Sydämen vajaatoiminta
 | Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Sydämen vajaatoiminta | |
|---|---|
 | |
| Luokitus | |
| ICD-10 | I50 |
| ICD-9 | 428 |
| MedlinePlus | 000158 |
| Huom! | Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa. |
Sydämen vajaatoiminta (latinaksi insufficientia cordis) on sairaustila, jossa sydämen pumppaustoiminta ei ole riittävää. Kansainvälinen tautiluokitus ICD-10 käyttää tilasta päänumeroa I50. Alanumero riippuu muista tekijöistä.
Syyt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sydämen vajaatoiminta on harvoin itsenäinen tauti, jolle ei ole olemassa yksittäistä selittävää tekijää. Sydämen vajaatoiminnan ensisijaisina syinä voidaan pitää muun muassa
- kardiomyopatiaa, sydänlihaksen rappeutumista ja
- amyloidoosia, joka on sydänlihakseen kertyvää ainetta, joka häiritsee sen toimintaa. Ruumiinavauksessa normaali sydän on melko veltto, mutta amyloidoottinen sydän on jäykkä.
Toissijaisia sydämen vajaatoiminnan syitä on paljon, ja ne ovat usein yhteydessä toisiinsa.
- Sepelvaltimotauti, jonka vuoksi sydänlihas ei hapetu riittävästi
- Akuutti sydäninfarkti, jonka aikana useasti tavataan vajaatoimintavaihe
- Sydäninfarktin jälkitila, jossa osa kuolioon menneestä lihaksesta korvautuu supistelemattomalla mutta elastisella sidekudoksella
- Erilaiset rytmihäiriöt, jotka voivat aiheuttaa liian nopean tai hitaan ja siksi tehottoman pumppauksen
- Verenpainetauti, jonka vuoksi sydämeltä vaaditaan tavallista enemmän pumppaustehoa painetta vastaan
- Läppäviat
- Kohonnut keuhkovaltimopaine, joka voi johtua keuhkoissa tapahtuvasta prosessista
- Kilpirauhasen vajaatoiminta
- Aortan koarktaatio eli ahtauma
- Sydämen rakenteelliset poikkeavuudet, lähinnä synnynnäiset sydänviat
Oireet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Monesti sydän on kokonaisuudessaan vajaatoimintainen. Tunnetaan kuitenkin oikean puolen ja vasemman puolen vajaatoiminta, jotka aiheuttavat erilaisia oireita ja löydöksiä.
- Sydämen suureneminen. Sydän voi yrittää korvata vajaatoimintaa kasvattamalla massaa. Sydän voi kuitenkin olla keskimääräistä suurempi myös esimerkiksi urheilijalla ilman mitään tautia. Sydämen koon perusteella on mahdollista tehdä ylidiagnostiikkaa eli tehdä liikaa vajaatoimintadiagnooseja.
- Verenpaineen lasku ja huimaus sekä väsymys
- Oikean puolen vajaatoiminnan merkkejä ovat nesteen kertyminen alaraajoihin eli perifeerinen ödeema ja maksan suureneminen (hepatomegalia) sekä askitesnesteen ilmaantuminen vatsalle
- Vasemman puolen vajaatoiminnan merkki on keuhkopöhö
Vaikeusluokitukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sydämen vajaatoiminnan vaikeusastetta on arvioitu NYHA-luokituksella ja sitä täydentävällä AHA-luokituksella, jotka ovat yhdysvaltalaista alkuperää mutta täysin käyttökelpoisia ja käytössä yleismaailmallisesti.
- NYHA I – Ei oireita rasituksessa
- NYHA II – Oireita kovassa rasituksessa
- NYHA III – Oireita vähäisessä rasituksessa
- NYHA IV – Oireita ilman rasitusta
- AHA aste A – Kehittyvän sydämen vajaatoiminnan riski
- AHA aste B – Oireeton sydämen vajaatoiminta
- AHA aste C – Oireinen sydämen vajaatoiminta
- AHA aste D – Oireinen sydämen vajaatoiminta huolimatta maksimaalisesta lääkityksestä
Hoito
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sydämen vajaatoimintaa hoidettaessa on selvitettävä ilmiön perussyy ja hoidettava se. Käytössä on myös lääkinnällisiä hoitoja.
Lääkkeet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Diureetti eli nestettä poistava lääkitys, tunnettu esimerkki on furosemidi
- Inotrooppi eli pumppaustoimintaa tehostava lääke, tunnettu esimerkki on digoksiini
- Beetasalpaajista, ACE-estäjistä ja vasodilataattoreista katsotaan usein myös olevan muutakin hyötyä kuin se, mikä johtuu niiden verenpainetta laskevasta vaikutuksesta.
Operatiiviset hoidot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Operatiivisina hoitona voivat tulla kyseeseen muun muassa läppäleikkaukset, suonten korjausleikkaukset ja sydämensiirto.
Akuutissa tilanteessa käytetään myös raajasidoksia, joilla yritetään estää liiallisen nestemäärän rasitusvaikutus.
Ravitsemustekijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden kestäneessä kokeessa 239 sydämen vajaatoimintapotilasta sai päivittäin 100 µg:n annoksen D3-vitamiinia tai lumevalmistetta. Tutkimuksen alkaessa kaikkien osallistujien D-vitamiinipitoisuudet olivat alle suositusten. Kävelytesteissä D-vitamiini ei lisännyt potilaiden fyysistä toimintakykyä mutta paransi mahdollisesti sydänlihaksen toimintaa ejektiofraktiolla mitattuna. Tutkijat toteavat raportissaan, että lisätutkimuksia tarvitaan.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Klaus K. Witte, MDa, Rowena Byrom, John Gierula, Maria F. Paton, Haqeel A. Jamil, Judith E. Lowry, Richard G. Gillott, Sally A. Barnes, Hemant Chumun, Lorraine C. Kearney, John P. Greenwood, Sven Plein, Graham R. Law, Sue Pavitt, Julian H. Barth, Richard M. Cubbon, Mark T. Kearney: Effects of Vitamin D on Cardiac Function in Patients With Chronic HF : The VINDICATE Study Journal of the American College of Cardiology, Volume 67, Issue 22. 7.6.2016. Viitattu 12.11.2016.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sydämen vajaatoiminta,Terveyskirjasto: Lääkärikirja Duodecim, Kustannus Oy Duodecim 2009