Etelä-Pohjanmaan maakunnan kuntien vaakunat

Etelä-Pohjanmaan maakunnan ja Vimpelin kunnan rajakyltti.
Etelä-Pohjanmaan maakunta

Sinisessä kentässä alatusten kolme juoksevaa hopeista kärppää, joiden hännänpäät mustat. [1]

Vaakuna Kunnan nimi, vaakunan kuvaus, suunnittelija ja vahvistamispäivä
Alajärvi

Sinisessä kentässä hopeinen aaltokoroinen tyviö.

Olof Eriksson, 16. lokakuuta 1961

Alavus

Sinisessä kentässä nyhäkoroinen kärki, josta nousee kaarisakarainen risti; molemmat hopeaa.

Gustaf von Numers, 1. tammikuuta 2013 (ottanut käyttöön Töysän vaakunan)

Evijärvi

Sinisessä kentässä hopeisen aaltokoroisen tyviön yläpuolella selätysten kaksi tyviöstä nousevaa hopeista kalaa, joiden varukset ovat punaiset.

Olof Eriksson, 19. syyskuuta 1963

Ilmajoki

Katkoisen kilven hopeisessa yläkentässä musta karhunpää edestäpäin. Sinisessä alakentässä kaksi hopeista puunuijaa ristissä, niiden alakulmassa jalkajousen muotoinen hopeinen puumerkki; jousen kaksikaarteinen virittäjä vastapalkeittain tukin päällä, yläpää kiinni jänteessä.

Ahti Hammar, 25. lokakuuta 1950

Isojoki

Mustassa kentässä hopeinen paalu, jossa punainen tähkä.

Pentti Vakkamaa, 11. tammikuuta 1966

Isokyrö

Kultakilvessä pystyssä musta karhu, jonka varukset (kieli, hampaat, kynnet) ovat punaiset, pidellen kämmenissään kuusentyveä.

Matti Visanti, 7. heinäkuuta 1950

Karijoki

Kynsikoroisesti katkoinen sini-hopeakilpi.

Ahti Hammar, 28. joulukuuta 1965

Kauhajoki

Aaltokorokatkoisen kilven sinisessä yläkentässä kaksi hopeista puhemiehen nuijaa ristikkäin, hopeisessa alakentässä kohti katsova musta karhunpää, jonka kieli punainen.

Ahti Hammar, 17. lokakuuta 1952

Kauhava

Sinisellä kilvellä kultainen irtonainen mantovanristi alapuolellaan kilven reunasta reunaan ulottuva punainen neliherttainen helavyö; helat ja hertat kultaa.

Reijo Helläkoski, 1. tammikuuta 2009

Kuortane

Aaltokoroisesti katkoinen hopea-sininen kilpi, jonka yläkentässä kolme nousevaa punaista liekkiä ja alakentässä uiva hopeinen kuha.

Ahti Hammar, 17. lokakuuta 1957

Kurikka

Siniseen ja hopeaan lohenpyrstökoroilla halkaistu kilpi.

Kirsi-Maaria Markus, 1. tammikuuta 2009

Lappajärvi

Sinisessä kentässä hopeinen raakapurjeella ja peräsimellä varustettu vene. Alla liekkikoroinen kultatyviö.

Ahti Hammar, 27. marraskuuta 1957

Lapua

Kultakentässä musta, kävelevä, punavaruksinen karhu, jolla ratsastaa siniseen vyötettyyn mekkoon, housuihin ja paulakenkiin pukeutunut mies, pidellen oikeassa kädessään iskuun kohotettua mustaa nuijaa.

Gustaf von Numers, 11. joulukuuta 1950


Seinäjoki

Hopeisessa kilvessä sininen reunasta reunaan ulottuva sakaraharjainen ja juurestaan aaltokoroinen muuri.

Olof Eriksson, 16. toukokuuta 1951

Soini

Punaisessa kentässä alainen, aaltokoroinen hirsi, jonka yläpuolella kruunu; kaikki kultaa.

Kaj Kajander, 29. elokuuta 1962

Teuva

Sinisessä kentässä kaksi hopeista varstaa ristikkäin.

Ahti Hammar, 20. huhtikuuta 1953


Vimpeli

Sinisessä kentässä kaksi hopeista suksea selätysten kaateisen polviorren tapaan asetettuna, saatteena niiden välissä kultainen liekki.

Olof Eriksson, 22. marraskuuta 1960

Ähtäri

Sinisessä kentässä kaksi nuolta ristikkäin ja päällikkeenä paaluittain kolmas nuoli; kaikki hopeaa; saatteena kummassakin sivukulmassa kultainen viisilehtinen kukka.

Ahti Hammar, 25. lokakuuta 1951

Käytöstä poistuneet tai lakkautettujen kuntien vaakunat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaakuna Kunnan nimi, vaakunan käytössäoloaika, kuvaus, suunnittelija ja vahvistamispäivä
Alahärmä (1958–2008)

Hopeakentässä painanteisen pilvikoron rajoittama musta tyviö, jonka yläpuolella musta, punavaruksinen karhunpää.

Toivo Vuorela Armas Lähteenkorvan aiheen pohjalta, 10. tammikuuta 1958

Alavus (1952–2012)

Kultakentässä seisova karhu pidellen molemmin käsin päänsä yläpuolella pitkällään olevaa tynnyriä, jonka ylälaidassa olevasta tapinreiästä nousee liekki; kaikki mustaa, paitsi karhun varukset ja tynnyristä nouseva liekki punaiset.

Matti Visanti, 12. elokuuta 1952

Jalasjärvi (1951–2015)

Sinisessä kentässä kaksi hopeista, punanorkkoista koivua.

Ahti Hammar, 30. marraskuuta 1951

Jurva (1955–2008)

Sinisessä kentässä hopeinen siivitetty höylä, saatteena kilven kummassakin kulmassa ja alaosassa kulta-apilat.

Olof Eriksson, 15. helmikuuta 1955

Kauhava (1952–2008)

Sinisessä kentässä kultainen, hopeahelainen tuppipuukko kärki alaspäin, saatteena sen kummallakin puolella kaksi kultaista tulusrautaa.

Ahti Hammar, 17. lokakuuta 1952

Kortesjärvi (1958–2008)

Hopeakentässä tyviö, jonka yläpuolella Mantovan risti (jääkäriristi); molemmat vihreitä.

Ahti Hammar, 12. toukokuuta 1958

Kurikka (1951–2008)

Hopea-sinikatkoisen kilven yläkentässä sininen hirvenpää, jonka kieli ja hampaat punaiset; alakentässä kaksi hopeista piikkinuijaa ristikkäin.

Ahti Hammar, 14. syyskuuta 1951

Lehtimäki (1959–2008)

Sinisessä kentässä kolmoisvuori, josta nousee viisilehtinen oksa, kaikki kultaa.

Antti Salmenlinna, 18. helmikuuta 1959

Nurmo (1955–2008)

Vihreässä kentässä alasin, saatteena sen ympärillä neljä kulkusta, asetettuina 1+2+1; kaikki hopeaa.

Ahti Hammar, 15. helmikuuta 1955

Peräseinäjoki (1959–2004)

Hopeakentässä painanteisen pilvikoron rajoittama sininen lakio ja neljä nousevaa punaista liekkiä.

Ahti Hammar, 23. marraskuuta 1959

Seinäjoen maalaiskunta (1954–1958)

Sinisessä kentässä kolme hirsittäistä hopea-avainta alatusten.

Ahti Hammar, 16. lokakuuta 1954

Töysä (1959–2012)

Sinisessä kentässä nyhäkoroinen kärki, josta nousee kaarisakarainen risti; molemmat hopeaa.

Gustaf von Numers, 18. helmikuuta 1959

Ylihärmä (1963–2008)

Hopeakentässä lakio ja äessäleikkö; molemmat siniset.

Gustaf von Numers, 19. syyskuuta 1963

Ylistaro (1961–2008)

Vihreässä kentässä kaksihaarainen kultalyhde.

Ahti Hammar, 17. lokakuuta 1961