Sippola
| Sippola | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Kouvola | |
 |  |
| sijainti | |
| Sijainti | |
| Lääni | Etelä-Suomen lääni |
| Maakunta | Kymenlaakson maakunta |
| Kuntanumero | 754 |
| Hallinnollinen keskus | Sippolan kirkonkylä (–1966) Keltakangas (1966–1974) |
| Perustettu | |
| – emäpitäjä | Vehkalahti |
| Liitetty | 1975 |
| – liitoskunnat | Anjala Sippola |
| – syntynyt kunta | Anjalankoski |
| Pinta-ala | km² [1] (1.1.1974) |
| – maa | 568,1 km² |
| Väkiluku | 15 278 [2] (31.12.1974) |
| – väestötiheys | 28,10 as./km² |
Sippola on Kymenlaaksossa Kymijoen itäpuolella sijainnut entinen Suomen kunta, jonka alue kuuluu nykyiseen Kouvolaan. Sippolan ja myöhemmin myös Anjalankosken suurimmat taajamat olivat Myllykoski ja Inkeroinen. Kunnan kirkonkylä oli Sippola. Kunnan hallinto muutti sieltä hieman Myllykoskelta kaakkoon sijaitsevalle Keltakankaalle vuonna 1966.
Sippolan naapurikunnat olivat Anjala, Kymi (nykyisin Kotka), Luumäki, Valkeala ja Vehkalahti (nykyisin Hamina).
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sippola mainitaan Vehkalahden saarnahuoneena jo vuonna 1693. Kappeliseurakunnaksi se muodostettiin vuonna 1823 ja seurakunta itsenäistyi 1861.[3] Nykyinen Sippolan kirkko valmistui Sippolan kirkonkylään vuonna 1879.
Teollistumisen myötä Mämmälän kylän asutustaajama sai nimen Inkeroinen, Inkeroisten maakirjatalon ja Mämmälän kosken alueelle 1872 perustetun Inkeroisten puuhiomon ja paperitehtaan sekä myöhemmän Kouvolan–Kotkan-radan Inkeroisten rautatieaseman mukaan. Viialan kylän asutustaajama tunnetaan nimellä Myllykoski.
Sippolan kunta yhdistettiin vuonna 1975 Anjalan kunnan kanssa Anjalankosken kauppalaksi, josta tuli kaupunki 1977. Vuonna 2009 Anjalankoski liittyi uuteen Kouvolaan.
Kylät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tässä on lueteltu Sippolan rekisterikylät. Niiden perässä on niihin kuuluvat osakylät tai merkittävän kokoiset alueet. Sippolassa oli 10 rekisterikylää.
Vehkalahden pitäjän Sippolan kappeliin ja myöhempään itsenäiseen Sippolan pitäjään kuuluivat alkujaan seuraavat maakirjakylät: Enäjärvi, Hirvelä, Kaipiainen (Rautjärvi), Liikkala, Mämmälä, Sippola (kirkonkylä) ja Viiala. Myöhemmin siirrettiin Vehkalahdesta Sippolaan vielä Haapala ja Saaramaa.
Vuoden 1970 taajamarajauksen mukaan Sippolan taajamat olivat Enäjärvi (282 asukasta), Inkeroinen (4 696 asukasta, josta 4 675 Sippolan puolella), Kaipiaisten asemanseutu (414 asukasta), kirkonkylä (429 asukasta) ja Myllykoski (5 297 asukasta, josta 5 284 Sippolan puolella). Inkeroinen ja Myllykoski ulottuivat pieniltä osin myös Anjalan puolelle.[4]
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Sippolan väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1970.
Murre
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sippolan alueella puhutun kielen perustana on kaakkoishämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Sippolan murre kuuluu kaakkoishämäläisen murteen Iitin ryhmään.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1974 (PDF) (sivu 24) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastokeskus. Viitattu 26.4.2016.
- ↑ Väestönmuutokset 1974 (PDF) (sivut 28–29) Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2019.
- ↑ http://hiski.genealogia.fi
- ↑ Väestölaskenta 1970 Osa IV: Taajamat 1960–1970. (Suomen virallinen tilasto VI C:104) Helsinki: Tilastokeskus, 1976. Julkaisun verkkoversio (PDF) (viitattu 10.4.2013).
- ↑ Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.
- ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 252. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sippolan kirkonkylä Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- Koti-Sippola ry:n Sippola-sivusto (Arkistoitu – Internet Archive)
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kirsti Hellgren: Sippolan historia. Myllykoski: Sippolan kunta, 1957.
- Aarne Wuorimaa: Piirteitä Sippolan historiasta. (Kansanvalistusseuran kotiseutukuvauksia 26-30) Helsinki: Kansanvalistusseura, 1915.
| ||||||||||