Stuttgart

Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Stuttgart on myös hallintopiiri Baden-Württembergissä.
Stuttgart
vaakuna
vaakuna

Stuttgart

Koordinaatit: 48°47′N, 9°11′E

Valtio Saksa
Osavaltio Baden-Württemberg
Hallintopiiri Stuttgart
Piirikunta kaupunkipiiri
Hallinto
 – Pormestari Frank Nopper (CDU)
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 207,36 km²
Korkeus 245 m
Väkiluku (30.6.2022) 632 165[1]
 – Väestötiheys 3 049 as./km²









Stuttgart on Saksan Baden-Württembergin osavaltion pääkaupunki. Kesäkuun 2022 lopussa kaupungissa oli noin 632 000 asukasta, ja se on osavaltionsa runsasväkisin[1] ja koko Saksan kuudenneksi suurin kaupunki. Kaupunki sijaitsee Neckarjoen varrella, Schwabenin Juran ja Schwarzwaldin metsäalueen välissä.

Stuttgart on niin kutsuttu kaupunkipiiri (Stadtkreis). Näin ollen se ei kuulu mihinkään Saksan piirikunnista. Kaupungin metropolialueella (Region Stuttgart) asuu noin 2,7 miljoonaa ihmistä. Kaupungissa on kaksi yliopistoa, vuonna 1829 perustettu Stuttgartin yliopisto ja vuonna 1818 perustettu Hohenheimin yliopisto.

Stuttgart on jaettu 23 kaupunginosaan (saks. Stadtbezirk). Kaupunginosat on puolestaan jaettu edelleen osa-alueisiin, joita on yhteensä 141.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunki sai alkunsa vuoden 950 tienoilta peräisin olevasta Stoutgartenin hevossiittolasta, jonka mukaan se sai nimensä ja jonka vaikutus näkyy myös kaupungin vaakunassa. Jopa kaupungin vanhimmassa sinetissä näkyy kaksi hevosta päällekkäin. Svaabian herttua Liudolf, joka hallitsi vuosina 949-954, oli keisari Otto I Suuren poika. Tuolloin unkarilaiset uhkasivat valtakuntaa idästä. Muutamilla ritareilla ja jalkaväellä tuskin oli mitään mahdollisuuksia ketterien hevosiensa ratsastajia vastaan. Oli tarpeen aseistaa uudelleen ja taistella aron ratsumiehiä vastaan suuremmalla määrällä ratsuväkeä. Tämä vaati lisää hevosia ja siksi hevostilan, jossa eläimiä voitiin kasvattaa.

Herttua Liudolf löysi tähän pian sopivan paikan: Nesenbachtalin alaosan kosteine ​​niityineen, laajan alueen, joka oli pitkään ollut komea koti ja jota hoidettiin herttuan asunnosta Cannstattissa. Noin vuonna 950 hän määräsi tänne perustamaan hevostilan ja kasvattamaan hevosia. Hevosrakennuksista, joissa johtaja ja lukuisat sulhaset perheineen asuivat, sekä läheisestä Frankenbachin kylästä (sijaitsee Charlottenplatzin ympäristössä), Stuttgart syntyi lopulta. Frankenbach oli luultavasti alemman Nesenbachin nimi siihen aikaan.[2] Noihin aikoihin alueella oli myös viininviljelystä. Stuttgart sai 1200-luvulla kaupunginoikeudet ja siitä tuli Württembergin pääkaupunki vuonna 1482. Kaupunki vaurastui vaurastumistaan Württembergin laajenemisen myötä. Sen talous kuitenkin romahti 1600-luvulla kolmikymmenvuotisen sodan ja Ranskan miehitysten vuoksi. Kaupunki alkoi elpyä vasta Napoleonin sotien jälkeen teollistumisen siivittämänä.[3]

Toisessa maailmansodassa kaupunki kärsi pahoin liittoutuneiden pommituksissa, joiden aikaansaamat jälleenrakennustyöt muuttivat kaupungin katukuvaa merkittävästi.[3] Vuonna 1946 Stuttgartista tuli Württemberg-Badenin pääkaupunki ja vuonna 1952 uuden Baden-Württembergin osavaltion pääkaupunki. Vuonna 1958 avattiin Stuttgartin satama Neckarjoella[4], ja vuonna 1978 aloitti toimintansa Stuttgartin S-Bahn eli lähijuna.[5]

Ilmasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laaksoisen sijaintinsa ja tiiviin kaupunkirakentamisen vuoksi Stuttgartin ilmasto on lämmin ja paikoitellen jopa painostava. Vuoden keskilämpötila on 10,8 °C. Kaupunkia ympäröivät metsäalueet Schwarzwald, Schwabenin Jura, Schurwald sekä Schwäbisch-Fränkische Wald suojaavat koko Stuttgartin ympäristöä tuulilta. Halla pysyy poissa tyypillisesti 150 päivää vuodesta, mikä on mahdollistanut viininviljelyn alueella.[6]

Hallinto ja politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stuttgartin kaupunginhallintoa johtaa ylipormestari, joka valitaan vaaleilla kahdeksan vuoden välein. Ylipormestari on kunnanvaltuuston puheenjohtaja, ja hänellä on valtuustossa myös äänioikeus.[7] Frank Nopper valittiin vuonna 2020 ylipormestariksi.[8] Kaupunginvaltuustossa on 60 jäsentä, ja valtuutetot valitaan vaaleilla viiden vuoden kaudeksi.[9]

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Stuttgartin Mercedes-Benz museo

Stuttgartin alueella on paljon korkeateknologista teollisuutta ja monet merkittävät saksalaiset suuryritykset, kuten Mercedes-Benz Group, Porsche ja Bosch, ovat syntyneet siellä ja pitävät alueella pääkonttoriaan. Lisäksi monilla ulkomaisilla yrityksillä on Stuttgartissa Saksan toimintojen pääkonttori, kuten esimerkiksi HP:llä, Kodakilla ja IBM:llä.

Wilhelm Maybach ja Gottlieb Daimler rakensivat Stuttgartissa maailman ensimmäisen moottoripyörän ja nelipyöräisen auton. He perustivat kaupunkiin Daimler-Motoren-Gesellschaft-yhtiön, joka käynnisti kaupungissa autoteollisuuden, ja sen jälkeen Stuttgartissa on valmistettu maineikkaita automerkkejä, kuten Mercedes-Benz, Porsche ja Maybach. Lisäksi Ferdinand Porsche suunnitteli kaupungissa Kupla-Volkkarin prototyypin.

Stuttgartin pörssi on Saksan toiseksi suurin Frankfurtin pörssin jälkeen.[10]

Stuttgartilla on pitkät perinteet viininviljelyssä, ja viininviljely on edelleen alueella voimakasta. Kaupungissa vietetään vuosittain viinifestivaalia, jota kutsutaan Weindorfiksi. Stuttgartissa on myös tunnettuja panimoita, kuten Stuttgarter Hofbräu, Dinkelacker ja Schwabenbräu. Vuosittain järjestettävä Stuttgarter Volksfest on Saksan toiseksi suurin olutfestivaali heti Münchenin Oktoberfestin jälkeen.

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Schlossplatz ja Neues Schloss Stuttgartissa

Stuttgart on Saksan kuudenneksi suurin ja Baden-Württembergin suurin kaupunki.[11] Siellä asui kesäkuun 2022 lopussa 632 165 asukasta.[1] Vuonna 1875 Stuttgartista tuli nykyisen Baden-Württembergin osavaltion ensimmäinen suurkaupunki, kun sen asukasluku ylitti 100 000. Stuttgartin tähän asti suurin asukasluku (640 560 asukasta) saavutettiin vuonna 1965. Asukasluku oli 634 202 vuonna 1970, 579 988 vuonna 1990 ja 606 588 vuonna 2010.[12]

Stuttgartin asukkaista noin neljännes on ulkomaalaisia ja noin 40 prosentilla on maahanmuuttajatausta. Suurimmat ryhmät vuonna 2017 olivat turkkilaiset, kreikkalaiset, italialaiset ja kroatialaiset.[13]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Bevölkerung der Gemeinden Baden-Württembergs am 30. Juni 2022 (PDF) (s. 6) Statistisches Landesamt Baden-Württemberg. Viitattu 29.6.2023. (saksaksi)
  2. ↑ Dieter Kapff: Die Wurzel liegt im Schlossgarten 24.11.2010. Stuttgarter Zeitung. Viitattu 3.8.2023.
  3. ↑ a b Stuttgart Encyclopedia Britannica. Viitattu 2.10.2013.
  4. ↑ Is there really a port in Stuttgart? Hafen Stuttgart. Viitattu 2.10.2013.
  5. ↑ Aktuelle Fahrpläne aller Linien: S1 Herrenberg - Kirchheim/Teck DB Bahn. Arkistoitu 5.10.2013. Viitattu 2.10.2013.
  6. ↑ Climatic conditions in Stuttgart City of Stuttgart, Office for Environmental Protection, Section of Urban Climatology. Viitattu 2.10.2013.
  7. ↑ Mayor City of Stuttgart. Viitattu 18.6.2024. (englanniksi)
  8. ↑ Lord Mayor Dr. Frank Nopper City of Stuttgart. Viitattu 18.6.2024. (englanniksi)
  9. ↑ Members of the municipal council City of Stuttgart. Viitattu 18.6.2024. (englanniksi)
  10. ↑ The Stuttgart stock exchange Boerse Stuttgart. Arkistoitu 5.10.2013. Viitattu 2.10.2013.
  11. ↑ Adriana Knupp & Luca Schafiyha: Die größten Städte Deutschlands nach Einwohnerzahl 26.5.2024. Wirtschafts Woche. Viitattu 18.6.2024. (saksaksi)
  12. ↑ Bevölkerung, Gebiet und Bevölkerungsdichte Statistisches Landesamt Baden-Württemberg. Viitattu 29.6.2023. (saksaksi)
  13. ↑ Stuttgarter Einwohnerdaten (PDF) City of Stuttgart. Viitattu 18.6.2024. (saksaksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Stuttgart.


Baden-Württembergin piirikunnat ja kaupunkipiirit
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Stuttgart&oldid=22461235”