Syöte

Syöte on alue Pohjois-Pohjanmaalla Pudasjärven kaupungin koillisosassa noin 50 kilometrin etäisyydellä kuntakeskuksesta Kurenalta. Nimensä seutu on saanut alkuperäiskansalta, saamelaisilta. Sana Syöte tarkoittaa pyhää paikkaa. Saamelaisten asuttaessa seutua he pitivät aluetta ehkä seitapaikana eli uhri- ja palvontapaikkana.^[1] Nykyään Syöte tunnetaan sekä Syötteen kansallispuistosta että alueella toimivasta laskettelukeskuksesta. Paikan todellista historiaa ei osata vielä arvostaa kantasuomalaisten keskuudessa.^selvennä[2]

Syötte on geologisesti historialtaan hyvin vanhaa aluetta. Kallioperäalueet ovat muodostuneet yli 2 500 miljoonaa vuotta sitten. Eroosion myötä aiemmin jopa kilometrien korkuisista vuorista on jäljellä enää juuret. Syötteen alue sijaitsi mannerjäätikon sulamisvaiheessa Ancylusjärven rantavyöhykkeellä, jolta ajalta on nähtävillä muinaisrantoja Pytkynharjun ja Naamankaharjun ulapanpuoleisilla etelärinteillä.^[3] Syötteellä löytyy pöytäkiviä 6 500 vuoden takaa sekä paljon merkkejä elämästä ennen kantasuomalaisten saapumista.^[4]

Pääartikkeli: Syötteen kansallispuisto

Vuonna 2000 perustettu Syötteen kansallispuisto sijaitsee Pudasjärven, Posion ja Taivalkosken kuntien alueella.^[5] Alueen tärkeimpiä luontotyyppejä ovat vanhat metsät, aapasuot, jopa yli 300 metrin korkeudessa sijaitsevat rinnesuot sekä pienimuotoiset rehevät puronvarsilehdot. Kansallispuistossa näkyvät merkit entisajan suoniittykulttuurista, kaskiviljelystä, metsätaloudesta ja poronhoidosta.^[5]

Syötteen kansallispuistossa esiintyy esim.levinneisyysalueensa rajoilla elävä liito-orava.^[6] Kaskeamisen synnyttämissä lehtipuuvaltaisissa sekametsissä asustaa elinvoimainen liito-oravakanta. Muita alueella esiintyviä eläimiä ovat muun muassa sinipyrstö, karhu, ahma, ilves, susi ja saukko. Normaalisti idässä ja pohjoisessa esiintyvä pohjansinivalvatti sekä ultraemäksisten kallioiden etelänuurresammal ovat Syötteen kansallispuistossa esiintyviä uhanalaisia kasvilajeja.^[6]

Luontokeskuksen näyttely tarjoaa tietoa kansallispuiston kulttuuriperinnöstä ja luonnosta. Keskuksessa on myös auditorio ja kahvila-ravintola.^[7] Kansallispuiston keskellä sijaitseva Ahmatupa palvelee retkeläisiä ympäri vuoden. Tuvan toinen pääty on kaikille kulkijoille avoin autiotupa, ja toisessa päässä on varaustupa, johon kuuluu myös sauna. Hiihtosesongin aikana Ahmatuvan autiotuvassa toimii erämaakahvila.^[8]

Alueen historiasta kertoo vuonna 1852 rakennettu Rytivaaran kruununmetsätorppa, joka on jäänyt autioksi 1950-luvun lopulla. Metsähallituksen entisöimä pihapiiri rakennuksineen palvelee UKK-reittiä kulkevia vaeltajia.^[9][10]

Ison-Syötteen laki kohoaa 432,5 metrin korkeuteen merenpinnasta.^[11] Hiihtokeskuksessa on 18 erityyppistä rinnettä.^[12] Laskettelukauden avajaiset pidetään perinteisesti itsenäisyyspäivän tienoilla. Hotelli Ison-Syötteen ja sen oheistoimintojen omistaja on Jepetron Oy ja rinnetoiminnoista vastaa Hiihtokeskus Iso-Syöte Oy.

Pikku-Syötteellä noin neljän kilometrin päässä Isosta-Syötteestä sijaitsee Nuoriso- ja vapaa-ajan keskus Pikku-Syöte. Pikku-Syötteen huippu kohoaa 386 metrin korkeuteen merenpinnasta.^[13] Pikku-Syötteellä on yhdeksän laskettelurinnettä, joista pisin on 1100 metriä pitkä. Lisäksi Pikku-Syötteellä on erityisesti lapsille ja nuorille suunniteltuja tiloja ja palveluita.^[13] Rinne- ja hotellipalvelujen lisäksi Pikku-Syötteellä on mahdollista harrastaa myös erilaisia sisäaktiviteettejä, kuten seinäkiipeilyä, jousiammuntaa ja sisäpalloilulajeja. Nuoriso- ja vapaa-ajankeskus Pikku-Syöte on yksi Suomen yhdeksästä nuorisokeskuksesta ja järjestää monipuolista leiritoimintaa lapsille ja nuorille. Hotellin tiloissa sijaitsee myös Syötteen koulu, joka tarjoaa koulupalveluja myös matkailijoille.^[14][15] Pikku-Syöte osa Vuolle konsernia (Vuolle Setlementti ry).

• Syötekylä

• Suomen eteläisin tunturialue - Syöte (Arkistoitu – Internet Archive)
• Pikku-Syöte