Ruotsin Inkeri

Ruotsin Inkeri Svenska Ingermanland
1583–1595, 1617–1721
lippu vaakuna
Ruotsin alueet Baltialla 1600-luvulla
Monarkki	Juhana III (1583–1592) Sigismund (1592–1595) Kustaa II Aadolf (1617–1632) Kristiina (1632–1654) Kaarle X Kustaa (1654–1660) Kaarle XI (1660–1697) Kaarle XII (1697–1718) Ulriika Eleonoora (1718–1720) Fredrik I (1720–1721)
Pääkaupunki	Narva
Väkiluku (1664)	15 000
Kielet	ruotsi, suomi, inkeroinen, vatja
Edeltäjä	Moskovan Venäjä
Seuraaja	Venäjän keisarikunta
Infobox OK

Ruotsin Inkeri (ruots. Svenska Ingermanland) tarkoittaa Inkeriä, joka oli osa Ruotsia, aluksi vuosina 1583–1595 ja uudelleen vuosina 1617–1721, jolloin alue luovutettiin Venäjän keisarikunnalle Uudenkaupungin rauhassa.

Inkeri tuli osaksi Ruotsia 1580-luvulla, mutta luovutettiin Venäjälle Täyssinän rauhassa vuonna 1595.^[1]

Moskovan Venäjä luovutti Inkerin takaisin Ruotsille yhdessä Käkisalmen läänin kanssa Stolbovan rauhassa vuonna 1617.^[1] Se koostui Neva-joen alueesta Suomenlahden, Narvanjoen, Peipsijärven ja Laatokan välissä.

Inkeri oli harvakseltaan asuttu. Vuonna 1664 sen väkiluku oli 15 000. Ruotsi yritti käännyttää alueen luterilaiseksi, mutta Inkerin ortodoksiväestö kieltäytyi käymästä luterilaisessa jumalanpalveluksessa. Luterilaisuuteen kääntyneille luvattiin rahaa ja veronalennuksia.

Nevanlinnasta tuli Inkerin kaupankäynnin keskus ja siitä tehtiin myös hallinnollinen keskus. Vuoden 1656 Venäjän hyökkäys vahingoitti kaupunkia pahasti, ja hallinnollinen keskus siirrettiin Narvaan Ruotsin Viroon.

1700-luvun alussa Venäjä valloitti alueen takaisin itselleen suuressa Pohjan sodassa sen jälkeen, kun alue oli ollut osa Ruotsia vuosisadan. Venäjä perusti Pietarin entisen Ruotsin Nevanlinnan kaupungin paikalle.^[1]