Ville Lehtinen

Tämän artikkelin tai sen osan neutraalius on kyseenalaistettu. Asiasta keskustellaan keskustelusivulla. Voit auttaa Wikipediaa muokkaamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Mallineen saa poistaa vasta kun asiasta on saavutettu konsensus keskustelusivulla.

Ville Lehtinen

Henkilötiedot
Syntymäaika	17. joulukuuta 1978 (ikä 45)
Syntymäpaikka	Toijala, Suomi
Pelipaikka	hyökkääjä keskikenttäpelaaja
Pituus	181 cm
Junioriseurat
1989–1992	JyP-77
1993–1995	JJK
Seurat
Vuodet	Seura	O	(M)
1995–1996	JJK	33	(3)
1997	HJK	2	(0)
1997	→ TiPS (laina)	7	(0)
1997–1998	Sheffield United	0	(0)
1999	Jazz	23	(1)
2000	P-Iirot	23	(3)
2001–2002	TamU	48	(13)
2002–2004	Bodø/Glimt	20	(1)
2005	Allianssi	10	(1)
2005–2006	TamU	36	(18)
2007	Atlantis	2	(0)
2007	AC Oulu	11	(1)
Yhteensä		215	(41)
Maajoukkue
1994	Suomi U16	7	(3)
1995–1996	Suomi U17	10	(2)
1998	Suomi U21	3	(0)
Valmennusura
2020-2022	PPJ ASM
2024	MPS
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat.

Ville Antti Lehtinen (s. 17. joulukuuta 1978 Toijala) on entinen suomalainen jalkapalloilija. Hän oli pelipaikaltaan keskushyökkääjä, mutta pelasi uransa alussa myös keskikentällä. Lehtinen päätti aktiiviuransa jalkapalloilijana vuonna 2007 ja hänet valittiin Veikkausliigan legendaksi vuonna 2012.^[1] Lehtinen toimii nykyään sivutoimisena iskelmäsanoittajana ja yrittäjänä.^[2]

Lehtinen on Jyväskylän Jalkapalloklubin kasvatti ja oletettavasti JJK-seuranimen alkuperäinen keksijä.^[3] Lehtinen pelasi juniorivuotensa Jyväskylässä, jonka aikana hän nousi Suomen alle 17-vuotiaiden jalkapallomaajoukkueen kapteeniksi. Lehtisen 1995–1996 kausien lupaavat otteet ikäkausimaajoukkueissa ja JJK:n miesten ykkösdivisioonajoukkueessa johtivat lopulta suurempien suomalaisseurojen kiinnostukseen. Veikkausliigassa hän debytoi Helsingin Jalkapalloklubissa kaudella 1997. Lehtinen mahtui HJK:n mestaruusvuonna pelaamaan vain kahdessa liigaottelussa ja kahdessa liigacupin ottelussa ennen siirtoa Englantiin Sheffield Unitediin samana vuonna. Sheffield Unitedissa Lehtinen ei kentällä ykkösmiehistössä esiintynyt yhtä kokoonpanovalintaa FA Cupissa lukuun ottamatta, vaan pelasi juniori- ja reserviotteluita.

Joulukuussa 1998 Lehtinen palasi Suomeen varusmiespalvelukseen, harjoitellen samalla FC Interin kanssa tammikuun 1999 loppuun. Lehtinen ja Inter kävivät myöhemmin oikeustaistelua sopimusepäselvyyksien vuoksi. Inter väitti Lehtisen olleen joukkueessa koeajalla, kun taas Lehtinen katsoi solmineensa kauden mittaisen sopimuksen seuran kanssa. Juttu tuomittiin myöhemmin FC Interin eduksi, mutta seuran puheenjohtaja Stefan Håkans myöhemmin antoi 40 000 markan oikeudenkäyntikulut Lehtiselle anteeksi. Kaudella 1999 Lehtinen pelasi lopulta FC Jazzissa. Ensimmäinen liigamaali syntyi keskikentän pohjalla pelanneelle Lehtiselle kauden päätösottelussa nimenomaan Interiä vastaan. Samainen tasoitusmaali tuhosi myös Interin mahdollisuudet päästä pelaamaan ensi kertaa Eurocupissa kaudeksi 2000.^[4] Myös kaksi seuraavaa liigamaalia syntyivät nimenomaan Interiä vastaan, mutta vasta kaudella 2001.^[5]

Vuonna 2000 Lehtinen puolestaan päätyi hakemaan vauhtia Rauman Pallo-Iiroissa, kun talousvaikeuksissa ollut Jazz ei halunnut jatkaa tämän sopimusta. Olympiajoukkueessa aiemmin Lehtisen valmentajana toiminut Ari Hjelm päätti kuitenkin hankkia yhden kauden jälkeen vaikeaan tilanteeseen joutuneen Lehtisen Tampereelle. Tämä oli ratkaiseva käännekohta Lehtisen uralla jalkapalloilijana.

Kaudeksi 2001 Lehtinen siirtyi Tampere Unitediin, jossa voitti samana vuonna toisen Suomen mestaruutensa ja Suomen Cup hopeaa. Kauden 2001 aikana virallisissa Unitedin otteluissa syntyi seitsemän liigamaalia ja yksi maali Suomen Cupin välierässä Myllykosken Palloa vastaan. Lehtinen valittiin heinäkuussa Veikkausliigan tähdistöjoukkueeseen.^[6][7] Heinäkuussa pelatussa ystävyysottelussa Lehtinen onnistui kahdesti täydellä Tammelan stadionilla edellisellä Valioliiga-kaudella viidenneksi sijoittunutta Ipswich Townia vastaan.^[8] Näin Lehtinen oli Unitedin yllätysmestaruuden tuomalla kaudella 2001 joukkueensa toiseksi tehokkain maalintekijä Antti Pohjan jälkeen. Kaudella 2001 Lehtinen oli myös Veikkausliigan eniten rikkonut pelaaja.^[9]

Vuoden 2002 elokuussa Lehtinen siirtyi kesken kauden Norjaan FK Bodø/Glimtin paitaan arviolta 13 500–20 000 euron siirtosummalla viimeisteltyään 6 liigamaalia alavireiselle Unitedille.^[10] Lehtinen ei kuitenkaan onnistunut kevättalvella 2003 vakiinnuttamaan pelipaikkaansa uudessa joukkueessa, vaikka onnistuikin kauden kenraalissa laukomaan voittomaalin IFK Göteborgin verkkoon.^[11] Ensimmäinen Norjan liigamaali syntyi Ullevaal Stadionilla 14.9.2003 Vålerenga IF:n vieraana tasapeliin 1–1 päättyneessä ottelussa.^[12] Lehtinen voitti Norjassa vuonna 2003 pääsarjan Tippeligaen hopeamitalin pelattuaan vaaditusti kolmanneksessa kauden liigaotteluista.

Norjassa tuolloin vallalla ollut pelimääräsääntö kuitenkin epäsi Lehtiseltä samana vuonna Norjan Cupin hopean, vaikka ensimmäisellä kierroksella pelaaja auttoikin hattutempullaan ahdingossa olleen seuransa seuraavalle kierrokselle. Tapauksen aiheuttamaa pyykkiä pestiin jälkikäteen myös julkisuudessa. Asiasta syntyneen keskustelun myötä Norjassa päädyttiin mitalien jakoperusteissa uuteen aikaan, jossa kaikki peliaikaa saaneet saavat nykyisin mitalin.^[13] Kauteen 2004 valmistautuminen alkoi lupaavasti 6.2.2004, kun Lehtinen onnistui maalinteossa Rosenborg BK:ta vastaan ottelun 89 minuutilla.^[14] Lehtisen orastavassa nousussa ollut toinen ammattilaiskomennus sai kuitenkin ikävän päätöksen, kun Glimt peluutti huippukuntoista Lehtistä kesäkuussa 2004 kolmannen divisioonan ottelussa pelituntuman ylläpitämiseksi. Lehtiseltä murtui ottelussa vastustajan myöhästyneen taklauksen seurauksena oikean jalan pohjeluu, jonka kuntouttamiseen kului käytännössä kokonaan kausi 2004. Lehtinen arvosteli julkisuudessa kovin sanoin Glimtin ratkaisua peluuttaa häntä kohtalokkaassa alasarjan ottelussa^[15] eikä Lehtinen loukkaantumisensa jälkeen enää palannut Norjaan.

Kuntouduttuaan edellisen kauden kestäneestä loukkaantumisestaan Lehtinen palasi kaudeksi 2005 Suomeen AC Allianssiin, jossa hän voitti keväällä 2005 Liigacupin. Lehtinen ampui Allianssille Liigacupin finaalin voittomaalin FC Lahden verkkoon ja hänet valittiin samalla finaalin arvokkaimmaksi pelaajaksi.^[16] Sopupeliskandaalin ravisteltua Allianssia kesällä 2005 palasi Lehtinen Tampere Unitediin.^[17] Lehtinen oli ajautunut erimielisyyksiin Allianssin tuoreen belgialaisvalmentajan Thierry Pisterin kanssa ja epäili mahdollista sopupelaamista uusien omistajien taholta.^[18] Pister antoi Lehtiselle kapteenin nauhan ensimmäistä kertaa Lehtisen veikkausliigauralla 7.7.2005 vieraissa FC Hakaa vastaan. Ottelu päättyi surullisenkuuluisaan 8–0-kuritukseen. Lehtinen juoksi tulistuneena puoliajalla pukusuojaan ja jäi sille tielleen.^[19] Lehtinen ilmoittikin ensimmäisenä Allianssin pelaajista haluavansa purkaa sopimuksensa seuran kanssa ja pyysi lupaa siirtyä vapailla papereilla takaisin Tampere Unitediin. Urheilulehti julkaisi 19.8.2005 Allianssin kohuvalmentaja Pisterin erikoishaastattelun, jossa Pister ilmaisi olevansa tyytyväinen päästyään eroon huonoksi joukkuehengelle olleesta Lehtisestä.

Lehtinen palasi Unitediin 20.7.2005 ikimuistoisesti viimeistellen ottelun avausmaalin vieraissa Jaron verkkoon pelin ensimmäisellä minuutilla.^[20] Lehtinen oli edustuskelpoinen UEFA Intertoto Cupin toisessa osassa, kun United kohtasi 23.7.2005 kotona S.S. Lazion. AC Allianssi saapui Ratinaan 29.8.2005. Lehtinen teki ottelun ratkaisseen 2–0-maalin kuin vierestä seuranneen Thierry Pisterin kiusaksi.^[21] Lehtinen valittiin Veikkausliigan elokuun tähdistöön.^[22] Vuonna 2005 Lehtinen oli Unitedin paras maalintekijä seitsemällä osumalla. Lehtinen voitti Unitedin mukana 2005 Veikkausliigassa pronssia. Lehtinen johti Unitedin pronssille kauden viimeisessä ottelussa tehden ottelun kaksi ensimmäistä maalia TP-47:n verkkoon. Ottelun jälkeen Lehtinen hauskuutti mediaa lähettämällä terveiset Allianssin kapteeni Timo Marjamaalle: "Kilot ovat lähteneet vyötäröltä ja mitalit ovat tulleet kaulaan."^[23] Allianssin entinen toimitusjohtaja Olivier Suray tunnusti Belgian syyttäjänvirastolle maaliskuun puolivälissä 2006 Allianssin hävinneen tahallaan Veikkausliigan ottelun kaudella 2005, ja sen ulkomaisista omistajista annettiin kansainvälisiä pidätysmääräyksiä.^[24] Allianssin toiminnan ilmoitettiin päättyvän 12.4.2006.

Vuonna 2006 Lehtinen oli selkeä joukkueen ykköshyökkääjä. Lehtinen oli vuoden 2006 Liigacupin paras maalintekijä yhdessä Rafaelin kanssa viidellä maalillaan. Hän teki Unitedille kesän 2006 virallisissa otteluissa 5 liigacupin osumaa, 11 liigamaalia ja 5 Eurocup-maalia. Lehtisen kauden 2006 liigamaaleista seitsemän syntyi ottelun viimeisen 15 minuutin aikana.^[25] Lehtinen oli Veikkausliigan tähdistön hyökkääjävalinta toukokuussa.^[26] Kauden päätyttyä Lehtinen juhli toista mestaruuttaan Unitedin paidassa. Hän kävi mestaruuskauden jälkeen Englannissa antamassa näyttöjä muuan muassa Leedsille. Sopimusta ei kuitenkaan syntynyt huolimatta Lehtisen avausmaalista Sheffield Unitedia vastaan käydyssä testipelissä.^[27] Näin Lehtinen päätti lopettaa pelaajauransa vain 28-vuotiaana.

Heinäkuussa 2007 Lehtinen kuitenkin palasi pelikentille Atlantis FC:n väreissä viiden ottelun kokeiluluontoisella sopimuksella 12. heinäkuuta 2007 alkaen.^[28] Lehtinen ehti pelata Atlantiksessa kaksi ottelua ennen kuin liigan jumbosijalla majailleen AC Oulun ilmoitettiin hankkineen hänet.^[29] Hän pelasi 10 liigaottelua AC Oulussa ja teki yhden maalin. Oulun tippuminen kauden 2007 päätteeksi päättyi riitaisissa tunnelmissa valmentaja Harri Kampmanin kanssa, kun Kampman jätti Lehtisen penkille kauden viimeisessä ottelussa Ratinassa Tampere Unitedia vastaan. Lehtinen koki tuolloin Kampmanin loukanneen häntä tietoisesti uran viimeisessä ottelussa jättämällä hänet jatkoajasta huolimatta ilman peliaikaa juuri Tampereella.^[30] Lehtinen luovutti kunnianosoituksena viimeiseksi jääneessä ottelussaan vuoden 2001 mestaruusmitalinsa Tampere Unitedin kannattajaryhmän Sinikaartin haltuun.^[31] Lehtinen ehti aktiiviurallaan tehdä hattutempun Veikkausliigassa, Norjan Cupissa ja Eurocupissa.^[32][33][34] Turkulaisille liigaseuroille Lehtinen oli painajainen lähes aina heidän kohdatessaan.^{[5][35][36][37][38][39]} Tapahtumarikkaasta peliurastaan huolimatta Lehtinen ei edustanut Suomea A-maajoukkuetasolla.

• Suomen mestaruus 1997, 2001 ja 2006)
• SM-pronssi 2005
• Norjan mestaruushopeaa 2003
• Liigacupin voitto 1997 ja 2005
• Suomen Cupin hopeaa 2001
• Liigacupin finaalin arvokkain pelaaja 2005
• Liigacupin paras maalintekijä 2006
• Veikkausliigan legenda

Lehtinen säveltää ja sanoittaa iskelmämusiikkia. Kappaleita on kuultu niin Suomen kuin Norjankin radiokanavilla. Lehtisen ensimmäinen single Kevätrakkautta julkaistiin Norjassa keväällä 2004.^[40] Lehtisen teosarkisto avattiin heinäkuussa 2012.^[41]

• Kevätrakkautta (2004)^[40]
• Naapurin tyttö (2007)^[42]
• Sinä olet juuri sellainen (2008)^[43]
• Katariina (2008)^[44]
• Sydänten kuningatar (2008)^[45][46]

• Ville Lehtinen (Iltalehti/Urheilu, 3.1.2007, s. 7)

• Veikkausliiga-tilastot
• Ykkösen tilastot
• Ulkomaan kenttien tilastot

• Lehtisen sanoituksia ja sävellyksiä (Arkistoitu – Internet Archive)
• Lehtinen Photoshelterin sivuilla
• Lehtisen kolumnit Kymppipaikka.fi-sivuilla^{[vanhentunut linkki]}
• Lehtinen Veikkausliigan sivuilla