Föhntuuli

Föhntuuli (myös föhn tai föhn-tuuli)^[1] on lämmin ja kuiva tuuli, joka syntyy kostean ilmavirtauksen ylitettyä vuoriston ja menetettyä kosteutensa.

Toimintaperiaate

Yleensä ilma jäähtyy, kun paine alenee. Mutta kun kostea ilma nousee vuoren rinnettä ylöspäin, ilma ei enää pysty sisältämään samaa vesimäärää kuin ennen, joten syntyy sadetta. Tämä tiivistyminen vapauttaa lämpöä ja näin estää ilmaa jäähtymästä. Kun nyt tuuli (ilma) on ylittänyt vuoren ja laskeutuu alaspäin, sen paine kasvaa, joten (ilman)lämpötila kasvaa.

Vaikutukset ilmastoihin

Föhn voi lämmittää ilmaa jopa 30 °C.^[2]

Föhn-ilmiössä on aina orografinen (vuoreen liittyvä) sade vuoriston tuulenpuolella. Föhniä selittää kaksi fysiikan lakia: kaasu lämpenee paineen kasvaessa, ja veden tiivistyminen vesihöyrystä nesteeksi vapauttaa energiaa.

Kun ilmavirtaus kulkee vuorenrinnettä ylöspäin, ilman paine laskee ja lämpötila pyrkii laskemaan. Jos kuitenkin ilma on kosteaa, muodostuu tiivistymistä (sumukammioilmiö) ja sadetta. Tiivistymisessä vapautuu lämpöenergiaa, joka estää nousevan ilman lämpötilan laskua. Ylitettyään vuoren huipun alaspäin virtaavan, jo ennestään lämpimän ilman lämpötila nousee (10 astetta korkeuskilometriä kohti) paineen kasvusta johtuen.

Föhnalueilla nähdään usein vuorten lähellä mantelipilviä.

Nimitykset

Ilmiötä kutsutaan Alpeilla föhniksi, Kalliovuorilla chinookiksi. Föhn tunnetaan myös nimillä zonda, diablo, wiatr halny ja Santa Ana. Suomessa sitä havaitaan Pohjanmaalla ja Länsi-Lapissa Skandien vuoriston aiheuttamana.^[3] Föhn-tuuli on Suomessa keväälle tyypillinen sääilmiö ja vähentää pilvisyyttä.^[4] Pohjois-Amerikassa chinook-tuulia havaitaan Kanadan preerialla ja Yhdysvaltojen suurilla tasangoilla. Kanadassa chinook-tuulia esiintyy usein Lethbridgessä, Albertan provinssissa, mutta myös Calgaryssa ne ovat yleisiä. Yhdysvalloissa föhn-tuulia esiintyy Montanassa, mutta myös Coloradon Denverissä.

AEG-yhtiö rekisteröi hiustenkuivaajalle 1908 nimityksen Fön (myöhemmin Foen), joka perustui juuri lämpimän tuulen saksankieliseen Föhn-nimeen.^[5] Tästä tavaramerkistä on useissa kielissä syntynyt kädessä pidettävän hiustenkuivaajan yleisnimi, suomessa fööni.

Lähteet

↑ föhn-tuuli. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
↑ Karttunen et al.: ”Paikallisia vuoristotuulia”, Ilmakehä, sää ja ilmasto, s. 342. Ursa, 2008. ISBN 978-952-5329-61-2
↑ Föhn-tuuli Suomessa Ilmatieteen laitos. 14.1.2019. Viitattu 28.12.2019.
↑ Tamminen, Jenni: Iso muutos Suomen säähän – ”Föhntuuli tulee” Uusi Suomi. 7.3.2012. Viitattu 28.12.2019.
↑ Erfinder und historischer Rückblick rund um den Haartrockner ExpertenTesten.de. 28.11.2019. Viitattu 28.12.2019. (saksaksi)

Aiheesta muualla

Föhn-tuuli Meteorologi Yle. 9.1.2014. Arkistoitu 8.3.2020. Viitattu 28.12.2019.
Rinne, Joanna: Föhn – hiustenkuivaaja vai sääilmiö? Sään takaa -blogi. 16.3.2016. Foreca. Viitattu 28.12.2019.

[1] föhn-tuuli. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.

[URSA-2] Karttunen et al.: ”Paikallisia vuoristotuulia”, Ilmakehä, sää ja ilmasto, s. 342. Ursa, 2008. ISBN 978-952-5329-61-2

[Föhn-tuuli.Suomessa-3] Föhn-tuuli Suomessa Ilmatieteen laitos. 14.1.2019. Viitattu 28.12.2019.

[Iso.muutos.Suomen.säähän.Föhntuuli-4] Tamminen, Jenni: Iso muutos Suomen säähän – ”Föhntuuli tulee” Uusi Suomi. 7.3.2012. Viitattu 28.12.2019.

[ExpertenTesten.de.Haartrockner-5] Erfinder und historischer Rückblick rund um den Haartrockner ExpertenTesten.de. 28.11.2019. Viitattu 28.12.2019. (saksaksi)

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]