Englannin järviseutu

Englannin järviseutu tai Järviseutu[1] (engl. Lake District) on järvi- ja ylänköalue Luoteis-Englannissa. Suurin osa siitä on Cumbrian kreivikunnassa. Alueen tärkeimmät osat muodostavat Järviseudun kansallispuiston. Englannin korkeimmat huiput, kuten Scafell Pike, sijaitsevat Järviseudun alueella.[2] Järviseutu on lännestä itään noin 53 kilometriä leveä ja pohjoisesta etelään 64 km pitkä.[3] Puiston alueella elää vakituisesti noin 41 000 henkeä. Vuonna 2007 siellä kävi 8,3 miljoonaa matkailijaa.[4]

Maisema Keswickin seudulta.
Herdwickinlammas Järviseudulla

Järviseudulla on yli neljätoista järveä ja lampea.[5] Niiden joukossa on sekä kylmiä, vähäravinteisia puroja ja järviä kuten Wastwater, että ravinteikkaampia järviä kuten Esthwaite Water.[6] Syvin järvi on 79 metriä syvä Wastwater. Pinta-alaltaan suurimmat järvet ovat:[3]

  1. Windermere – 1 459 ha
  2. Ullswater – 884 ha
  3. Derwentwater – 531 ha
  4. Bassenthwaite – 518 ha
  5. Coniston – 475 ha
  6. Haweswater – 387 ha
  7. Thirlmere – 327 ha
  8. Ennerdale – 301 ha
  9. Wast Water – 283 ha
  10. Crummock Water – 258 ha

Muut maastonmuodot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Scafell Pike
Skiddaw

Järvialueella kasvaa luontaista lehtimetsää, jonka vallitsevat puulajit ovat tammi ja haapa. Ylängöillä on kanervan ja rahkasammalen peittämää nummea. Laajat alueet ovat ruohokasvien peitossa.[7]

Alueella on oma maatiaislammasrotunsa, herdwickinlammas. Nämä kestävät lampaat laiduntavat korkeallakin kukkuloilla, ja nillä on tärkeä rooli maiseman pysymisessä perinteisenä.[8]

Korkeimmat huiput ovat

  1. Scafell Pike – 978 m
  2. Scafell – 964 m
  3. Helvellyn – 950 m
  4. Skiddaw – 931 m
  5. Great End – 910 m
  6. Bowfell – 902 m
Maantie.

Järviseutu tunnetaan siellä eläneistä kirjailijoista, joita ovat olleet muun muassa William Wordsworth ja Beatrix Potter. Potter omisti alueella maatilan, jonka hän lahjoitti myöhemmin National Trustille.[9] Wordsworth ajoi kansallispuiston perustamista alueelle ja kirjoitti siitä monia kävelyreittien kuvauksia. Guide to Lakes ilmestyi vuonna 1810.[3] Hän oli myös keskeinen hahmo Järvikouluksi kutsutussa runoilijaryhmässä, johon kuuluivat myös muun muassa Samuel Taylor Coleridge, Robert Southey, Thomas de Quincey ja John Ruskin.[10]

  1. Hakulinen, Kerkko ja Paikkala, Sirkka: Pariisista Papukaijannokkaan, s. 78. (Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet) Helsinki: Kotimaisten kielten keskus (Kotus), 2013. ISBN 978-952-5446-80-7 (suomeksi)
  2. Scafell Pike Lake District Info
  3. a b c Facts and figures (Arkistoitu – Internet Archive) Lake District National Park
  4. Tourism (Arkistoitu – Internet Archive) Lake District National Park
  5. Geology (Arkistoitu – Internet Archive) Lake District National Park
  6. Special Qualities (Arkistoitu – Internet Archive) Lake District National Park
  7. Lake District Habitats (Arkistoitu – Internet Archive) Lake District National Park
  8. Herdwick Sheep Breeders' Association
  9. Beatrix Potter Lake District Lets Go
  10. Famous Writers (Arkistoitu – Internet Archive) Lake District National Park

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]