Vuorikatu

Vuorikatu Yliopistonkadun kulmasta nähtynä. Oikealla Porthania, vasemmalla uusi Heimolan talo. Kadun oikeassa reunassa Helsingin yliopiston metroasemalle johtavan Opintoputki-käytävän sisäänkäynti.
Vuorikatu Kaisaniemenkadun risteyksestä etelään nähtynä. Keskellä Helsingin yliopiston metroaseman sisäänkäynti ja sen vasemmalla puolella Vuorikadun eteläosaan johtava portaikko. Vasemmalla Kaisa-talo.
Vuorikadun ramppi Kaisaniemenkadun risteyksestä etelään nähtynä vuonna 1970. Sivulla molemmin puolin pengermillä jalkakäytävät, joiden päistä oli portaat alas Kaisaniemenkadulle.
Vuorikadun pohjoisosa Kaisaniemenkadun risteyksestä nähtynä.
Vuorikatu Kaisaniemen puiston reunasta nähtynä. Oikealla sittemmin purettu Säätalo, vasemmalla Kaisaniemen koulun pihamuuri.

Vuorikatu (ruots. Berggatan) on noin 500 metrin pituinen katu Helsingin keskustassa Kluuvin kaupunginosassa. Se johtaa Yliopistonkadulta, Porthanian ja uuden Heimolan talon välistä Kaisaniemen puiston eteläreunaan. Pohjoisesplanadilta Yliopistonkadulle johtava Kluuvikatu päättyy Yliopistonkadulle vain hieman länteen siitä kohdasta, mistä Vuorikatu alkaa.

Vuorikatu on saanut nimensä alueen mäkisen maaston mukaan. Nimi annettiin vuonna 1820, aluksi vain ruotsinkielisenä muodossa Berg Gatan. Myös suomenkielinen nimi oli käytössä jo 1800-luvulla mutta vahvistettiin virallisesti vasta vuonna 1909.[1]

Kaisaniemenkadun risteysalue, siihen liittyvä Helsingin yliopiston metroasema sisäänkäynteineen sekä välittömästi risteyksen eteläpuolella jyrkkään kalliorinteeseen rakennettu portaikko jakavat Vuorikadun kahteen erilliseen osaan, joiden välillä ei enää ole suoraa ajoyhteyttä. Vuorikadun eteläosaan ja sieltä pois pääsee ajamaan ainoastaan Yliopistonkadun kautta. Tältä katuosuudelta Kaisaniemenkadulle johtavat vain portaikot metroaseman eteläisen sisäänkäynnin molemmin puolin. Metroasemalle johtaa myös Yliopistonkadulta Porthanian vierestä Opintoputkeksi nimetty käytävä, joka kulkee pääasiassa Vuorikadun alla.

Kadun varrella olevia kohteita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuorikadun eteläosan varrella on useita Helsingin yliopistolle kuuluvia rakennuksia. Porthanian pääovi on tosin Yliopistonkadun puolella, mutta viereisessä rakennuksessa osoitteessa Vuorikatu 5 toimii yliopiston teologinen tiedekunta.[2] Samassa korttelissa Vuorikadun ja Kaisaniemenkadun risteyksessä on Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talo.

Vuorikadun pohjoisosan varrella sijaitsevat muun muassa Hotel Arthur sekä entinen SOK:n pääkonttori. Aivan Kaisaniemen puiston laidassa sijaitsi Ilmatieteen laitoksen talo, Säätalo, joka on nyttemmin purettu.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuorikadun varrella oli aikoinaan enimmäkseen empiretyylisiä puutaloja. Ne purettiin enimmäkseen 1900-luvun alkupuolella, jolloin paikalle rakennettiin nykyiset kerrostalot.[3] Kadun alkupäähän osoitteeseen Vuorikatu 2 valmistui vuonna 1910 arkkitehti Onni Tarjanteen suunnittelema Heimolan talo, jossa eduskunta kokoontui vuosina 1911–1930. Talo purettiin vuonna 1969, ja sen tilalle rakennettiin nykyinen liiketalo.[4]

Ennen Helsingin metron rakentamista Vuorikadulla välittömästi Kaisaniemenkadun eteläpuolella oli jyrkkärinteinen ramppimainen ajorata, jonka molemmin puolin jalkakäytävien kohdalla olivat kiviset portaikot. Liukkailla talvikeleillä ajo tässä rinteessä oli kuitenkin vaikeaa, ja katua pidettiin Helsingin pahimpiin kuuluvana pullonkaulana. Sen tasoittamista suunniteltiin useita kertoja ja mäkeä ehdotettiin myös puhkaistavaksi tunnelilla, jolloin katu sen yläpuolella olisi jäänyt kävelykaduksi.[3]

Vuorikatua pidettiin varsinkin 1970-luvulla erityisen muodikkaana, koska sen varrella sijaitsivat farkkukauppa Mic Mac[5] sekä Kaisaniemenkadun kulmatalossa ollut Teinitalo.[6]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ ”Vuorikatu”, Helsingin kadunnimet, s. 148. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1970. ISBN 951-771-220-0 Teoksen verkkoversio.
  2. ↑ Teologinen tiedekunta, Yhteystiedot Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta. Viitattu 22.8.2019.
  3. ↑ a b Kaija Ollila, Kirsti Toppari: ”Hirvi”, Puhvelista Punatulkkuun, Helsingin vanhoja kortteleita, s. 77. Helsingin Sanomat, 1998. 951-9134-69-7
  4. ↑ Antti Manninen: Puretussa Heimolan talossa eduskunta julisti Suomen itsenäiseksi (tilaajille) Helsingin Sanomat 13.4.2015. Viitattu 27.2.2024.
  5. ↑ Heiskanen Riitta: Puotila synnytti MicMacit Helsingin Sanomat. 15.7.1995. Viitattu 21.9.2018.
  6. ↑ Kaija Ollila, Kirsti Toppari: ”Orava ja Kaniini”, Puhvelista Punatulkkuun, Helsingin vanhoja kortteleita, s. 93. Helsingin Sanomat, 1998. 951-9134-69-7

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vuorikatu&oldid=22820875”