A. B. Mäkelä

August (Aukusti) Bernhard Mäkelä (12. heinäkuuta 1863 Kustavi – 28. helmikuuta 1932 Sointula, Malcolm Island, Vancouver, Brittiläinen Kolumbia, Kanada) oli suomalainen toimittaja ja kirjailija sekä yksi Suomen työväenliikkeen perustajista. Kirjailijana hänen mielilajinsa oli pakina.

Mäkelä oli koulutukseltaan kansakoulunopettaja ja toimi Työmies-lehden päätoimittajana Matti Kurikan jälkeen. Yhdessä N. R. af Ursinin kanssa Mäkelä edusti työväenliikkeessä nuorsuomalaista radikalismia ja liberalismia.

Mäkelän vanhemmat olivat kansakoulunopettaja Gabriel Bernhard Mäkelä (aik. Mattson) ja Sofia Mikontytär. Hän solmi avioliiton kahdesti, ensimmäisen vuonna 1890 Emilia Sofia Strömin kanssa ja toisen vuonna 1897 Ellen Sofia Exellin kanssa.

Elämäkerta

Mäkelä kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1882. Hän liittyi opiskeluaikanaan savokarjalaiseen osakuntaan 1882, jossa hän tutustui Nils Robert af Ursiniin ja Matti Kurikkaan. Mäkelä valmistui Sortavalan seminaarista kansakoulunopettajaksi 1887.

Valmistuttuaan hän muutti Kuopioon, jossa mm. avusti Minna Canthia Wapaiden Aatteiden toimittamisessa (1889–1890). Lisäksi hän työskenteli Savon, Tapion ja Uuden Savon toimittajana vuosina 1888–1892. Viipurin Sanomien toimittajana hän toimi 1892–1894 ja Työmiehen päätoimittajana 1899–1901.

Vuonna 1901 Mäkelä muutti Matti Kurikan perustamaan Sointula-yhteisöön Kanadaan. Hän palasi Suomeen vuosiksi 1905–1910, ja sen jälkeen hän palasi taas takaisin Kanadaan Sointula-yhteisöön. Mäkelä toimi Sointulassa osuuskaupanhoitajana ja majakanvartijana.

Mäkelä vietti vanhuutensa Sointulan ihanneyhteiskunnan vaatimattomissa puitteissa ja sai majakanvartijan toimestaan pientä eläkettä Kanadan valtiolta.

Kirjallinen toiminta

Kirjailijana Mäkelä käytti nimeä Kaapro Jääskeläinen. Hänen kirjailijanimiään olivat myös A. B. M., A. B. Mäkelä, Jeaskelinen, Koapro, Jääskeläinen, K., Jääskeläinen, Kaapo, Austin McKela, A. McKela, Tuomas.

Kaapro Jääskeläisen pakinoita julkaistiin Iloisia juttuja -nimisinä kokoelmina, joita on kaikkiaan neljä ja jotka ovat nykyisin saatavissa vapaasti sähköisinä. Parhaimmillaan niissä on ajatonta kieli-iloittelua, joka on kohtuullisesti kestänyt aikaa. Niiden tarinat perustuvat usein anekdootteihin.^[1]

Teokset

Iloisia juttuja I. 1888, 1908
Iloisia juttuja 2. 1890, 1908
Iloisia juttuja 3. 1908
Iloisia juttuja 4. 1908
Totta toinen puoli: jutelmia. Port Arthur (Ont.): Työkansan kustannusyhtiö, 1915
Ruukin jaloissa. Kuopio: Kuopion uusi kirjapaino, 1896
Muistoja "Malkosaarelta" : kuvia ja kuvauksia "Kalevan kansan" kommunistisesta siirtola-yrityksestä Sointulassa, Malcolm saarella, Brittiläis-Columbian rannikolla Kanadassa v. 1901–1905. Helsinki: Työväen sanomalehti-o.y., 1907
Kolmen sällin seikkailut. Helsinki: Vihtori Kosonen, 1908
Aakkosia sosialistien lapsille. Toim.. A. B. Mäkelä. Fitchburg (Mass.) : Suomalainen sosialistinen Kustannusyhtiö. 1912.
Veroituskysymyksiä. Turku : Suomen työväenpuolue , 1901

Käännöksiä

Brandes, Georges; Jeesus-taru. Superior (Wis.): Amerikan suom. sos. kustannusliikkeiden liitto, 1929
Cook, George Cram: Kertomus. Fitchburg (Mass.) : Suomalainen sos. kustannusyhtiö, 1914
Smith, Carl Edvard; Luonnontieteellistä ynnä muuta ajanvietettä: fysiikkaa, kemiaa, mekaniikkaa, taikatemppuja y. m. Suom. August Bernhard Mäkelä ja Pietari Rietrikki Brofelt. Kuopio: Kuopion uusi kirjapaino , 1892–1894
Farrar, Frederick William; Piplia, sen arvo ja uskottavuus. Helsinki: Työväen sanomalehti-osakeyhtiö , 1899–1900
Büchner, Ludvig: Voima ja aine: Luonnollisen järjestyksen mukaisen eli niin sanotun ”materialistisen” maailmankatsomuksen perusteita. ((Alkuteos: Kraft und Stoff, 1854.) Suomentanut A. B. Mäkelä) Fitchburg, Massachusetts: Amerikan suomalainen sos. kustannusyhtiö, 1884.
Hillquit, Morris; Yhdysvaltain sosialismin historia. Fitchburg (Mass.) : Suomal. sosial. kustannusyhtiö , 1912
Björnson, Björnstjerne; Yli voimain 1 ja 2. Viipuri : Karjalan Kirjapaino, 1901

Lähteet

Erkki Salomaa: A. B. Mäkelä. Teoksessa Tiennäyttäjät: Suomen työväenliikkeen merkkimiehiä Ursinista Tanneriin, toim. Hannu Soikkanen, Tammi, 1967, osa 1, s. 207-236. ISBN 951-30-1047-3

Viitteet

↑ Sisättö, Vesa & Halme, Jukka: Kotimaisia pakinoitsijoita, s. 58–59. Helsinki: BTJ Finland, 2013. ISBN 978-952-692-979-1

Aiheesta muualla

Vapaasti ladattavia Kaapro Jääskeläisen e-kirjoja Projekti Lönnrotilta sekä Project Gutenbergiltä
Vapaita Aatteita ja unelma naistenlehdestä (Arkistoitu – Internet Archive). Minna Canth.

[kotim-1] Sisättö, Vesa & Halme, Jukka: Kotimaisia pakinoitsijoita, s. 58–59. Helsinki: BTJ Finland, 2013. ISBN 978-952-692-979-1

[1]