Sātavāhana

Etelä-Aasian historia ja Intian historia
kivikausi	70 000–3300 eaa.
• Mehrgarh-kulttuuri	• 7000–3300 eaa.
Indus-jokilaakson kulttuuri	3300–1700 eaa.
Myöhäinen Harappan-kulttuuri	1700–1300 eaa.
Veda-kausi	1500–500 eaa.
• rautakausi	• 1200–500 eaa.
Mahajanapadat	700–300 eaa.
Magadha-valtakunta	684–320 eaa.
• Maurya-valtakunta	• 321–184 eaa.
Keskiaikaiset kuningaskunnat	230 eaa.–1279
• Sātavāhana	• 230 eaa.–199
• Kušana	• 60–240
• Gupta	• 300–550
• Pala	• 750–1174
• Chola	• 250 eaa.–1279
islamilaiset sulttaanikunnat	1206–1596
• Delhin sulttaanikunta	• 1206–1526
• Deccanin sulttaanikunnat	• 1490–1596
Hoysala	1040–1346
Kakatiya	1083–1323
Vijayanagara	1336–1565
Suurmogulien valtakunta	1526–1707
Sikhivaltio	1801-1849
Marathivaltakunta	1674–1818
Siirtomaakausi	1757–1947
Itsenäinen Intia	1947 eteenpäin
Valtioiden historiat Bangladesh • Bhutan • Intia Malediivit • Nepal • Pakistan • Sri Lanka
Alueelliset historiat Bengal • Himachal Pradesh • Orissa Pakistanin historialliset alueet • Pohjois-Intia Etelä-Intian historia • Tiibet
Erityisalojen historiat Dynastiat • Talous • Indologia • Kielet • Kirjallisuus Merenkulku • Armeija • Tiede ja tekniikka • Aikajana
malline: näytä keskustele muokkaa

Sātavāhana oli dynastia, joka hallitsi Intian keskiosia nykyisen Andhra Pradeshin osavaltion tienoilla suunnilleen vuosina 230 eaa.–199. Sātavāhanat vakiinnuuttivat alueen levottomia oloja Maurya-valtakunnan romahdettua.^[1]

Sātavāhana-dynastia kehittyi Mayrya-hallitsija Ašokan suojeluksessa ja jonkinlaisessa vasallisuhteessa. Tämä tutustutti heidät buddhalaiseen uskoon. Ašokan kuoltua Sātavāhanat julistautuivat itsenäisiksi. Hallitsijoina Sātavāhanat tukivat sekä brahmiineita että buddhalaisia. Hallintomalli periytyi paljolti Mayryakaudelta. Sātavāhanan hallintokaudella yhteiskunnalliset ryhmät alkoivat erota toisistaan, ja alue alkoi kehittyä heimoyhteiskunnasta kohti kastilaitosta.

Sātavāhanat olivat ensimmäisiä syntyperäisiä intialaisia hallitsijoita, jotka lyötättivät kuvallaan koristeltuja kolikoita. He kävivät kauppaa kreikkalaisten ja roomalaisten kanssa.

Dynastian ensimmäinen kuningas oli nimeltään Simuka. Hänen vallassaan olivat Maharashtra, Malwa ja Madhya Pradesh, ja pääkaupunki Junnar oli Punen lähellä Maharashtrassa. Hänen veljensä oli seuraava hallitsija, ja laajensi valtiota länteen ja etelään. Tämän seuraaja Satakarni puolestaan laajensi pohjoiseen ja siirsi pääkaupungin Paithaniin.^[2]

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sātavāhana.

• Discover India (Arkistoitu – Internet Archive) (satavahanojen ajan vaatteista)