Ryhmäpaine
Ryhmäpaine on ryhmän yksittäiseen jäseneen kohdistamaa painostusta, jonka tarkoituksena on saada jäsenen käyttäytyminen, ajattelu ja arvomaailma vastaamaan ryhmän odotuksia. Ryhmäpaine on yksi tehokkaimmista suostuttelukeinoista.[1] Ryhmäpaine voi saada ihmisen tekemään asioita, joita hän ei normaalioloissa tekisi. Tällaisia voivat olla esimerkiksi päihteiden käyttö, tupakointi tai myymälästä varastaminen. Ryhmäpaine voi myös auttaa ihmisiä esimerkiksi laihduttamisessa, alkoholismista irtautumisessa ja tupakoinnin lopettamisessa.
Tutkimuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ryhmäpaineen voimakkuutta on tutkittu koeolosuhteissa. Stanfordin yliopistossa jaettiin Stanfordin vankilakokeessa opiskelijaryhmä kahtia, vankeihin ja vartijoihin. Jo muutamassa päivässä alkoivat "vartijat" kiduttaa "vankeja" ja koe jouduttiin keskeyttämään.[2]
Tunnetuin esimerkki ryhmäpainetta tutkivista kokeista on Stanley Milgramin tekemä Milgram-koe, jossa koottiin vapaaehtoisryhmä, jolle tarjottiin neljä dollaria oppimista koskevaan tutkimukseen osallistumisesta. [3][4] Kokeessa osallistujat pantiin koneen eteen, sanottiin, että sillä voi antaa 15-450 voltin sähköiskuja jotka oli nimetty kevyeksi, voimakkaaksi ja vaaralliseksi. Kahteen jälkimmäiseen oli tehty merkintä niiden vaarallisuudesta. Uhrit olivat eri tilassa, josta heitä ei näkynyt mutta kylläkin ääniä kuului. Heitä piti kouluttaa sähköiskuilla, joita opettaja käski antaa jos he epäonnistuivat. Opiskelijat eivät tienneet, että todellisuudessa he eivät antaneet sähköiskuja vaan uhrit vain teeskentelivät. Kun sähköiskuja saaneet huusivat "tuskissaan", opiskelijat eivät keskeyttäneet vaan tottelivat käskyn antajaa. 65 prosenttia oli valmis antamaan 450 voltin iskun. [4] Koe on myöhemmin uusittu, ja tulos oli sama.[3]
Ryhmäpaine sosiaalisessa mediassa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sosiaalisen median suosion lisääntyessä on ryhmäpaineen väärinkäyttö Internetissä lisääntynyt. Koska sosiaalinen verkosto, esimerkiksi Facebook, kirjaa käyttäjien ystäväpiirin tekemiset, tietoa voidaan hyödyntää painostettaessa uhria toimimaan samoin. Tämä johtaa, niin kuin tosielämässäkin, samankaltaistumiseen ja käyttäjien yksilöllinen toiminta vähenee. Internetissä harjoitetun ryhmäpaineen väärinkäytön seuraukset eivät vielä ole nähtävissä.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ http://www.2nd.fi/hofo/ylik.html[vanhentunut linkki]
- ↑ Stanford Prison Experiment Official site
- ↑ a b Milgramin koe (Arkistoitu – Internet Archive) Yle.fi
- ↑ a b Avoin yliopisto