Titanic (soundtrack)

Titanic James Horner
Soundtrack-albumin tiedot
Äänitetty	1996–1997
Julkaistu	18. marraskuuta 1997
Kesto	72.29
Levy-yhtiö	Sony Classical
Listasijoitukset
ks. luettelo listasijoituksista
muut julkaisut
	Titanic 1997	Back to Titanic 1998

Titanic: Music from the Motion Picture on vuonna 1997 ilmestyneen elokuvan Titanicin soundtrack-albumi, joka sisältää elokuvan musiikin. Sen on säveltänyt James Horner, ja Sony Classical julkaisi sen 18. marraskuuta 1997. Kuten elokuva, myös albumi oli valtaisa menestys, ja sitä myytiin yli 30 miljoonaa kappaletta maailmanlaajuisesti.^[1] Se on yksi maailman myydyimmistä albumeista kautta aikojen, ja se nousi listaykköseksi yli 15 maassa.^[1][2]

Elokuvan ääniraita voitti lukuisia palkintoja, ja Oscar-gaalassa 1998 se palkittiin parhaan musiikin Oscar-palkinnolla.^[3] Lisäksi kappale ”My Heart Will Go On”, jonka sävelsi James Horner, sanoitti Will Jennings ja esitti Céline Dion,^[4] voitti parhaan laulun Oscar-palkinnon.^[3]

Soundtrack-albumin menestyksen myötä vuotta myöhemmin julkaistiin uusi albumi Back to Titanic, joka sisältää muun muassa aiemmin julkaisemattomia kappaleita.^[5]

Alkuperäinen tarkoitus oli, että Enya säveltää musiikin, ja itse asiassa James Cameron käytti hänen musiikkiaan elokuvan väliaikaisena ääniraitana. Kun Enya kieltäytyi, Cameron lähestyi James Horneria. He eivät olleet läheisissä väleissä sen jälkeen, kun he olivat työstäneet yhdessä elokuvaa Aliens – paluu, mutta elokuvan Braveheart – taipumaton soundtrack vakuutti Cameronin.^[6] Horner sävelsi soundtrackin pitäen mielessään Enyan tyylin,^[6] norjalainen laulaja Sissel Kyrkjebø esittää sanatonta laulua seitsemässä kappaleessa.^[7]

Horner halusi elokuvaan kappaleen, joka kulminoi siinä koetun tunteiden kirjon ja jossa on sanat – josta Cameron oli ehdottomasti kieltäytynyt. Hän kutsui ystävänsä Will Jenningsin sanoittamaan kappaletta, joka soisi elokuvan lopputekstien aikana. Kun he olivat lopettaneet, he tapasivat useissa elokuvissa mukana olleen Céline Dionin ja hänen managerimiehensä. Dion suostui äänittämään demoversion kappaleesta ”My Heart Will Go On”, josta tuli myöhemmin elokuvan tunnuskappale. Horner odotti oikeaa hetkeä ja esitti kappaleen Cameronille. Cameron piti siitä ja hyväksyi sen elokuvaan.^[8] Kappaleesta ”My Heart Will Go On” tuli maailmanlaajuinen menestys, ja se nousi listaykköseksi useissa maissa. Se palkittiin parhaan laulun Oscar-palkinnolla ja parhaan kappaleen Golden Globe -palkinnolla.^[9] Kappale voitti myös neljä Grammy-palkintoa, muun muassa vuoden kappaleen ja levytyksen palkinnot.^[10]

Musiikki on James Hornerin käsialaa.

1. Never an Absolution – 3.03
2. Distant Memories – 2.23
3. Southampton – 4.01
4. Rose – 2.52
5. Leaving Port – 3.26
6. Take Her to Sea, Mr. Murdoch – 4.31
7. Hard to Starboard – 6.52
8. Unable to Stay, Unwilling to Leave – 3.56
9. The Sinking – 5.05
10. Death of Titanic – 8.26
11. A Promise Kept – 6.02
12. A Life So Changed – 2.13
13. An Ocean of Memories – 7.57
14. My Heart Will Go On – 5.11 (sanoitus Will Jennings, laulu Céline Dion, tuottajat James Honer ja Simon Franglen)
15. Hymn to the Sea – 6.25

Soundtrack-albumi Titanicin osoittautuessa menestykseksi Horner tuotti uuden albumin Back to Titanic. Se julkaistiin 25. elokuuta 1998, samaan aikaan kuin elokuvan VHS-julkaisu. Back to Titanic sisältää uusia kappaleita, mutta myös uusia versioita jo aiemmin julkaistuista kappaleista.^[11]

Albumi sisältää myös Moya Brennanin tulkinnan kappaleesta ”Come, Josephine, In My Flying Machine”. Elokuvassa Jack laulaa kyseistä kappaletta Roselle, ja Rose puolestaan laulaa sitä Jackille odottaessaan pelastajia Atlantin valtamerellä.^[12] Albumi sisältää myös uuden version kappaleesta ”My Heart Will Go On”.^[11]

Elokuvan soundtrack-albumi sai hyvän vastaanoton kriitikoilta. Allmusicin Stephen Thomas Erlewine ylisti monien muiden tavoin Sisselin ”unohtumatonta ääntä” ja kirjoitti albumin ”antavan sen, mitä lupaa”. Hän luonnehti musiikkia ”upeaksi ja hennon romanttiseksi, sortumatta kuitenkaan tyypilliseen melodraamaan tai ällöttävään hempeilyyn”.^[13] Filmtracksin arvostelussa kiitettiin Sisselin ääntä, joka ”antoi Roselle musikaalisen identiteetin”. Arvostelussa ihmeteltiinkin, miksi Sissel ei esittänyt kappaletta ”My Heart Will Go On”, mutta Dionin työtä kiitettiin.^[4]

Albumi nousi tammikuussa 1998 Yhdysvaltain Billboard 200 -albumilistan kärkeen,^[14] ja se pysyi ensimmäisellä sijalla kuusitoista peräkkäistä viikkoa, kunnes Dave Matthews Bandin albumi Before These Crowded Streets syrjäytti sen.^[14][15][16] Albumia myytiin yli 30 miljoonaa kappaletta maailmanlaajuisesti, joista yli yksitoista miljoonaa kappaletta Yhdysvalloissa, jossa se myi multiplatinaa.^[1][17]

Albumi nousi kärkisijalle myös muissa maissa. Isossa-Britanniassa se hallitsi ensimmäistä sijaa kolme peräkkäistä viikkoa,^[18] ja se myi siellä 3x platinaa eli 900 000 kappaletta. Australiassa albumi myi 350 000 kappaletta eli 5x platinaa ja Kanadassa yli miljoona kappaletta eli timanttia.^[19][20][21] Suomessa albumia myytiin 73 509 kappaletta eli platinalevyn verran.^[22]

Alla on osittainen luettelo albumin kärkisijoista eri maissa. Myös sertifiointi on esitetty.

Valtio	Paras sija	Sertifiointi		Viitteet
		Myöntävä elin	Sertifiointi
Australia	1	ARIA	5x platinaa	[23][20]
Kanada	1	CRIA	timanttia	[24][21]
Ranska	1	SNEP	timanttia	[25][26]
Saksa	1	IFPI	5x kultaa	[25][27]
Suomi	1	IFPI	platinaa	[28][22]
Sveitsi	1	IFPI	3x platinaa	[25][29]
Yhdistynyt kuningaskunta	1	BPI	3x platinaa	[18][19]
Yhdysvallat	1	RIAA	11x platinaa	[14][17]

Lähde: IMDb.^[30]