Seinäjoen tangomarkkinat

Seinäjoen Tangomarkkinat
Tyyppi	musiikkifestivaali
Päivämäärä	Heinäkuun puoliväli
Tapahtumapaikka	Seinäjoki-areena Seinäjoen keskusta
Paikkakunta	Seinäjoki
Ensimmäisen kerran	1985
Osallistujia	250-400
Kävijöitä	111 000[1]
Johtaja	Kimmo Heinonen (puheenjohtaja) Pasi Ojala (toimitusjohtaja)
Järjestäjä	Seinäjoen Tangomarkkinat Oy
Kotisivut
Infobox OK

Seinäjoen tangomarkkinat^[2] on vuosittain heinäkuun puolivälissä Seinäjoella, Etelä-Pohjanmaalla järjestettävä tangoon keskittyvä musiikkifestivaali. Se on yksi Suomen suurimmista kesätapahtumista. Vuonna 2019 tapahtumaan osallistui yli 111 000 kävijää.^[1]

Keskeinen osa Seinäjoen tangomarkkinoita on tangokuningas- ja tangokuningatarkilpailu. Kahtena ensimmäisenä vuonna ainoastaan Tangokuningas valittiin Tangolaulukilpailun voittajaksi, mutta 1987 alkaen myös Tangokuningatar. Poikkeuksellisesti vuosina 2009–2012 miesten ja naisten keskuudesta valittiin ainoastaan yksi henkilö Tangokuninkaalliseksi. Vuosi 2011 on ainoa, jolloin ei valittu uutta tangokuningasta lainkaan.^[3]

Osa tapahtumaa on tangon sävellys- ja sanoituskilpailu. Kilpailussa etsitään uusia tangokappaleita ja kahden parhaimman tangon tekijät saavat rahapalkinnon. Kilpailu on järjestetty markkinoiden alusta lähtien vuosittain, poikkeuksina vuodet 1987 ja 1988. Tangosävellys- ja -sanoituskilpailu ei ole saavuttanut samanlaista suosiota ja näkyvyyttä kuin tangokuninkaallisten valinta.^[3]

Tangomarkkinoiden syntyyn johtaneen tapahtumaketjun sysäsi 1980-luvun alkuvuosina liikkeelle huoli Ilmajoen musiikkijuhlien tulevaisuudesta. Kymmenkunta vuotta klassiseen musiikkiin ja oopperaan keskittynyt kunnianhimoinen festivaali oli menettänyt vetovoimaansa, yleisökato oli pahentunut ja tappiokierre syventynyt lähes kipurajalle saakka. Jotakin oli pakko tehdä, ja niinpä juhlien taiteelliseksi johtajaksi hieman aiemmin valittu Lasse Lintala otti asian puheeksi monivuotisen yhteistyökumppanin MTV:n ohjelmajohtajan Tauno Äijälän kanssa. Ratkaisua etsittiin kevyen musiikin saralta, ja kun idea oli todettu toteuttamiskelpoiseksi, toimintamalli lainattiin vuodesta 1977 alkaen järjestetyiltä Lappeenrannan humppafestivaaleilta.^[4]

Keväällä 1985 Ilmajoen Musiikkijuhlat ry, Seinäjoen Maila-Jussit ry ja Viihdekuoro Marit ja Mikot ry perustivat Tangomusiikin edistämisyhdistyksen, ja Seinäjoen kaupungin tultua mukaan järjestettiin ensimmäinen Tangomarkkinat-tapahtuma saman vuoden heinäkuun toisena viikonloppuna. Paikan päälle kokoontui noin 18 000 tangon ystävää, mikä ylitti järjestäjien rohkeimmatkin odotukset, ja television välityksellä tapahtumaa seurasi noin 1,6 miljoonaa katsojaa. Ensimmäiseksi tangokuninkaaksi kruunattiin Kauko Simonen, ja hänen perintöprinsseikseen valittiin Jaska Mäkynen ja Mertsi Meri. Mäkynen kirkasti kruununsa myöhemmin, kun taas Meri katosi muutaman vuoden jälkeen iskelmäkuvioista.^[5] Tapahtuman johtoon ja 1997 perustetun Seinäjoen Tangomarkkinat Oy:n toimitusjohtajaksi tuli Reijo Pitkäkoski vuoteen 2004 saakka. Martti Haapamäki nimitettiin Seinäjoen Tangomarkkinat Oy:n taiteelliseksi johtajaksi vuonna 2012.^[6]. Vuonna 1988 Tangomarkkinoilla rikottiin 25 000 kävijän raja, ja 50 000 vieraan raja ylittyi vuonna 1991. Alun perin yhden viikonlopun kestänyt tapahtuma pidennettiin kolmipäiväiseksi vuonna 1990. 1990-luvun lama-aikaa kuvasi, että vuoden 1993 tangokuninkaalliset Merja Raski ja Sebastian Ahlgren olivat kumpikin voittohetkellään työttömyyskortistossa. Vuonna 1994, jolloin tapahtuma järjestettiin kymmenennen kerran, tapahtuma venähti jo viikon mittaiseksi. Samana vuonna rikkoutui myös sadantuhannen festivaalikävijän raja. Vuonna 1999, viidensillätoista Tangomarkkinoilla juhlan aiheena oli myös miljoonas festivaalivieras tapahtuman historiassa. Vuoden 2001 tangokuninkaalliset Mira Sunnari ja Erkki Räsänen kruunattiin juuri käyttöön otetulla Seinäjoki-areenalla.^[7]

Ensimmäiset Tangomarkkinat juonsi Heikki Hietamies yksinään. Myöhemmin hänen juontajapareinaan olivat muiden muassa Sirpa Viljamaa, Johanna Raunio, Tamara Lund, Lola Odusoga, Anu Hälvä, Anu Palevaara ja Satu Silvo sekä tangokuningatar Arja Koriseva. Vuosituhannen vaihteessa Hietamies joutui väistymään nuorempien tieltä, ja vuosina 2000 ja 2001 juontajina olivat Pertti Salovaara ja Satu Silvo sekä vuosina 2002 ja 2003 Janne Porkka pareinaan Karita Tuomola (2002) ja Taru Valkeapää (2003).^[7]

Kilpailun televisioi vuosina 1985–2008 MTV3, vuosina 2009–2011 Yle TV2, vuosina 2012–2016 Yle TV1, vuosina 2017–2019 AlfaTV ja vuodesta 2023 Eveo. Mervi Pohjanheimo ohjasi Tangomarkkinoiden finaalin suorat tv-lähetykset MTV3:lle yhdeksänä vuonna, 1996–2004. Vuosina 2017–2022 festivaalin radioinnista vastasi Järviradio,^[3] ja vuodesta 2023 lähtien Radio Pooki.

Monet Tangomarkkinoiden alkuvuosien kuninkaallisista olivat kiertäneet tanssilavoja jo pitkään ennen kruunaamistaan ja tunsivat siten tanssikansan maun. Sittemmin mediajulkisuus houkutteli kisaan muitakin iskelmätähden urasta haaveilevia. Tangomarkkinoiden vetovoimasta kertoo vahvasti se, että kun ensimmäisenä vuonna tangokuninkuudesta kilpaili noin sata osallistujaa, kymmenen vuotta myöhemmin kuninkuuden tavoittelijoita oli jo yli 1 700. Osallistujamäärän huiman kasvun myötä joukossa oli myös yhä nuorempia kilpailijoita; nuorin oli juuri rippikoulun käynyt, vuoden 1993 tangomarkkinoille osallistunut ja tangoprinsessaksi valittu kemiläinen 15-vuotias Heidi Kyrö. Kisan koventuessa kilpailijoiden musiikillinen osaaminen ei enää riittänyt, vaan ehdokkaiden piti myös näyttää hyviltä. Pitkäaikainen tuomariston jäsen Lasse Lintala kuvaili tilannetta sanomalehti Ilkan haastattelussa vuonna 1995: "Totta on, että moni tyttö on kaatunut finaalissa sukulaisensa tekemään iltapukuun, ja parikymmentä kiloa ylipainoisella täytyy olla todella upea ääni, jotta kuninkaalliseksi yltäisi."^[8]

Tangomarkkinoiden suosiosta huolimatta tango ei ole enää festivaalin historian aikana noussut Suomessa läheskään samanlaiseen suosioon kuin kiihkeimpinä vuosina 1960-luvun puolivälissä. Populaarikulttuurin historian tutkija ja Suomen Jazz & Pop Arkiston johtaja Janne Mäkelä kommentoi asiaa vuonna 2005:

»Omituista tässä tangokulttuurin kansallisessa pyhittämisessä on, ettei tango ole enää vuosikymmeniin nauttinut kovinkaan suurta kaupallista menestystä Suomessa, ja etteivät suurella kohulla vuosittain valitut tangokuninkaalliset kruunun päähänsä saatuaan juurikaan levytä tangolauluja vaan modernia iskelmää – joka sekään ei pärjää myyntilistoilla entiseen tapaan. Uusia tangoklassikoitakaan ei ole syntynyt 1970-luvun jälkeen. [Kalervo Kärjen huomautus: "Tämä ei pidä täysin paikkaansa, kyllä niitä on."] Toki tangoa edelleen kuunnellaan ja toki se on säilynyt lavatanssien kestosuosikkina, mutta musiikinlajina se kuitenkin on suomalaisessa musiikkikulttuurissa kaukana siitä valta-asemasta, jota "tango-puhe" pyrkii ylläpitämään.»

^[9]

• 2020-2021: Ei järjestetty COVID-19-pandemian johdosta

Seinäjoen tangomarkkinoilla on vuodesta 2004 lähtien jaettu Tango Finlandia -tunnustuspalkintoa ansiokkaasta toiminnasta suomalaisen tangon hyväksi. Palkinnon arvo on 10 000 euroa ja sen saajan on oltava Suomen kansalainen. Vuosina 2014, 2015 ja 2016 palkintoa ei jaettu ja vuonna 2017 myönnetty palkinto on toistaiseksi viimeisin.^[3]

• 2004 kapellimestari Atso Almila ja Seinäjoen kaupunginorkesteri^[10]
• 2005 tangokuningas Jari Sillanpää^[10]
• 2006 tangokuningatar Arja Koriseva^[10]
• 2007 tanssinopettajat Leena ja Åke Blomqvist^[10]
• 2008 muusikko Jarmo Tinkala^[11]
• 2009 Finlanders-yhtye^[12]
• 2010 juontaja Heikki Hietamies^[11]
• 2011 laulaja Reijo Taipale^[3]
• 2012 muusikko, säveltäjä, sovittaja ja tuottaja Mika Toivanen^[3]
• 2013 laulaja Markus Allan^[3]
• 2017 talousneuvos Seppo Kulmala^[11]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Seinäjoen tangomarkkinat Wikimedia Commonsissa

• Seinäjoen tangomarkkinat
• Tangokuninkaallisia, Elävä arkisto, Yleisradio
• Tangomarkkinat Yle.fi:ssä^{[vanhentunut linkki]}

n k m Seinäjoki Etelä-Pohjanmaa Seinäjoen seutukunta n k m Historia Hallintohistoria Seinäjoen kauppala Seinäjoen maalaiskunta Peräseinäjoen kunta Nurmon kunta Ylistaron kunta Tapahtumat Östermyran ruukki Suomen Tasavallan Vartiosto Krenatööripataljoona Talvisodan pommitukset n k m Kaupunginosat ja suuralueet Ylistaro Asemanseutu Alapää Kainasto Kirkonkylä Teräsmäki Kylänpää Hanhikoski Kylänpää Untamala Lakeus Halkosaari Kiikku Kitinoja Niemistönmaa Läntinen Alakylä Katajalaakso Huhtala Jouppi Jouppila Kultavuori Pruukinranta Kantakaupunki Hallila Itikka Keskusta Länsi-Kivistö Marttila Pohja Puukapernaumi Rengastie Uppa Kasperi Hallilanvuori Itä-Kivistö Kasperi Östermyra Kärki Pajuluoma Simuna Soukkajoki Törnävä Keskiseinäjoki Honkakylä Lehtimäenkylä Riskunmäki Viitala Ämmälänkylä Peräseinäjoki Haapaluoma Kirkonkylä Luomankylä Kihniä Kihniänkylä Siltala-Juupakylä Nurmo Kirkonkylä Koliini Nurmonjokilaakso Teppo Ruuhikoski Huumo Veneskoski Hyllykallio Hyllykallio Kapernaumi Kertunlaakso Tanelinranta Roves Kuoras Koura Viitalankylä Ylijoki n k m Luonto Järvet Haapalampi Haukilampi Hirvijärvi Juupajärvi Kakkurinjärvi Kalajärvi Kotilammi Kyrkösjärvi Martikkalanjärvi Rautaisenjärvi Sammattijärvi Valkiajärvi Varpulanjärvi Varrasjärvi Vähäjärvi Saaret Isosaari Myllysaari Törnävänsaari Virtavedet Ahvenjoki Friskinkoski Haapaluoma Juupaluoma Kihniänjoki Kruutikoski Kyrönjoki Lehmijoki Luomanjoki Myllykoski Nurmonjoki Pajuluoma Seinäjoki Teeriluoma Vuorikoski Voimankoski n k m Kaupunkiympäristö Puistot ja aukiot Björkqvistin puisto Jouppilanranta Kampusranta Kauppatori Keskuspuisto Keskustori Kirkkopuisto Lakeudenpuisto Liikennepuisto Mannerheimin puisto Muusanpuisto Myllysaari Olavi Pihan puisto Pajuluoman puisto Rakuunapuisto Ruutipuiston luonnonsuojelualue Sahalampi Simunanpuisto Tangopiha Törnävän kartanopuisto Vanhan sairaalan alue Rakennukset ja alueet Aalto-keskus Apila-kirjasto Kaupungintalo Kaupunginteatteri Lakeuden risti Seurakuntakeskus Valtion virastotalo Aisamäen kesäteatteri Haapaluoman louhos Kalajärven virkistysalue Kitinojan kyläkirkko Mallaskosken panimo Nurmon kirkko Peräseinäjoen kirkko Suojeluskuntapiirin esikuntatalo Taidehalli Törnävän kirkko Törnävän kartano Uppalan kartano Varikkogalleria Wanha markki Ylistaron kirkko Patsaat ja veistokset Alasin v. 1918 taistelun muistomerkki Arne Ritari muistomerkki Cityhirvi Elämän lähteellä Elämän virta Haikarat Heimotulet Horsma Hän on noussut ylös Ilmavaara Ilo Jääkärien muistomerkki Junankaataminen Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki Katkennut taival Klemetti-Kuulan patsas Kolme hanhea Kuntakennot Kääntyvät kuutiot Lakeuden Sampo Maan siunaus Mannerheim Matti Pohto Muistojen kivi Muualle haudattujen muistopatsas Paimentyttö Pelimannipatsas Pikkupaana Pirstotut puut Rakuunakivi Ravikuningas Murto RES-Upseerikoulu Rukoileva sotilas Salomon Wilskman, Junnoon Salu Sankaripatsas Sotaan lähtevien kivi Suomi-neito Suojeluskuntalainen Suomenhevonen-sotahevonen Taistelijain muistomerkki Talvi- ja jatkosodan muistomerkki Tie paikallaan Tuolta se tulee, tuolta se tulee Valtakunnallinen painijapatsas Vapaussodan muistolaatat Vapaussodan muistomerkki Vapaussodan kaatuneiden muistomerkki Veden voima Ville Ritola Yrittäjä-Jussi Yrittäjyyden monumentti Ystävyyttä yli rajojen n k m Koulutus Korkeakoulutus Seinäjoen ammattikorkeakoulu Korkeakoulukirjasto Opiskelijakunta Seinäjoen yliopistokeskus Etelä-Pohjanmaan kesäyliopisto Toisen asteen oppilaitokset Seinäjoen lukio Nurmon lukio Ylistaron lukio Koulutuskeskus Sedu Peruskoulut Alakylän koulu Alaviitalan koulu Aseman koulu Etelä-Pohjanmaan Steinerkoulu Joupin koulu Halkosaaren koulu Hyllykallion koulu Kertunlaakson koulu Keski-Nurmon koulu Kirja-Matin koulu Kivistön koulu Kouran koulu Kärjen koulu Lintuviidan koulu Marttilan koulu Niemistön koulu Niittyvillan koulu Nurmon yläaste Pajuluoman koulu Pohjan koulu Pruukin yhtenäiskoulu Ruutipuiston koulu Seinäjoen lyseo Seinäjoen yhteiskoulu Tanelinrannan koulu Toivolanrannan yhtenäiskoulu Topparlan koulu Toukolanpuiston koulu Törnävän koulu Valkiavuoren koulu Ylistaron yläkoulu Entiset: Haapaluoman koulu Honkakylän koulu Isokylän koulu Kihniän koulu Kitinojan koulu Rastipuiston koulu Muu koulutus Etelä-Pohjanmaan musiikkiopisto Honkakylän varhaiskasvatuskeskus Sedu Aikuiskoulutus Suomen Yrittäjäopisto Taidekoulu Oiva n k m Seurakunnat Seurakunnat Luterilaisuus Seinäjoen seurakunta Nurmon alueseurakunta Peräseinäjoen alueseurakunta Ylistaron alueseurakunta Seinäjoen rauhanyhdistys Halkosaaren rukoushuone Hyvän Paimenen kappeli Ylistaron rukoushuone Luukkaan luterilainen seurakunta Helluntaiherätys Seinäjoen helluntaiseurakunta Peräseinäjoen helluntaiseurakunta Ylistaron helluntaiseurakunta Muut Seinäjoen adventtiseurakunta Seinäjoen vapaaseurakunta Houm Church n k m Kulttuuri Tapahtumat MARS-festivaali Provinssirock Seinäjoki Hip Hop Festival Solar Sound Festival Tangomarkkinat Vauhtiajot Östermyra-päivät Harrastajateatterikesä (1973–2016) Seinäkuun yö (1993–2013) Museot Etelä-Pohjanmaan museo Etelä-Pohjanmaan traktorimuseo Hevostyökonemuseo Kriikun museomylly Nurmon museo Riihimuseo Ritarin kotimuseo Sairaalamuseo Siirtolaismuseo Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museo Törnävän museoalue Musiikki Rytmikorjaamo Etelä-Pohjanmaan mieslaulajat Seinäjoen kaupunginorkesteri Muuta Kalevan navetta Seinäjoki-sali n k m Urheilu ja liikunta Urheiluseurat Crocodiles FC Seinäjoki Konnat Kouran Louhi MLT Nurmon Jymy Lentopallo Pesäpallo Salibandy Nurmon Pallo Pallo and the Boys Peräseinäjoen Toive Pesäpallo Ride Etelä-Pohjanmaa S-Kiekko Seinäjoen Hiihtoseura Seinäjoen Jalkapallokerho SJK-juniorit Seinäjoen Maila-Jussit Lentopallo Seinäjoen Mimmiliiga Seinäjoen Peliveljet Seinäjoen Seudun Urheilijat Seinäjoen Sisu Seinäjoen Uimarit Seinäjoen Urheilijat Seinäjoen Voimistelijat Seinäjoki Rugby Seinäjoki United Seinäjoki-Lentis Sepsi-78 Ylistaron Kilpa-Veljet Ulkoliikuntapaikat Alakylän kenttä Haalin kenttä Haalin hyppyrimäet Jouppilanvuori Jouppilanvuoren hyppyrimäet Jouppilanvuoren tekonurmi Kainaston hyppyrimäet Kasperin kenttä Kertunlaakson tekonurmi Ketturämäkön kenttä Kivistön koulun kenttä Kärjen kenttä Linnanpuiston kenttä Marttilan kenttä Nurmon pallonurmi OmaSp Stadion Peräseinäjoen pesäpallostadion Prunttimäen tekonurmi Ruuhikosken golfkenttä Seinäjoen harjoituskenttä Seinäjoen keskuskenttä Seinäjoen pesäpallostadion Seinäjoen ravikeskus Seinäjoen tekojäärata Skaala-areena Törnävän kenttä Ylistaron urheilupuiston pesäpallostadion Ylistaron urheilukenttä Sisäliikuntapaikat Elisa-monitoimihalli Kirmaushalli Nurmon liikuntahalli Ritola-halli Seinäjoen jäähalli Seinäjoen Uimahalli-Urheilutalo Seinäjoki Areena Wallsport Areena Qmax Arena n k m Liikenne Päätiet Valtatie 16 Valtatie 18 Valtatie 19 Kantatie 67 Seututie 672 Seututie 694 Yhdystie 6981 Raideliikenne Liikennepaikat Louon rautatieasema Peräseinäjoen rautatieasema Pohjois-Louko Seinäjoen rautatieasema Ylistaron rautatieasema Väylät Haapamäki–Seinäjoki-rata Pohjanmaan rata Suupohjan rata Tampere–Seinäjoki-rata Vaasan rata Lentoliikenne Seinäjoen lentoasema n k m Talous ja elinkeinot Yritykset Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa Ilkka I-Mediat Ilkka-Pohjalainen J. Rinta-Jouppi Käyttöauto Mallaskoski Minimani Oma Säästöpankki Seinäjoen Energia Sorsanpesä Tukkutalo Heinonen Teollisuus Atria Suomi Itikka Nurmon ruokatehdas Prima Industrie Roves Kauppakeskukset Epstori Ideapark Seinäjoki Megakeskus Torikeskus Kehitys Frami Järjestöt Etelä-Pohjanmaan kauppakamari Seinäjoen Yrittäjät n k m Muuta Seinäjokeen liittyvää Hallinto Kaupunginvaltuusto Vaakuna Media Epari Ilkka-Pohjalainen Ilkka Radio Seinäjoki Seinäjoen Sanomat Seinäjokinen