Sihteeri (lintu)
| Sihteeri | |
|---|---|
 | |
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
| |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Petolinnut Accipitriformes |
| Heimo: | Sihteerit Sagittariidae R. Grandori & L. Grandori, 1935 |
| Suku: | Sagittarius Hermann, 1783 |
| Laji: | serpentarius |
| Kaksiosainen nimi | |
| Sagittarius serpentarius | |
 Sihteerin levinneisyys | |
| Katso myös | |
| | |
Sihteeri (Sagittarius serpentarius) on Afrikan savanneilla elävä pitkäjalkainen petolintu. Se on nykyluokittelun mukaan petolintujen lahkossa omassa heimossaan Sagittariidae.[2] Aikaisemmin se on luokiteltu haukkojen (Accipitridae) heimoon Sagittariinae-alaheimon ainoaksi lajiksi. Lajin nimesi John Frederick Miller vuonna 1779.
Ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lintu on suunnilleen kotkan kokoinen ja painaa keskimäärin 3,3 kg. Sihteerillä on pitkät jalat ja pidentyneet niskatöyhtö sekä pyrstön sulat. Silmän oranssinpunainen höyhenistä paljas ympärys ulottuu nokkaan asti. Sukupuolet ovat samannäköisiä, joskin koiraan pyrstö- ja töyhtösulat ovat hieman pidemmät kuin naaraan. Nuoren linnun naama on keltainen.
Elintavat ja ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sihteerit ovat pareittain eläviä lintuja. Ne hakevat ravintonsa noin 20–500 km2:n alueelta. Linnut ovat petolintuja ja syövät käärmeitä, selkärangattomia ja pieniä nisäkkäitä. Sihteeri on kehittänyt omalaatuisen tavan pyydystää käärmeitä. Se hyökkää käärmeen kimppuun siivet levitettyinä ja potkii sitä jaloillaan. Sitten se hyppii käärmeen päällä niin kauan että tämä kuolee. Sihteerit hävittävät tehokkaasti käärmeitä, ja niinpä niitä on yritetty istuttaa Intiaan tuhoamaan kobria. Istutukset eivät kuitenkaan ole onnistuneet, koska sihteeri ei pärjää sademetsissä. Sihteerit myös seurailevat pensas- ja savannipaloja etsien kuolleita ja loukkaantuneita saaliseläimiä.
Sihteeri on paikkalintu mutta saattaa siirtyillä ravinnon perässä pitkiäkin matkoja. Maailman populaation koko on alle 100 000 yksilöä. Lajin kanta on erittäin uhanalainen[1].
Lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sihteerit tekevät risupesänsä sadekauden alkaessa akasian latvaan 5–7 metrin korkeuteen ja munia on useimmiten kaksi, joskus kolme. Molemmat puolisot hautovat, naaras kuitenkin enimmän aikaa, noin 45 päivää. Suurempi poikanen voi syödä pienemmän, jos emot eivät toimita poikasille riittävästi ruokaa. Poikaset oppivat syömään oma-aloitteisesti 40 päivän ikäisinä ja ovat valmiita jättämään pesän 65–105 päivän vanhoina. Sihteerin elinpiiri on tavallisesti 45–50 neliökilometriä, mutta vaihtelee 20–500 neliökilometrin välillä. Sihteerit voivat pesiä kahdesti 10 kuukauden aikana, jos olosuhteet ovat suotuisat.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maailman luonto:Eläimet:Linnut, Weilin+Göös 1999
- Kenyabirds (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b BirdLife International: Sagittarius serpentarius IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-3. 2020. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 11.12.2020. (englanniksi)
- ↑ Högmander, H., Björklund, H., Hintikka, J., Lokki, J., Södersved, J. & Velmala, W.: Maailman lintulajien suomenkieliset nimet 2018. BirdLife Suomi. Arkistoitu 8.2.2018. Viitattu 13.3.2018.
| ||||||||||