Uskonnollinen yhdyskunta

Uskonnollinen yhdyskunta on Suomen uskonnonvapauslain mukaan joko:

Rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta (lyh. uy) on erillinen yksityisoikeudellinen yhteisömuoto. Se muistuttaa rekisteröityä yhdistystä.

Kaikki uskonnolliset ryhmät eivät ole uskonnollisia yhdyskuntia. Uskonnollinen ryhmä voi harjoittaa toimintaansa myös aatteellisena yhdistyksenä, joko rekisteröityneenä tai rekisteröimättömänä. Ryhmän taustalla voi olla myös säätiö kuten Pelastusarmeijalla.

Uskonnollisista yhdyskunnista on säädetty uskonnonvapauslaissa. Osa uskonnonvapauslain pykälistä koskee kaikkia uskonnollisia yhdyskuntia, osa ainoastaan rekisteröityjä uskonnollisia yhdyskuntia. Suomen evankelisluterilaista kirkkoa ja Suomen ortodoksista kirkkoa koskevat myös kirkkolainsäädäntö ja laki ortodoksisesta kirkosta.[2]

Rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta on yksityisoikeudellinen yhteisö. Evankelis-luterilaisella ja ortodoksisella kirkolla on erityinen julkisoikeudellinen asema.[1][3]

Rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rekisteröidyistä uskonnollisista yhdyskunnista on säädetty uskonnonvapauslaissa. Niihin sovelletaan myös tiettyjä yhdistyslain säädöksiä.[2]

Uskonnonvapauslaissa on säännökset yhdyskunnan perustamisesta, rekisteröinnistä ja yhdyskuntajärjestyksestä.[4]

Yhdyskuntia on saanut perustaa vapaasti vuodesta 1923 alkaen. Tätä ennen vuodesta 1889 alkaen sai perustaa vain sellaisia kristittyjä uskontokuntia, jotka "seisovat muun protestanttisen kuin evankelis-lutherilaisen uskonopin kannalla".[5]

Yhdyskunnat ja jäsenyys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uskonnollisia yhdyskuntia on virallisesti lähes 150. Käytännössä kuitenkin esimerkiksi suomenkieliset baptistit ja ruotsinkieliset baptistit ovat muodollisesti omia yhteisöjään, ja Turun ja Helsingin juutalaisseurakunnat virallisesti erillisiä; toisaalta muun muassa Jehovan todistajat on virallisesti yksi yhdyskunta, joka on sisäisesti jakautunut seurakuntiin. Suurimmat yhdyskunnat (evankelisluterilaista ja ortodoksista kirkkoa lukuun ottamatta) ovat Jehovan todistajat, Suomen vapaakirkko ja Katolinen kirkko Suomessa. Helluntailiike on toiminut yhdistyksinä, mutta pieni osa seurakunnista on liittynyt Helluntaikirkon yhteyteen. Jos tarpeeksi monet yhdistysseurakunnat siirtyvät yhdyskuntaan, tulee Suomen Helluntaikirkosta Suomen suurin yhdyskunta.

Uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyys on väestötieto ja se merkitään väestötietojärjestelmään. Vanhemmat voivat liittää alle 12-vuotiaan uskonnollisen yhdyskunnan jäseneksi. 12 vuotta täyttäneen liittäminen tai erottaminen vaatii myös hänen oman suostumuksensa. 15 vuotta täyttänyt taas voi itse erota tai liittyä vanhempien suostumuksella. Liittyminen tapahtuu ilmoittamalla ko. yhdyskunnalle, joka voi valita jäsenensä. Eroamisesta voi ilmoittaa kirjallisesti myös Digi- ja väestötietovirastolle tai Ahvenanmaan valtionvirastolle.[6]

Rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan ja rekisteröidyn yhdistyksen eroja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan ja rekisteröidyn yhdistyksen eroista osa seuraa suoraan uskonnonvapauslaista. Toisaalta erillinen oikeushenkilön muoto mahdollistaa muissa säädöksissä helpon erottelun, jonka ansiosta uskontokuntia voidaan yhdistyksiin nähden helposti syrjiä tai suosia.

Rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan jäseninä voi olla vain yksityishenkilöitä, kun yhdistys voi koostua esimerkiksi yhtiöistä. Yhdyskunnan hallinnon ei tarvitse olla kansanvaltainen: yhdistyksessä päätösvalta kuuluu lähtökohtaisesti jäsenille, kun taas yhdyskunnan päätösvallasta määrätään sen säännöissä. Yhdyskunnan hallitukseksi riittää yksi henkilö, kun yhdistyksessä tarvitaan kolme, eikä hallitusta tarvitse valita vaaleilla. Yhdyskunnan perustamiseen tarvitaan 20 henkeä, yhdistyksen perustamiseen 3.[7]

Yhdyskunnilla on joitakin etuja yhdistyksiin nähden, muun muassa varainsiirtoveroa ei tarvitse yhdyskunnan maksaa. Yhdyskunnat voivat anoa vihkimisoikeutta, yhdistykset (esimerkiksi uskonnottomia katsomuksia edustavat Humanistiliitto ja Vapaa-ajattelijain liitto) eivät voi. Lisäksi uskonnollinen yhdyskunta pystyi hankkimaan viiniä ehtoolliskäyttöön verottomasti[8], kunnes vuonna 2018 voimaantullut uusi alkoholilaki poisti verovapauden.[9]

Lakimuutoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2003 lainmuutos lähensi rekisteröityjä uskonnollisia yhdyskuntia yhdistyksiin. Se muun muassa poisti yhdyskunnilta rajoituksen omistaa ilman erillislupaa muuta kiinteistöä kuin kirkon, hautausmaan ja vastaavaa omaan toimintaan käytettyä tilaa. 1. elokuuta 2006 saakka kukaan ei saanut kuulua samaan aikaan kuin yhteen uskonnolliseen yhdyskuntaan. Samalla hetkellä astui voimaan myös kirjanpitovelvollisuus yhdyskunnille, samalla tavoin kuin yhdistyksillä oli jo aiemmin.lähde?

Muutospyrkimyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Tarkennus: Muutospyrkimykset tulisi lähteistää riippumattomien lähteiden avulla eikä järjestön omien tiedotteiden ja lausuntojen.

Pääartikkeli: Kirkon ja valtion erottamispyrkimykset Suomessa

Kirkon ja valtion eron kannattajien mukaan valtion tulee olla uskontoihin nähden puolueeton. Muun muassa Vapaa-ajattelijain liiton mielestä kaksi kansankirkkoa, Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Suomen ortodoksinen kirkko, tulee muuttaa tavallisiksi yhdistyksiksi, jotka perivät jäsenmaksunsa kuten muutkin yhdistykset eivätkä kirkollisveron kautta. Kirkoilla ei tulisi olla julkisoikeudellista asemaa eikä mitään erioikeuksia.[10] Lainsäädännössä ei liiton mukaan tarvita erillistä rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan käsitettä, vaan uskontokunnat voisivat järjestäytyä tavallisiksi yhdistyksiksi. Tämä parantaisi liiton mielestä uskonnonvapautta ja antaisi mahdollisuuden kuulua useisiin uskontokuntiin. Myös uuden uskontokunnan perustaminen helpottuisi.[11]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Opetus- ja kulttuuriministeriö: Uskonnolliset yhdyskunnat (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 11.9.2014
  2. ↑ a b Uskonnonvapauslaki 6.6.2003/453
  3. ↑ Opetus- ja kulttuuriministeriö: Rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 11.9.2014
  4. ↑ Uskonnonvapauslaki 2003/453 2 luku
  5. ↑ Uskonnonvapaus.fi: Suomen uskonnonvapauden historia Viitattu 7.8.2017
  6. ↑ Uskonnonvapauslaki 6.6.2003/453, 3, 4 §
  7. ↑ Hallituksen esitys Eduskunnalle uskonnonvapauslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 170/2002
  8. ↑ Laki alkoholi- ja alkoholijuomaverosta 1471/94, 8 §
  9. ↑ Ehtoollisviini katosi alkoholilaista ja kaksinkertaisti viinien hinnat Yle.fi Uutiset. 8.7.2019. Viitattu 30.7.2024.
  10. ↑ Vapaa-ajattelijain liitto ry 2009. Tampere: Uskomaton.fi. Arkistoitu 9.7.2009. Viitattu 29.6.2009.
  11. ↑ Lausunto uskonnonvapauskomitean välimietinnöstä 20.10.1999. Helsinki: Vapaa-ajattelijain liitto ry. Viitattu 29.6.2009.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Uskonnollinen_yhdyskunta&oldid=22541540”