Siltasaari
| Siltasaari | |
|---|---|
| Broholmen | |
 Siltasaarenkatu ja Arenan talo | |
 Kaupungin kartta, jossa Siltasaari korostettuna. Helsingin kaupunginosat | |
| Kaupunki | Helsinki |
| Suurpiiri | Keskinen suurpiiri |
| Kaupunginosa nro | 11.1 |
| Pinta-ala | 0,23 km² [1] |
| Väkiluku | 2 533[2] (2019) |
| Väestötiheys | 11 013 as./km² |
| Osa-alueet | osa Kallion kaupunginosaa |
| Postinumero(t) | 00500, 00530 |
| Lähialueet | Kluuvi, Kruununhaka, Linjat, Vilhonvuori |
.jpg)
Siltasaari (ruots. Broholmen) on Kallion kaupunginosaan kuuluva osa-alue Helsingin kantakaupungissa. Se sijaitsee Pitkänsillan pohjoispuolella, ja käytännössä osa-alue kattaa Hakaniementorin lähiseudut. Alueesta puhutaan usein Hakaniemenä, mutta Hakaniemi ei ole virallinen osa-alue.
Lännessä ja etelässä Siltasaaren osa-alue rajoittuu mereen (Eläintarhanlahti-Kaisaniemenlahti-Siltavuorensalmi). Pohjoisrajan muodostavat Porthaninrinne, Toinen linja, Hämeentie ja Näkinkuja. Idässä raja kulkee Sörnäisten rantatiellä, jonka toisella puolen sijaitsee Merihaka.[3] Naapurikaupunginosia ovat Pitkänsillan lounaispuolella Kluuvi ja Siltavuorensalmen eteläpuolella Kruununhaka. Siltasaaren pohjoispuolella on toinen Kallion kaupunginosan osa-alue, Linjat. Koillis- ja itäpuolella sijaitsee Vilhonvuori, johon myös Merihaka kuuluu.
Siltasaaressa oli vuonna 2019 asukkaita hieman yli 2 500, ja työpaikkoja oli vuonna 2012 hieman alle 5 000.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Katso myös: Hakaniemen historia
Aikoinaan Siltasaari oli saari, jonka kautta Helsingistä pohjoiseen johtanut vanha tie kulki. Se sijaitsi kahden sillan välissä, joista Pitkäsilta johti kaupunkiin ja Pikkusilta pohjoispuoliselle manterelle, Hämeentielle. 1890-luvulla kuitenkin saaren pohjoispuolinen salmi täytettiin, ja paikalla on nyt Hakaniemen tori. Nykyiseen Siltasaaren osa-alueeseen kuuluu kuitenkin entisen saaren lisäksi myös sen pohjoispuolista mannerta, muun muassa alkuperäinen Hakaniemi.
Kadunnimi Säästöpankinranta viittaa alueella 1800-luvun alkupuolella sijainneeseen Sparbanken-nimellä tunnettuun ravintolaan. Nimi syntyi alkujaan kyseisessä ravintolassa ahkerasti aikaansa viettäneiden ja rahojaan kuluttaneiden ylioppilaiden keskuudessa. Säästöpankinranta on ollut virallinen kadunnimi vuodesta 1893 lähtien; kadun suomenkielinen nimi oli vuoteen 1928 saakka Säästöpankinrantakatu.[4]
Rakennuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Siltasaaressa sijaitsevat muun muassa:
- 1890-luvulla perustettu Hakaniementori ja vuonna 1914 valmistunut Hakaniemen kauppahalli
- Helsingin työväentalo (1908), nykyisin Helsingin työväenyhdistyksen ylläpitämä kokoushotelli Paasitorni
- Arenan talo (1929)
- John Stenbergin ranta 2 (1938),[5] Wärtsilän pääkonttori vuoteen 2018 asti[6]
- Metallitalo (1965), jossa toimii SAK:n johto; myös useiden suurimpien SAK:laisten ammattiliittojen päätoimistot ovat Siltasaaressa
- Ympyrätalo (1968)
- Saariniemenkatu 6 (1979), SDP:n entinen puoluetoimisto, paikalla oli aiemmin Mika Waltarin kotitalo
- Hakaniemen metroasema (1982)
- Hotelli Hilton Strand (entinen Strand Intercontinental, John Stenbergin ranta 4, 1988)[7]
- Hakaniemen Sokos, entinen Maxi ja sitä aiemmin Elannon tavaratalo
- Moskovan kaupungin Helsingille vuonna 1990 lahjoittama Maailman rauha -veistos (Hakaniemenranta)
- Aiemmin sijainneita
- aiemmin Siltasaaressa sijaitsivat myös Suomen Työväen Säästöpankin pääkonttori ja Suomen Sosialidemokraatti/Demokraatti -lehden toimitus, joka siirtyi sieltä pois vuonna 1976
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Helsinki alueittain 2014 2015. Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 9.5.2015.
- ↑ Helsingin väestö vuodenvaihteessa 2019/2020 ja väestönmuutokset vuonna 2019 (s. 64) hel.fi. 2020. Helsingin kaupunki. Viitattu 28.8.2021.
- ↑ Aluejaot: Osa-alueet Helsingin karttapalvelu. Viitattu 28.8.2021.
- ↑ Olavi Terho ym. (toim.): Helsingin kadunnimet, s. 138. Helsingin kaupungin julkaisuja 24, 1970.
- ↑ John Stenbergin ranta 2 toimitilat.varma.fi. Viitattu 28.8.2021.
- ↑ Wärtsilä's headquarters moving to Salmisaari in Helsinki Wärtsilä. 27.9.2017. Viitattu 28.8.2021. (englanniksi)
- ↑ Hakaniementori | Kaupunkirakenne- ja ympäristöhistoriaselvitys (s. 86) hel.fi. 2021. Helsingin kaupunkiympäristö. Viitattu 7.9.2021.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mauri Virtanen (toim.): Siltasaari – ennen ja nyt. Siltasaariseura, 1993. ISBN 952-90-5088-7
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helsingin kaupunginosat ja niiden osa-alueet suurpiireittäin | ||
|---|---|---|
| Eteläinen suurpiiri |
|  |
| Läntinen suurpiiri |
| |
| Keskinen suurpiiri | ||
| Pohjoinen suurpiiri | ||
| Koillinen suurpiiri | ||
| Kaakkoinen suurpiiri |
| |
| Itäinen suurpiiri | ||
| Östersundomin suurpiiri |
| |