nimellä Musa paradisiaca.[5][6] Ongelmana on kuitenkin se, että keittobanaani ei todellisuudessa ole oma lajinsa vaan lajikeryhmä erään risteymälajin sisällä.[6][7] Keittobanaanilajikkeet – ja osa hedelmäbanaanilajikkeista – ovat peräisin kääpiöbanaanin (Musa acuminata) ja punttibanaanin (Musa balbisiana) risteymistä.[6][8][9] Tämä risteymälaji, banaani (Musa × paradisiaca), on sittemmin perinyt tieteellisen nimensä keittobanaanilta, eikä keittobanaanilla ole enää omaa tieteellistä nimeään.[5]

Banaanista on eri risteytystyyppejä, jotka erotellaan 2–4 kirjaimen kirjainyhdistelmillä. A-kirjain edustaa acuminata-lajia ja B-kirjain balbisiana-lajia.[10] Linnén kuvaama keittobanaani, French plantain, samoin kuin horn plantain, ovat perimältään triploideja AAB, mutta on myös keittobanaaneja, joiden perimä on triploidi ABB.[11][12] Filippiiniläinen ’Saba’ on keittobanaanilajike, jonka perimäksi on lähteestä riippuen ilmoitettu ABB tai BBB.[13][14] Jos lajikkeen perimä tosiaan on BBB, se on hyvin lähellä puhdasta punttibanaania.[13]

Käyttö ruokana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keittobanaania ei syödä raakana, ja se on rakenteeltaan hedelmäbanaania kiinteämpi[4]. Keittobanaani on maultaan hedelmäbanaania miedompi. Sitä voidaan käyttää keitettynä kuten perunaa tai paistaa uunissa tai pannulla.[3] Se valmistetaan yleensä vihreänä, mausteena käytetään usein kookosmaitoa ja sokeria. Keittobanaania voidaan myös kuivata myöhemmin keitettäväksi, tai siitä voidaan tehdä jauhoja. Eräissä osissa Itä-Afrikkaa, eritoten Keski- ja Itä-Ugandassa sekä Tansanian chaggaheimon keskuudessa, keittobanaania käytetään oluen valmistamiseen.[4]

Intialainen lounas tarjoiltuna keittobanaanin lehdellä.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Ploetz, R. C. et al. Banana and plantain—an overview with emphasis on Pacific island cultivars, ver. 1. Teoksessa Elevitch, C. R. (toim.): Species Profiles for Pacific Island Agroforestry. Hōlualoa, Hawai‘i: Permanent Agriculture Resources (PAR), 2007. Artikkelin verkkoversio (pdf) (viitattu 11.3.2024). (englanniksi)
  • Robinson, J. C. & Galán Saúco, V.: Bananas and plantains. Wallingford: CABI, 2010. ISBN 978-1-84593-738-6 Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 11.3.2024). (englanniksi)

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Sami Simola: Banaanit Helsingin Sanomat. 31.3.2009. Viitattu 26.5.2009.
  2. ↑ Hakala, Kaija & Peltonen-Sainio, Pirjo: Banaani. Teoksessa Piirainen, Mikko (toim.): Luonnossa. Kasvit 3, s. 111. Helsinki: Weilin + Göös, 2009. ISBN 978-951-0-33405-8
  3. ↑ a b c KEITTO- / JAUHOBANAANI (Musa paradisiaca) Kotimaiset kasvikset. Kotimaiset Kasvikset ry. Arkistoitu 7.10.2007. Viitattu 26.5.2009.
  4. ↑ a b c d Plantain Encyclopædia Britannica. Viitattu 26.5.2009. (englanniksi)
  5. ↑ a b Musa × paradisiaca L. Plants of the World Online. 2024. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 11.3.2024. (englanniksi)
  6. ↑ a b c Robinson & Galán Saúco 2010, s. 21
  7. ↑ Ploetz et al. 2007, s. 3
  8. ↑ Ploetz et al. 2007, s. 3
  9. ↑ Robinson & Galán Saúco 2010, s. 25
  10. ↑ Rieger, Mark: Banana and Plantain - Musa spp. www.uga.edu/fruit. 2006. Viitattu 26.5.2009. (englanniksi)
  11. ↑ Robinson & Galán Saúco 2010, s. 30
  12. ↑ Ploetz et al. 2007, s. 18
  13. ↑ a b Robinson & Galán Saúco 2010, s. 24
  14. ↑ Ploetz et al. 2007, s. 22
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Keittobanaani&oldid=22268238”