Brisbane

Brisbane
lippu	vaakuna
Brisbane
Koordinaatit: 27°28′03″S, 153°01′40″E
Valtio	Australia
Osavaltio	Queensland
Kreivikunta	Stanley
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	1 140[1] km²
Väkiluku (2016)	2 270 800[2]
– Väestötiheys	330 as./km²
Aikavyöhyke	UTC+10
Brisbane City Council
Lähteet:[3] = Pinta-ala;[4] = Väkiluku
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Brisbane on Australiassa Queenslandin osavaltion pääkaupunki ja sen suurin kaupunki, mutta myös koko Australian kolmanneksi suurin kaupunki. Siellä on asukkaita runsaat kaksi miljoonaa. Kaupunki sijaitsee Tyynenmeren läheisyydessä Brisbanejoen rannalla Moreton Bayn ja Australian Kordillieerien välisellä rannikkotasangolla Queenslandin kaakkoisosassa.

Brisbane sijaitsee Brisbanejoen varrella Taylorin kukkuloiden juurella. Joki laskee Moretoninlahteen noin 20 kilometrin päässä kaupungista.^[5]

Brisbanen pinta-ala, 1 140 km², on Australian osavaltionpääkaupungeista suurin. Kaupunkikuvaa hallitsevat mutkittelevan joen rannat, kukkulat ja vehmaat puistot.^[1]

Brisbane sijaitsee subtrooppisella ilmastovyöhykkeellä. Kesät ovat kuumia ja kosteita, talvet lauhkeita ja kuivia. Keväällä paahdetta viilentää usein merituuli. Ukkosmyrskyt ovat yleisiä loppukeväästä alkusyksyyn ja niihin liittyy joskus myös raekuuroja, voimakasta tuulta sekä rankkasateita.^[6]

Kaupungin lämpöennätys 43,2 °C mitattiin vuoden 1940 tapaninpäivänä ja kylmyysennätys 2,3 °C taas 12. heinäkuuta 1894 sekä 2. heinäkuuta 1896. Brisbanen sademääräennätys 465 mm mitattiin 21. tammikuuta 1887, mikä on enemmän kuin missään australialaisessa suurkaupungissa.

2000-luvulla Brisbanessa ja sen lähialueilla on tehty useita kuivuusennätyksiä.^[7] Patojen vesimäärät vähentyivät neljännekseen normaalista, niin että kotitalouksien liiallista vedenkäyttöä jouduttiin rajoittamaan lailla.^lähde?

Marraskuussa vuonna 2012 Brisbaneen iski ankara rajuilma, ja salamoita iski 4 000 yhden päivän aikana.^[8]

Brisbane on nimetty Skotlannin Ayrshiressä syntyneen Sir Thomas Brisbanen mukaan. Sir Brisbane toimi Uuden Etelä-Walesin osavaltion kuvernöörinä.^[5]

Ennen eurooppalaisten saapumista nykyisen Brisbanen aluetta asuttivat aboriginaaliyhteisöt.^[11] Ensimmäisenä Brisbanen aluetta tutkinut eurooppalainen oli vuonna 1797 nykyisen Redcliffen esikaupunkialueen Woody Pointissa maihin laskenut Matthew Flinders. Ensimmäiset vakituiset asukkaansa alue sai kuitenkin vasta puoli vuosisataa myöhemmin, kun Sydneyyn vapaaehtoisesti asettuneet siirtolaiset vaativat, että Sir Brisbane siirrättäisi kaikkein huonoimmin käyttäytyvät rangaistussiirtolaiset muualle.^lähde?

23. lokakuuta vuonna 1823 kenraali John Oxley lähti seurueineen merille Mermaid-kutterilla, tavoitteenaan tutkia Port Curtisin (nykyinen Gladstone), Moreton Bayn sekä Port Bowenin alueet uusien rangaistussiirtoloiden perustuspaikkojen löytämiseksi. Seurue saapui Port Curtisiin 5. marraskuuta. Oxleyn mielestä paikka oli kuitenkin sopimaton rangaistussiirtolalle, koska sen ylläpitäminen olisi ollut liian vaikeaa.

Kun Oxley saapui Moreton Bayn Point Skirmishiin, hän huomasi aboriginaalien lähestyvän. Näiden mukana oli useita valkoihoisia miehiä, jotka paljastuivat haaksirikkoutuneiksi, aboriginaalien parissa seitsemän kuukautta viettäneiksi puutavarakauppiaiksi.^lähde?

Tavattuaan aboriginaalit ja heidän valkoiset vieraansa Oxley purjehti sadan kilometrin verran Sir Brisbanen mukaan nimeämäänsä Brisbanejokea pitkin. Nykyään moni paikka joen varrella on nimetty Oxleyn ja hänen seurueensa mukaan.

Ensimmäisen rangaistussiirtolan Redcliffe Pointiin (noin 20 kilometrin päähän nykyisestä Brisbanesta) perusti luutnantti Miller vuonna 1824. Samaan aikaan Oxley tutki kasvitieteilijä Allan Cunnighamin kanssa Brisbanejokea pidemmälle ja he laskivat ankkurinsa kykyisen New Quayn alueella. Vuotta myöhemmin Redcliffen siirtokunta siirrettiin niemimaalle Brisbanejoen varrelle Brisbanen nykyisen liikekeskustan paikalle. Pioneerit nimesivät paikan "Edenglassieksi" skotlantilaisten suurkaupunkien Edinburghin ja Glasgow'n mukaan, mutta nimi muutettiin myöhemmin nykyiseen muotoonsa. Vuoden 1825 lopulla Brisbanen virallinen väkiluku oli "45 miestä ja kaksi naista".

Alun perin Brisbanen rangaistussiirtola perustettiin Sydneyn rangaistussiirtolan "sivupisteeksi", minne niskoittelevat rangaistussiirtolaiset lähetettiin kärsimään rangaistuksiaan. Siirtola saikin pian maineen yhtenä Uuden Etelä-Walesin tiukimmista rangaistussiirtoloista.

Vapaaehtoinen siirtolaisuus alueelle oli pitkään kiellettyä. Koska rangaistussiirtolaisia laivattiin Australiaan yhä vähemmän, väheni luonnollisesti myös Brisbanen rangaistussiirtolan väkiluku, jolloin siirtola alkoi vuodesta 1838 lähtien hyväksyä myös vapaasta tahdostaan saapuneita siirtolaisia. 1840-luvulla vapaaehtoisia siirtolaisia alkoi saapua enemmän ja he käyttivät sumeilematta hyväkseen alueen runsaita metsävaroja, sillä metsissä asuvien aboriginaalien ja eläinten karkottaminen ei ollut lailla rangaistavissa. Hedelmällisen rannikkoalangon peittivätkin pian laidunmaat ja pellot ja pian myös rangaistussiirtola suljettiin.

Vuoteen 1869 mennessä lähes kaikki alueen aboriginaalit olivat kuolleet luoteihin tai eurooppalaisten mukanaan tuomiin tauteihin. Näistä selvinneet pakenivat alueelta erään Tom Petrie -nimisen siirtolaisen avulla.

Vuonna 1859 Queensland erotettiin Uudesta Etelä-Walesista omaksi itsenäiseksi siirtokunnakseen. Alun perin Brisbanen naapurikaupunki Ipswichistä piti tulla Queenslandin pääkaupunki, mutta koska se ei sijainnut tarpeeksi lähellä rannikkoa, jotta isoilla valtamerialuksilla olisi ollut pääsy sen satamaan, tuli Brisbanesta osavaltion keskuspaikka. Kaupunkioikeudet Brisbane sai kuitenkin vasta vuonna 1902.

Pahat tulvat järkyttivät Brisbanea 1890-luvulla, ja vaikka kaupungin pohjoispuolelta löytyikin kultaesiintymiä, meni suuri osa kyseisestä mineraalista saatavista voitoista Sydneyyn ja Melbourneen. Tämän vuoksi kaupunki pysyi pitkään varsinaisena takapajulana, eikä Brisbanessa olekaan eteläisempiin suurkaupunkeihin verrattuna kovin paljon Viktorian aikaisia rakennuksia.

Toisen maailmansodan jälkeen teollistuminen vauhtitti Brisbanen kasvua Australian kolmanneksi suurimmaksi kaupungiksi.^[11]

Brisbanejoen tulvat vuosina 1974^[12] ja 2011 aiheuttivat pahoja tuhoja ja useita kuolemia.^[5]

Vuonna 2014 kaupunki valittiin G20-huippukokouksen pitopaikaksi.^[11] Vuoden 2032 kesäolympialaiset on tarkoitus järjestää Brisbanessa.^[13]

Toisin kuin muut australialaiset pääkaupungit, suurinta osaa koko suurkaupunkialueesta hallinnoi yksi itsenäinen hallinnollinen elin, Brisbane City Council. City Councilin perustamisen jälkeen vuonna 1925 kaupunki on kasvanut huomattavasti yli Councilin hallintarajojen.

Brisbane on jaettu 26 äänestysalueeseen, joista jokainen valitsee itselleen kaupunginvaltuutetun edustajakseen. Sekä Brisbanen ylipormestari (Lord Mayor) että valtuutetut valitaan neljän vuoden välein kansanäänestyksellä, johon kaikkien äänioikeutettujen on osallistuttava. Tämänhetkinen ylipormestari on Graham Quirk, joka valittiin virkaansa huhtikuussa 2011^[14].

Brisbane City Council on Australian suurin paikallishallinnollinen elin sekä väkilukunsa että budjettinsa perusteella. Councililla, joka on 20 pienemmän hallinnollisen elimen yhteensulautuma, on lainkäyttövalta yli 1367 km²:n alueella.

Brisbanen suurkaupunkialue ulottuu nykyään usean viereisen paikallishallinnollisen alueen rajojen yli. Näitä ovat muun muassa Beaudesert Shire, Caboolture Shire, Gold Coast City, Ipswich City, Logan City, Pine Rivers Shire, Redcliffe City ja Redland Shire.

Brisbaneen tulee öljyputki Mooniesta ja Romasta, jälkimmäisestä saadaan myös maakaasua. Suurkaupunkialueella on puolet Queenslandin osavaltion teollisuudesta, johon sisältyy konepaja- ja raskasta teollisuutta, elintarviketeollisuutta, telakoita, öljynjalostamoja, sahoja ja kumi-, auto-, sementti- ja lannoitetehtaat.^[5]

Brisbane on junaratojen ja maanteiden risteyspaikka ja palvelee laajaa maanviljelyaluetta. Sillä on suuri satama.^[5]

Brisbanen paikallisliikennettä hoidetaan busseilla, lautoilla ja paikallisjunilla. Kantakaupungin alueella bussiliikenne on ilmaista.^[15]

Brisbane Cityn asukasluku oli kesäkuussa 2011 1 041 842, ja koko Suur-Brisbanen yli kaksi miljoonaa. Kaupungin väkiluku kasvaa nopeimmin Australiassa: vuosien 2006 ja 2011 välisenä aikana kaupungin väkiluku kasvoi 11,5 %.^[16]

Viimeisimmän väestönlaskennan (2016) perusteella 2,4 % kaupunkilaisista on aboriginaalista syntyperää, kun taas 31 % asukkaista on syntynyt ulkomailla. Arviolta 22 % kotitalouksista puhutaan jotakin muuta kieltä kuin englantia, yleisimmät näistä ovat kiina, vietnam, espanja ja hindi. Brisbanelaisten keski-ikä on 35 vuotta.^[2]

Kaupungin kolmesta tunnetuimmasta yliopistosta University of Queensland at St. Lucia on perustettu jo vuonna 1909, Griffith University vuonna 1971. Queensland University of Technology aloitti tällä nimellä 1989, mutta sen edeltäjä toimi vuodesta 1849.^[5][17][18]

Brisbane saa käyttöveden kolmesta vedenottamosta: Manchesterjärvestä, Mount Crosby Weiristä ja Somersetin padosta.^[5]

Brisbanen kulttuurielämän keskus on Parklands ja Queenslandin Kulttuurikeskus, jossa on taidemuseo, kirjasto, Queenslandin osavaltion museo ja esittävän taiteen keskus.^[19]

Kaupungin arvorakennuksiin kuuluu kaupungintalo vuodelta 1930 joonialaisine pylväineen sekä osavaltion parlamentti vuodelta 1868.^[20] Siellä on myös kaksi katedraalia.^[5]

• Acacia Ridge

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Brisbane Wikimedia Commonsissa

• Brisbanen keskustan satelliittikuva – Google Maps
• Matkaopas aiheesta Brisbane Wikivoyagessa (englanniksi)
• OurBrisbane.Com – Tietoa tapahtumista yms.
• Valokuvia Brisbanesta – Terra Galleria
• Dundernews Australian Suomi-yhteisön verkkolehti