Teollisuuskatu

Teollisuuskatu
Industrigatan
Risteys, josta Teollisuuskatu alkaa. Etualalla Junatie.
Kaupunki	Helsinki
Tieluokka	pääkatu[1]
Alkupiste	Vääksyntien ja Junatien risteys (Vallila)
Päätepiste	Ratapihantie (Pasila)
Kaistaluku	pääosin nelikaistainen
Katso myös	Teollisuuskatu Commonsissa
Infobox OK

Teollisuuskatu (ruots. Industrigatan) on katu Vallilan kaupunginosassa Helsingissä. Poikittaissuuntainen katu on Pasilan ja Sörnäisten välinen monikaistainen pääyhteys, jota käyttää noin 20 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.^[2] Hieman moottoritietä muistuttava katu on paikoitellen yli 50 metriä leveä, ja sen nopeusrajoitus on 50 km/h.^[2][3]

Liikenne laaksomaisen väylän yli kulkee silloilla, ja katua on kutsuttu vaikeaksi ylittää.^[2] Katu halkaisee Vallilan kahtia, ja sen on sanottu suosivan autojen läpikulkua ja olevan haastava kevyelle liikenteelle.^[4] Alueen uudella kaavarungolla uusine liikenneratkaisuineen ja viherkatuineen pyritään vähentämään kadun väylämäisyyttä, ja katualuetta halutaan kehittää työpaikka-alueena ja ydinkeskustan jatkeena.^[5][6]

Kadun molemmin puolin on rakentunut asuinkerrostaloja ja toimistorakennuksia, ja pohjoispuolella sijaitsee muun muassa Puu-Vallila. Eteläpuolella kadun varrella sijaitsevat historiallinen Pasilan konepaja sekä Dallapénpuistona tunnettu puistoalue. Kadulta on ramppi Sturenkadulle. Topografisesti katu on miltei koko leveydeltään Pasilasta Sörnäisiin ulottuneen vanhan laakson pohjaa, ja sen maisemarakenne on selvimmin näkyvissä Hämeentien ja Sturenkadun ylikulkusilloilta.^[3]

Raskas liikenne käyttää Teollisuuskatua liikkuessaan läntisen ja itäisen kantakaupungin välillä.^[3] Kadun länsipäähän vuonna 2019 valmistunut Teollisuuskadun tunneli alittaa pääradan ja yhdistää Teollisuuskadun Veturitiehen. Aiemmin Teollisuuskatu päättyi risteykseen Ratapihantien kanssa, ja autoilijoiden reitti länteen kulki Pasilansiltaa pitkin.^[7]

Nykyisen Teollisuuskadun eteläreunaa pitkin kulki aikaisemmin Sörnäisten satamarata. Laaksoon rakennettu satamarata valmistui vuonna 1863, ja Helsingin uusi teollisuusvyöhyke kasvoi sen varteen.^[3] Kiskot kulkivat Pasilan ratapihalta Sörnäisten satamaan, ja matkalla Pasilan konepaja ja Vallilan tavara-asema muodostivat merkittävän rautatiealueen. Teollisuuskatu rakennettiin myöhemmin nykyistä kapeampana radan viereen sen pohjoispuolelle, ja se ulottui alun perin vain Hämeentieltä Jämsänkadulle^[8]. 1960-luvun alussa rata siirrettiin uudelle reitille tunnelin läpi Vallilanlaaksoon ja Hermannin rantatielle. Satamaradan vaikutus alueen liikenneratkaisuissa, kaupunkirakenteessa ja ajallisesti kerroksellisessa rakennuskannassa on edelleen nähtävissä: kadun luonne ylikulkusiltoineen ja rinnakkaisine katulinjoineen on muusta kaupunkirakenteesta irrallinen ja jopa ratapihamainen,^[3][9] eikä katualue ole kovin vehreä.^[2]

• 
  Sturenkadun silta 1930-luvulla. Vuoteen 1965 saakka satamaradan kiskot kulkivat Teollisuuskatua pitkin.
• 
  Näkymä Sturenkadun sillalta itään vuonna 1968. Kiskot johtavat tavara-asemalle.

Käytöstä poistetun rataosuuden välille rakennettiin liikenneväylä, Junatie. Alun perin se kulki Teollisuuskadun itäosan vieressä vain kapean vihervyöhykkeen siitä erottamana, mutta kaareutui länsipäässään etelään päättyen Aleksis Kiven kadulle Harjukadun risteyksessä.^[10] Myöhemmin liikennejärjestelyjä muutettiin siten, että Junatie muodostui Teollisuuskadun suoranaiseksi jatkeeksi, ja samalla alkuperäisen Teollisuuskadun itäisin, Hämeentielle johtanut ramppimainen osuus muutettiin Teollisuuskuja-nimiseksi kevyen liikenteen väyläksi.

Ratalinjauksen muututtua Teollisuuskadulle jäivät käyttöön ainoastaan tavara-asemalle ja konepajalle johtaneet osuudet.^[11] Konepajan osuus hallitsi kadun länsipään maisemaa vielä 2000-luvun alussa.^[12] Satamarata purettiin kokonaan vuosina 2009–2010. Purkamisen jälkeen kadun länsipää uusittiin täysin. Teollisuuskadun tunnelin rakentamisen yhteydessä purettiin kadun jatkeeksi 1980-luvulla rakennettu, Ratapihantielle johtanut kaksikaistainen ramppi^[13], ja kadun yli rakennettiin uusi Konepajansilta-niminen kevyen liikenteen silta. Tietunnelin sisäänkäynnillä on yhdet kaistat molempiin suuntiin. Kaistat Ratapihantielle ovat yksisuuntaisia, ja niiden vierellä jyrkähkössä rinteessä ovat myös pyöräily- ja jalankulkukaistat.^[14]

Teollisuuskadun akseliksi nimetty yhteys Pasilan ja Kalasataman välillä on Helsingin vuoden 2016 yleiskaavassa merkitty keskustatoimintojen alueeksi.^[15] Teollisuuskadusta suunnitellaan uutta elävää pääkatua, ”työpaikkojen, tapahtumien ja kulttuurin yhteenliittymää”.^[5][16] Uutta asumista kadun varrelle ei suunnitella.^[3]

Helsingin Wall Street -nimellä tunnetun uuden kaavarungon mukaan kadulle voisi valmistua muun muassa lisä­rakentamista, pyöräreittejä ja omalle nurmiraiteelle rakennettava pikaraitiotie, joka korvaisi nykyisen runkolinjan 500.^[5] Kadun pohjoisemmilta kaistoilta saatetaan poistaa autoliikenne.^[5] Teollisuuskadun raitiotie vaatisi suuria infrastruktuurimuutoksia sekä Teollisuuskadulla että Junatien ja Sörnäisten rantatien liittymässä, mutta toteutuessaan se voisi yhdistää Pasilan jokerilinjana Herttoniemeen.^[15]

• Pasilan konepaja, 1903
• Harjun nuorisotalo, 1923
• OP-ryhmän pääkonttori, 2015^[17]

Kadunvarren liiketiloja ovat muun muassa kylmäasema ja hampurilaisravintola. Lähes 90 prosenttia Teollisuuskadun kiinteistöistä on yksityisomistuksessa.^[5]

• Vallilan tavara-asema, purettu 2000-luvun alussa^[3][18]

• Kustaankatu (etelään)
• Päijänteenkatu (pohjoiseen)
• Sturenkatu (tonttikatu etelään ja Satamaradankadulle)^[19]
• Bruno Granholmin kuja (etelään)
• Telekatu (pohjoiseen)
• Töysänkatu (pohjoiseen)
• Traverssikuja (etelään)
• Jämsänkatu (pohjoiseen)

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Teollisuuskatu Wikimedia Commonsissa

• Ilmakuva Teollisuuskadun akselin kaavarungosta
• Helsingin kaupunki kaipailee paikallisten ajatuksia Teollisuuskadun akselin kehitykseen Radio Suomi Helsinki. 29.1.2019.