Tiglatpileser I
Tiglatpileser I (1115–1076 eaa.[2]) akkadiksi 𒆪𒋾𒀀𒂍𒈗𒊏, oli Assyrian merkittävimpiä kuninkaita, jonka aikana maa nousi suurvallaksi. Tiglatpileser I:n nimi oli alun perin assyriaksi Tukulti-apil-Esharra (suom. Luotan Esharran poikaan)[1], mutta hänestä useimmiten käytetään kuitenkin Raamatun mukaista nimeä.[3]
Tiglatpileser I:n luoma imperiumi oli Assyrian uusi suurvaltakausi sadan vuoden tauon jälkeen, ja se kesti vain kolme sukupolvea. Yhtenä syynä suurvalta-aseman murenemiseen olivat muun muassa aramealaisten jatkuvat hyökkäykset Mesopotamiaan. Alussa hän hyökkäsi luultavasti fryygialaisia Mushki-kansoja vastaan ja myöhemmin hän laajensi valtaansa Syyriassa ja Kurdistanin vuorilla ja valtasi lopulta Babylonian.[3]
Tiglatpileser I pystyi rakentamaan suurvallan, koska Egypti oli jakautuneena Tanisin ja Theban johtamiin valtioihin, ja heettiläisten valtakunta oli luhistunut. Nebukadressar I:n johtama Babylonia oli Assyriaa sotilaallisesti heikompi. Tiglatpileser I ajoi 1114 eaa. pois maahan tunkeutuneet fryygialaiset mushkit Ylä-Eufratilta Assyrian alueella, mikä onnistui armeijan Tur Abdinin vuorten yli menneellä pikamarssilla.[4][5] Tiglatpileser I valtasi samalla sotaretkellä Kommagenen itäisen Eufratin ja Kilikian välissä. Suuri määrä vihollisia surmattiin armotta, vankeja vietiin väkipakolla Assyriaan. Myös Itä-Kappadokia vallattiin.[6]
Assyria kukisti heettiläisten jäljelle jääneet pikkuvaltiot Pohjois-Syyriasta ja heidät määrättiin maksamaan veroja. Samalla alueella taisteltiin myös aramealaisia vastaan. Assyrialaiset etenivät Vanjärven eli Nairin suuren meren eteläpuoliseen vuoristoon Khabikhin maahan ja kääntyivät länteen vallatakseen Mussrin ja Malatian. Nykyisessä Armeniassa sijainneet Nairimaat voitettiin ja pakotettiin maksamaan veroa. Viidentenä hallintovuotenaan Tiglatpileser I valtasi Comanan Kappadokiassa[5] ja alueita Kilikiassa. Egyptiläiset tunnustivat nyt Assyrian Syyrian alueen uudeksi ylivaltiaaksi. Diplomaattisena huomionosoituksena Assyriaan lähetettiin lahjaksi krokotiili ja apinoita.[3]
Tiglatpileser I palautti Assyrian entiseen laajuuteensa ja päätti valloittaa myös uusia alueita. Tiglatpileser I pyrki Välimerelle ja Foinikian kaupungit Byblos, Siidon ja Arvad, kuten monet muut kaupungit päättivät maksaa veroa välttyäkseen Assyrian armeijan voitetuille tekemistä julmuuksista. Tähän liittyi myös poliittista taktikointia: jos Assyrian ylivalta tunnustetaan, sen armeija suojelee kaupunkeja aramealaisia ryöstelijöitä. Tiglatpileser I marssi Libanoniin, josta Amurruun ja meren yli Simyraan kuuden tunnin purjehduksen päähän.[7] Libanon valloitettiin kokonaan 1095 eaa., foinikialaiset maksoivat Assyrialle jo entuudestaan veroa. Tiglatpileser I taisteli monta kertaa maahan tunkeutuvia aramealaisia vastaan tunkeutuen Syyrian Palmyraan eli Tadmoriin.
Kun Babylonian kuningas Nebukadressar I kuoli, hänen seuraajansa päätti hyökätä Assyriaan ryöstämään maata. Tiglatpileserin I johtamat assyrialaiset kostivat hyökkäämällä Babyloniaan valloittaen Babylonin ja loput maasta. Sinettitaide oli yleistymässä niihin aikoihin.
Hallitsijana Tiglatpileser I pyrki edistämään maanviljelyä ja karjanhoitoa. Hän oli myös rakennuttaja; Assuriin rakennettiin hänen hallintokaudellaan suuri Anulle ja Adadille omistettu zikkurat.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Ellen Gerwitz: Honour of Kings Ancient and American History Book 2 FULL COLOR TEXT, s. 42. Lulu, 2014. ISBN 978-1-312-44318-1 Teoksen verkkoversio (viitattu 19.1.2020). (englanti)
- ↑ Victor Hurowitz, Joan Goodnick Westenholz: LKA 63: A Heroic Poem in Celebration of Tiglath-pileser I's Muṣru-Qumanu Campaign. Journal of Cuneiform Studies, 1.3.1990, nro 1, s. 1–49. doi:10.2307/1359872 ISSN 0022-0256 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b c d Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 1, 1980, s. 410
- ↑ Ihmisen tarina, Suuri maailmanhistoria, osa 1, Kirjayhtymä 1971, s. 447
- ↑ a b Spencer C. Tucker: Middle East Conflicts from Ancient Egypt to the 21st Century: An Encyclopedia and Document Collection [4 volumes]. ABC-CLIO, 31.8.2019. ISBN 978-1-4408-5353-1 Teoksen verkkoversio (viitattu 20.1.2020). (englanti)
- ↑ Spencer C. Tucker: Middle East Conflicts from Ancient Egypt to the 21st Century: An Encyclopedia and Document Collection [4 volumes]. ABC-CLIO, 31.8.2019. ISBN 978-1-4408-5353-1 Teoksen verkkoversio (viitattu 19.1.2020). (englanti)
- ↑ Ihmisen tarina, Suuri maailmanhistoria, osa 1, Kirjayhtymä 1971, s. 447–448
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- A. T. Olmstead: Tiglath-Pileser I and His Wars. Journal of the American Oriental Society Vol. 37 (1917), s. 169–185
- Jeffers, Joshua A: Tiglath-pileser I: A light in a "dark age". University of Pennsylvania, 2013. [1]
| Edeltäjä: Ashur-resh-ishi I | Assyrian kuningas 1115–1077 eaa. | Seuraaja: Asharid-apal-Ekur |