Arkkitehti

Tämä artikkeli käsittelee arkkitehtisuunnitteluun liittyvää tutkintoa ja ammattia. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
 Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Arkkitehti
Entisajan arkkitehti työssään.
Entisajan arkkitehti työssään.
Tyyppi Ammatti
Toimiala Talonrakennusala
Koulutus Yliopisto
Työpaikka Arkkitehtitoimisto
Lähinimikkeitä Rakennusarkkitehti

Arkkitehti on rakennusten ja maankäytön suunnitteluun liittyvä tutkinto ja ammattinimike. Kuvaannollisesti arkkitehdiksi voidaan kutsua jonkin asian suunnittelijaa, ideoijaa tai luojaa.[1]

Arkkitehdin tutkinto (engl. Master of Science (Architecture), M.Sc. (Archit.)) on teknillistieteellinen yliopistossa suoritettava ylempi korkeakoulututkinto. Suomessa arkkitehteja kouluttavat Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun arkkitehtuurin laitos Espoossa, Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunta ja Oulun yliopiston arkkitehtuurin yksikkö. Monissa Euroopan maissa arkkitehdin koulutus on teknillisten koulujen sijaan taidekorkeakoulujen vastuulla. Suomessa opinnoissa voi suuntautua joko yhdyskuntasuunnitteluun, rakennussuunnitteluun tai arkkitehtuurin teoriaan ja -historiaan. Lisäksi Oulussa on tarjolla myös osin englanninkielinen, detalji-suunnitteluun painottuva architectural design -opintosuunta. Jatkotutkintona arkkitehdit voivat suorittaa tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkinnot.

Arkkitehdin ammattikuvaan kuuluu vanhastaan rakentamisen kokonaisosaaminen. Arkkitehdin tehtäviin kuuluvat rakennussuunnittelu sekä yhdyskuntasuunnittelu huomioiden hankkeiden toiminnalliset, tekniset ja taiteelliset ominaisuudet. Toimenkuvaan voi kuulua myös esimerkiksi sisustusten tai huonekalujen suunnittelua. Eu-maissa, Norjassa, Sveitsissä ja Serbiassa suurin osa arkkitehdeistä työskentelee yhden henkilön yrityksissä, 25 prosenttia arkkitehtiyrityksistä työllistää 2–5 henkilöä ja kolme prosenttia työllistää 6–10 henkilöä. Samalla alueella sukupuolijakauma on tasaisempi nuoremmissa ikäluokissa, kun taas vanhemmissa ikäluokissa suurin osa arkkitehdeistä on miehiä.[2]

Tilastokeskus lukee arkkitehdit ja rakennusarkkitehdit taidealan ammatteihin.[3] Koulutusalat se lukee kulttuurialaan.[4]

Ammattinimikkeet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkkitehdin ammattinimike on yleensä arkkitehti, mutta se voi olla myös esimerkiksi asemakaava-arkkitehti, kaupunginarkkitehti tai yliarkkitehti. Arkkitehdit toimivat usein myös rakennusvalvojina. Suomessa arkkitehdin ammattinimikettä voivat käyttää myös muut kuin arkkitehdin tutkinnon suorittaneet, sillä toisin kuin monissa muissa EU-maissa ammatti ei ole Suomessa suojattu tai auktorisoitu. Suomen arkkitehtiliittoon, SAFA:an kuuluvat voivat käyttää titteliä arkkitehti SAFA. SAFAn jäseneksi pääsevät pääsääntöisesti vain ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet arkkitehdit. Arkkitehti on rakennusarkkitehtiin verrattuna perusteellisempi tutkinto, jossa luovia ratkaisuja sekä estetiikkaa ja funktionaalisuutta käsitellään monipuolisesti kokonaisuutena.

Maisema-arkkitehti suunnittelee viherympäristöä ja julkisia tiloja. Tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Suomessa maisema-arkkitehteja kouluttaa Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun arkkitehtuurin laitos.

Rakennusarkkitehti on ammattikorkeakoulusta (aiemmin teknillisestä oppilaitoksesta) valmistunut suunnittelija. Ennen ammattikorkeakouluja rakennusarkkitehti oli ammatillisen korkea-asteen tutkinto. Rakennustekniikan lisäksi tutkinto sisältää koulutusta rakennus- tai yhdyskuntasuunnittelijaksi. Rakennusarkkitehteja ei Suomessa koulutettu vuoden 1996 jälkeen,[5] kunnes vuoden 2014 alusta toimiluvan koulutuksen järjestämiselle saivat Metropolia, Savonia-ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Oulun ammattikorkeakoulu.[6] Rakennusarkkitehtien koulutuksessa painotus on teknisten ratkaisujen osaajana. Rakennusarkkitehdit suunnittelevat samanlaisia/tasoisia kohteita kuin arkkitehdin tutkinnon suorittaneet, kuitenkin huomioiden tehtävän edellyttämät pätevyys- ja työkokemusehdot. Syksyllä 2024 myös Turun ammattikorkeakoulu on ilmoittanut aloittavansa rakennusarkkitehtien kouluttamisen.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Suomen kielen perussanakirja, s. 48. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1990.
  2. ↑ Arkkitehtuuri Culture and Creativity. European Comission. Viitattu 12.4.2024.
  3. ↑ https://stat.fi/artikkelit/2010/art_2010-02-18_006.html
  4. ↑ https://stat.fi/til/klt/2018/02/klt_2018_02_2020-04-28_kat_001_fi.html
  5. ↑ Muistio: Käytännönläheistä suunnitteluosaamista rakennusalalle (s. 8) 14.6.2013. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Arkistoitu 1.11.2014. Viitattu 12.12.2013.
  6. ↑ Ammattikorkeakoulujen toimilupien myöntäminen (Muistio, s. 8) 2.12.2013. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Arkistoitu 1.11.2014. Viitattu 12.12.2013.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Arkkitehti.
Tekniikan alan korkeakoulututkinnot
Yliopistotutkinnot
Ammattikorkeakoulututkinnot
Tämä arkkitehtiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Arkkitehti&oldid=22640984”