Asturia

Tämä artikkeli käsittelee itsehallintoaluetta. Asturian kielestä on erillinen artikkeli. Asturia on myös kuvitteellinen herttuakunta David Eddingsin Belgarionin taru-kirjasarjassa.
Comunidad Autónoma del Principado de Asturias
Parque Natural de Redes on biosfäärialue Asturiassa.
Parque Natural de Redes on biosfäärialue Asturiassa.
Lippu
Lippu		 Vaakuna
Vaakuna
Sijainti Espanjassa
Sijainti Espanjassa
Valtio Espanja
Piirejä 8
Kuntia 78
Itsehallinto 11. tammikuuta 1982
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Oviedo
 – Aluejohtaja Adrián Barbón (PSOE)
Edustus Espanjan parlamentti
 – Kongressi 8 paikkaa
 – Senaatti 2 paikkaa
Pinta-ala 10 604 km² (10.)
Väkiluku (2017) 1 034 960[1] (13.)
 – väestötiheys 97 as./km²
Kielet espanja
Symbolit
 – Motto Hoc signo tuetur pius, Hoc signo vincitur inimicus (Tällä merkillä suojelemme hurskaita, tällä merkillä lyömme vihollisen)
 – Kansallislaulu Asturies, patria querida
Lyhenteet
 – ISO 3166 O
Gobierno del Principado de Asturias

Asturian ruhtinaskunta (esp. Principado de Asturias, asturiaksi Principáu d'Asturies) on itsehallinnollinen maakunta Espanjassa. Se sijaitsee maan pohjoisrannikolla, Biskajanlahden rannalla. Lännessä sen rajanaapurina on Galician itsehallintoalueen Lugon maakunta, etelässä Kastilia ja Leónin Leónin maakunta ja idässä Cantabria.[2]

Pääkaupungin nimi on Oviedo, Asturia oli ennen itsehallintojärjestelmän käyttöönottoa Oviedon maakunta. Muita merkittäviä kaupunkeja ovat satamakaupunki Gijón ja teollisuuskaupunki Avilés.

Muita kaupunkeja ovat Cangas de Onís, Cangas del Narcea, Grado, Langreo, Mieres, Villaviciosa ja Llanes.

Varhaiskeskiajalla Asturia oli ainoa kristitty valtakunta Iberian niemimaalla.[3] Tästä syystä Espanjan kruununperijä nimitetään Asturian ruhtinaaksi.[4]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asturian kuningaskunta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Asturian kuningaskunta

Asturian kuningaskunta oli ensimmäinen kristitty valtakunta Iberian niemimaalla sen jälkeen kun islaminuskoiset maurit valloittivat sen 711. Kuningaskunnan perusti visigoottiylimys Pelayo, joka kapinoi Asturian maurikuvernööriä vastaan 718. Tämän jälkeen hän voitti maurit Covadongan taistelussa kesällä 722 (eri lähteissä 718–722). Jossain vaiheessa hänet valittiin pienen valtakuntansa kuninkaaksi Luoteis-Hispaniassa, baskien valtakunnan länsipuolella.

Valtakunta laajeni ensin luoteeseen Atlantin rannikkoa kohti 770-luvun puoliväliin ja Alfonso II:n aikana 791–842 etelään, lähelle Lissabonia. Kuningaskunta oli nimeltään Asturia vuoteen 924, jolloin siitä tuli Leónin kuningaskunta uuden pääkaupungin mukaan. Tällä nimellä se tunnettiin kunnes se yhdistyi Kastiliaan Kastilian ja Leónin kuningaskunnaksi. Kuningaskuntien ensimmäinen yhteinen kuningas oli Ferdinand III Pyhä.

Katso myös: Asturian, Kastilian ja Leónin hallitsijat

Asturian hallinto, la Junta General del Principado de Asturias, julisti 8. toukokuuta 1808 sodan Napoleonin Ranskalle, ja ranskalaisille miehitysjoukoille, joille Bourbon-suvun kuningas Kaarle IV (Carlos) oli luovuttanut vallan.

Asturian teollistuminen käynnistyi 1830-luvulla, kun alueen hiili- ja rautavarannot otettiin käyttöön.

Asturian kansannousu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1934 kaivostyöläiset nousivat kapinaan Espanjan toisen tasavallan hallitusta vastaan Asturian kapinassa. Pohjois-Afrikasta lähetettiin kenraali Francisco Francon joukot taltuttamaan liikehdintä. Kovaotteinen kenraali nimitettiin tämän jälkeen armeijan johtoon yleisesikunnan päälliköksi.

Asturian kieli

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asturia on romaaninen kieli, jota puhutaan joissain osissa Asturiaa ja Leónia. Asturiassa se on suojeltu lainsäädännöllä, ja se on valinnainen kieli kouluissa, mutta ei virallinen kieli. Kielen käyttäjien määrä on ollut laskussa ja sen suojelemiseksi on tehty paljon työtä 1980-luvulta alkaen. Asturian lähisukulaisella mirandeesilla on virallinen asema Portugalin Miranda do Dourossa.

Asturian lippu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Asturian lippu

Asturian lipussa on Voiton risti (Cruz de la Victoria). Legendan mukaan Don Pelayo, myöhemmin kuningas, käytti ristiä taistelussa maureja vastaan 722. Tätä taistelua pidetään Reconquistan, islamilaisen Espanjan takaisin valloituksen alkuhetkenä. Vuonna 908 kuningas Alfonso III Suuri määräsi alkuperäisen puisen ristin kullattavaksi ja koristeltavaksi jalokivin. Sitä säilytetään nyt Oviedon katedraalissa.

Kreikkalaiset kirjaimet alfa (Α) ja omega (ω) riippuvat ristin vaakasuorasta osasta. Nämä viittaavat Ilmestyskirjan jakeeseen 1.8: "Minä olen A ja O, alku ja loppu", sanoo Herra Jumala, hän, joka on, joka oli ja joka on tuleva, Kaikkivaltias.

Asturian osat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asturia jakaantuu kahdeksaan piiriin (espanjaksi comarca(s), asturiaksi cotarru/cotarros).

  • Avilés
  • Caudal
  • Eo-Navia
  • Gijón / Xixón
  • Nalón
  • Narcea
  • Oriente
  • Oviedo / Uviéu

Suurimmat kunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asturia jakaantuu 78 kuntaan.

Kunta Asukasluku (2017)[1]
1. Gijón 272 365
2. Oviedo 220 301
3. Avilés 79 514
4. Siero 51 776
5. Langreo 40 529
6. Mieres 38 962
7. Castrillón 22 490
8. San Martín del Rey Aurelio 16 584
9. Corvera de Asturias 15 871
10. Villaviciosa 14 455

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perinteinen elinkeino oli aikoinaan karjan laiduntaminen vuoristoniityillä. Vuorilla on myös rikkaita hiiliesiintymiä, hiilen louhinta ei ole kuitenkaan pystynyt kilpailemaan EU:n ulkopuolisten tuottajien kanssa ja sitä tuetaan tulleilla ja tukiaisilla. Pääasiallinen hiilen tuottaja on valtion omistama Hunosa. Terästeollisuus on myös ollut tärkeää, se on keskittynyt valtion Ensidesa-yrityksen ympärille. Saneeraustoimia on protestoitu lakoilla.

Nykyisin Asturian talouden perustana on tuotantoteknologia, etenkin metalliteollisuus. Rakennusteollisuuden merkitys on ollut suuri, mutta se on kärsinyt 2010-luvun lamasta.[5]

Gastronomia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asturia tunnetaan lampaasta ja meren antimista, tosin kuuluisin ruokalaji on Fabada Asturiana, valkoisista pavuista (fabes), possunlavasta (lacón), verimakkarasta (morciella) ja mausteisesta kastikkeesta (chorizu) valmistettu sahramilla (azafrán) maustettu muhennos.[4] Sitä saa yleisesti Espanjassa ja espanjalaisissa ravintoloissa kautta maailman.

Paikallinen omenasiideri kaadetaan perinteisesti lasiin korkealta juoman ilmastamiseksi. Asturialaiset juustot, erityisesti Cabrales, ovat myös kuuluisia, eivätkä pelkästään tuoksunsa vuoksi.[4] Cabralesillä on kolmen muun asturialaisen juustolain ohella myös EU:n alkuperäisnimityksen suoja.[6] Lohi nousee Asturian jokiin. Kauden ensimmäinen kala, jonka hinta voi nousta korkeaksikin, on campanu (sanasta campana, kello jota soitetaan saaliin merkiksi).

Nähtävyyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b [1] Instituto Nacional de Estadística. Viitattu 6.8.2018 (espanjaksi)
  2. ↑ Asturias Encyclopedia Britannica. Viitattu 8.7.2015.
  3. ↑ The history and geography of Asturias (in brief) Galicia Guide. Viitattu 8.7.2015.
  4. ↑ a b c Asturia – vuoristoinen siiderivaltakunta 2011. Turun Sanomat. Arkistoitu 9.7.2015. Viitattu 8.7.2015.
  5. ↑ Asturias Socio-economic profile EU. Viitattu 8.7.2015.
  6. ↑ THE ASTURIAN CHEESE AND CHEESE RECIPES Where is Asturias. Viitattu 8.7.2015.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Espanja
Espanjan itsehallintoalueet
Espanja
Espanjan maakunnat
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Asturia&oldid=22409048”