Suosikki
| Suosikki | |
|---|---|
 Suosikin syksyn 2008 Kultaturbo-numero, kannessa Metallican James Hetfield. | |
| Aihealue | nuorisokulttuuri |
| Kustantaja | Otavamedia |
| Levikki | 46 334 (2006)[1] |
| Perustettu | 1961 |
| Lakkautettu | 2012 |
| Päätoimittaja | Ville Kormilainen |
| Kotimaa | Suomi |
| Kieli | suomi |
Suosikki oli suomalainen vuosina 1961–2012 julkaistu Suomen pitkäikäisin nuortenlehti. Sen kustantajana toimi Otavamedia Oy.[2] Pitkään menestynyt lehti lopetettiin kannattamattomana aivan vuoden 2012 lopussa. 35 vuotta (1968–2003) päätoimittajana toimi Jyrki Hämäläinen, ja Suosikkia onkin kutsuttu Hämäläisen elämäntyöksi.[3]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alkujaan Suosikki oli Fazerin levy-yhtiön vastaveto Scandian Iskelmä-musiikkijulkaisulle. Se perustettiin Fazerin Musiikkiviesti-lehden jatkoksi. Lehden ensimmäinen numero ilmestyi elokuussa 1961. Aluksi kyseessä oli iskelmämusiikkijulkaisu, mikä ei kuitenkaan johtanut menestykseen, ja pian Suosikkia alettiin suunnata nimenomaan nuorten musiikkilehdeksi.[4]
Uutta linjaa alkoi vetää vuonna 1963 Isto Lysmä. Hän ideoi lehdelle muun muassa tunnusomaiseksi tulleet jättikoon keskiaukeamajulisteet. Ensimmäinen juliste julkaistiin vuoden 1963 numerossa 4.[5] Kahdeksan lehtisivun kokoiset julisteet oli painettu 2-väritekniikalla (musta ja punainen), mikä antoi vaikutelman väripainatuksesta. Aikana ennen popkulttuurin tarjonnan tulvaa Suosikin painoarvo kasvoi Suomen nuorisokulttuurissa omaan luokkaansa. Lehden kanteen ja sisäaukeaman julisteisiin pääsy oli haviteltava saavutus kotimaisille populaarimusiikin tähdille, sillä nuoriso sai 1980-luvulle saakka tietää uusista bändeistä ja artisteista aika pitkälti Suosikin kautta.[6].
1960- ja 1970-luvuilla Suosikin kilpailijoita olivat nuorisolle suunnatut lehdet Stump, päätoimittajanaan Ilkka Sysimetsä eli Frederik sekä Intro, jonka päätoimittajana oli Markku Veijalainen. Suosikin tuolloinen kustantaja, Lehtimiehet Oy:n omistaja Urpo Lahtinen osti kuitenkin kilpailijat yksitellen pois vain lopettaakseen ne. Ostettujen lehtien tilaajille tarjottiin Suosikkia, jonka levikki oli parhaimmillaan yli 150 000 kappaletta.[7] Suosikin alkuperäinen pääkilpailija, Scandia-musiikin kustantama Iskelmä lopetti vuonna 1967.lähde?
Vuonna 1968 Suosikin päätoimittaja Isto Lysmä siirtyi saman kustantajan Nyrkkiposti-miestenlehden päätoimittajaksi ja Jyrki Hämäläisestä tuli Suosikin päätoimittaja aina vuoteen 2003 saakka, jolloin häntä seurasi tehtävässä Katja Ståhl. Ståhl lopetti Suosikin päätoimittajana 31. joulukuuta 2007.[8] Ståhlin seuraaja oli 4. tammikuuta 2008 alkaen toimittaja Ville Kormilainen.[9] Lehden viimeinen määräaikainen päätoimittaja oli Elli Mäkilä.[10]
Vuodesta 1974 lehdessä julkaistiin joka numerossa aukeaman verran Bees & Honey -terveyspalstaa, joka nousi hyvin suosituksi. Palstalla lääkäri Erkki-Pekka Helle vastasi nuorten terveyskysymyksiin, jotka alkoivat usein sanoilla Dear Eki.[11] Muita lehdelle ominaisiksi tulleita oheiskäsitteitä ja ilmiöitä olivat muun muassa Miss Farkku Suomi -kilpailu ja elokuisin ilmestynyt erityislaaja kultaturbo-numero. Suosikki järjesti myös joka lehdessä äänestyksiä parhaasta muusikosta, näyttelijästä ja urheilijasta. Suosikissa ilmestyi myös sarjakuvia, joihin kuului muun muassa Mauri Kunnaksen Nyrok City, jota julkaistiin Suosikissa vuosina 1979–1986.
Viimeisinä vuosinaan Suosikki-lehteä muokattiin lähinnä tytöille suunnatuksi, ja se alkoi keskittyä musiikin ohella muun muassa tyttöjen muotiin. Tuolloin Suosikin kannattavuus alkoi laskea tuntuvasti, varsinkin kun sen kilpailijana oli menestyneempi tyttöjenlehti Demi.[12][13] Otavamedia ilmoitti 19. syyskuuta 2012 lopettavansa Suosikin julkaisemisen kannattamattomana.[14] Lopettamista perusteltiin myös nuorison mediankäytön muutoksilla, internetkulttuurin vakiintumisena sekä musiikin kulutuksen pirstaloitumisella. Viimeinen lehti ilmestyi joulukuussa 2012.[2][3]
Laura Frimanin sekä Mikko Mattlarin kirjoittama "Kultaturbo – Suosikki-lehden tarina" ilmestyy syyskuussa 2024.[15]
Päätoimittajia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Olli Hämäläinen 1961–1962[16]
- Pertti Klemola 1962–1963[16]
- Isto Lysmä 1963–1968[16]
- Jyrki Hämäläinen 1968[16]–2003[17]
- Katja Ståhl 2003–2008[8]
- Ville Kormilainen 2008–2012[9]
- Elli Mäkilä 2012
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Otava-Kuvalehdet Oy, vuosikertomus 2006
- ↑ a b Suosikki-lehti ilmestyy viimeisen kerran joulukuussa Taloussanomat.fi. 19.9.2012. Viitattu 28.7.2015.
- ↑ a b 1990-luvun Suosikki oli maailman ysärein asia Turun ylioppilaslehti. 12.12.2016. Arkistoitu 17.9.2018. Viitattu 13.1.2019.
- ↑ Heiskanen, Ilkka & Mitchell, Ritva: Lättähatuista punkkareihin. Suomalaisen valtakulttuurin ja nuorisokulttuurien kohtaamisen kolme vuosikymmentä. Määritä julkaisija!
- ↑ [1] Suosikin julisteet 1963-2007.
- ↑ [2] Miten artisti pääsee pinnalle?
- ↑ Helopaltio, Kari: Suosikin vaatimaton päätoimittaja Journalisti. 11/2010. Arkistoitu 14.12.2013. Viitattu 13.11.2012.
- ↑ a b Katja Ståhl ei saanut Suosikin levikkiä nousuun Ilta-sanomat. 28.10.2007. Arkistoitu 25.7.2015. Viitattu 28.7.2015.
- ↑ a b Suosikki sai uuden päätoimittajan Iltalehti. 3.1.2008. Viitattu 28.7.2015.
- ↑ Vesander, Lari: Viimeinen Suosikki ilmestyi Savon Sanomat. 11.12.2012. Viitattu 19.11.2021.
- ↑ Niemi, Laura: Dear Eki – aitiopaikalla perhelääkärinä ja Suosikin palstalääkärinä Pihlajalinna. Viitattu 9.3.2021.
- ↑ Suosikista väännettiin ihan turhaan tyttöjen lehti Markkinointi & Mainonta. Viitattu 5.6.2018.
- ↑ Suosikin aika meni ohi Hämeen Sanomat. Arkistoitu 14.12.2012. Viitattu 5.6.2018.
- ↑ Tieaho, Matti: Suosikki-lehti lopetetaan yllättäen - päätoimittaja "todella surullinen" Ilta-Sanomat. 19.9.2012. Viitattu 22.9.2017.
- ↑ Muistatko vielä Suosikki-lehteä? Nyt on tiedossa huimia uutisia kokonaisia sukupolvia kasvattaneen lehden ystäville Rumba.fi. 16.4.2024. Viitattu 17.4.2024.
- ↑ a b c d Karlsson, Risto: ”Päätoimittajat”, Kansikuva uusiksi. Kuusikymmentä vuotta elämää ja ihmisiä Yhtyneissä Kuvalehdissä, s. 384. Yhtyneet Kuvalehdet, 1996. ISBN 951-9435-65-4
- ↑ Jyrki Hämäläinen 1942 – 2008. YLE Uutiset 19.3.2008
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]