Fatim Diarra
| Fatim Diarra | |
|---|---|
 Diarra vuonna 2019. | |
| Kansanedustaja | |
| 5.4.2023– | |
| Ryhmä/puolue | Vihreä eduskuntaryhmä |
| Vaalipiiri | Helsingin vaalipiiri |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1986 (ikä 37–38) Vantaa |
| Tiedot | |
| Puolue | Vihreä liitto |
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivu | |
Fatim Winshett El Habib Diarra[1] (s. 26. toukokuuta 1986 Vantaa)[2][3] on suomalainen poliitikko ja kansanedustaja. Hän on vihreiden entinen varapuheenjohtaja ja entinen Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja 2021–2023 sekä Naisasialiitto Unionin puheenjohtaja. Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa hänet valittiin kansanedustajaksi.[4]
Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Diarra varttui Helsingin Jakomäessä ja Munkkiniemessä.[5] Hänen isänsä Habib Diarra oli malilainen lääkäri, joka toimi Suomessa lääkärinä vuodesta 1991 ja oli mukana poliittisessa toiminnassa kokoomuksen jäsenenä Helsingissä sekä ehdolla vuoden 1999 eduskuntavaaleissa.[6][7]
Diarra kävi sekä peruskoulun että lukion Helsingin ranskalais-suomalaisessa koulussa.[8] Hän on kaksikielinen ja puhuu sekä suomea että ranskaa.[9] Hän on opiskellut Jyväskylän yliopistossa yhteiskuntapolitiikkaa ja Helsingin yliopistossa sosiaalietiikkaa, mutta ei ole suorittanut loppututkintoa.[10] Diarra on valmistumassa vuonna 2023 Jyväskylän yliopistosta, ja hänen pro gradu -tutkielmansa käsittelee naisten oikeuksien toteutumista Suomessa kansainvälisten sopimusten näkökulmasta.[11]
Diarra on työskennellyt muun muassa luokanopettajan sijaisena sekä Suomen ylioppilaskuntien liiton kansainvälisten asioiden sihteerinä.[10] Vuodesta 2018 hän on työskennellyt Pohjoisranta Burson-Marstellerin vaikuttajaviestinnän konsulttina.[12]
Poliittinen ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Diarra aloitti poliittisen uransa nuoriso- ja opiskelijapolitiikassa. Hän on ollut Suomen lukiolaisten liiton hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja.[13] Vuonna 2009 hän toimi Helsingin vihreiden nuorten puheenjohtajana.[13] Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin kansainvälisten asioiden ja kansainvälisen politiikan jaoston puheenjohtaja hän oli 2010–2011 ja jäsenenä ennen sitä.[14] Vuonna 2011 hän oli Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsen.[15]
Kunnallisvaalit 2008 olivat ensimmäiset yleiset vaalit, joissa Diarra oli ehdolla. Hän sai 243 ääntä eikä tullut valituksi.[16] Seuraavan kerran Diarra oli ehdolla kunnallisvaaleissa 2017 ja sai 1 068 ääntä.[17] Hän tuli valituksi, vaikka kertoo tehneensä vain vähän vaalityötä.[18] Valtuustokaudella 2017–2021 hän oli kasvatus- ja koulutuslautakunnan jäsen[19] ja valtuustoryhmän varapuheenjohtaja[20].
Vuonna 2019 Diarra oli ehdolla eduskunta- ja eurovaaleissa.[21] Ensimmäisissä hän sai 4 552 ja jäi varakansanedustajaksi.[22] Toisissa hän sai 9 637 ääntä eikä vihreiden listan viidentenä tullut valituksi.[23]
Kesäkuussa 2019 Diarra valittiin yhdeksi vihreiden kolmesta varapuheenjohtajasta.[24]
Diarra on myös Munkkiniemen seurakunnan seurakuntaneuvoston jäsen[25] sekä Naisasialiitto Unionin puheenjohtaja[26]. Hän on kertonut kohtaavansa paljon häirintää erityisesti pitäessään esillä feministisiä teemoja.[27][28]
Vuonna 2020 Diarra nosti kansalliseen keskusteluun sosiaalisissa medioissa tapahtuvan seksuaalisen häirinnän. Diarra kertoi saavansa sosiaalisessa mediassa sukuelinten kuvia tuntemattomilta henkilöiltä. Hän kertoi kokevansa, että peniskuvien lähettämisessä on kyse seksuaalisesta väkivallasta, jolla halutaan hiljentää.[29]
Vuonna 2020 Vihreät naiset julkaisivat Turvassa-oppaan verkkoväkivallan urheiksi joutuneille. Oppaan kokoamista johtivat Diarra sekä viestinnän ja feministisen politiikan asiantuntija Annika Ojala Vihreistä naisista. Turvassa-oppaan ohjeistus on järjestön mukaan puoluekentällä ensimmäinen laatuaan, ja se on tarkoitettu puolueen sisäiseen käyttöön.[30][31] Vuonna 2021 Diarra oli ehdokkaana kuntavaaleissa 2021 Helsingissä ja tuli valituksi 3 857 äänellä.[32]
Vuonna 2021 Diarra oli ehdokkaana kuntavaaleissa 2021 Helsingissä ja tuli valituksi 3 857 äänellä.[32]
Vuonna 2023 Diarra valittiin eduskuntavaaleissa kansanedustajaksi Helsingin vaalipiiristä. Hän sai 6 774 ääntä.[4]
Vaalimenestys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
|
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
OmaTahto2020-kansalaisaloite
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Diarra toimi puheenjohtajana Naisasialiitto Unionissa, kun sen hallinnoima OmaTahto2020-kansalaisaloite aborttilain muuttamisesta hyväksyttiin viidentenä kansalaisaloitteena eduskunnassa. Kansalaisaloitteen seurauksena raskaana olevan oma tahto on riittävä peruste ennen 12. raskausviikkoa tehtävässä abortissa ja kahden lääkärin puoltavan lausunnon vaatimuksesta luovutaan.[33] Eduskunta päätti muutoksista aborttilakiin niin, että kansalaisaloitteen keskeinen sisältö saatettiin voimaan muuttamalla raskauden keskeyttämisestä annettua lakia.[34]
Ehjänä Syntynyt-kansalaisaloite
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Diarra oli mukana jättämässä ja tekemässä Ehjänä syntynyt kansalaisaloitta, jonka tavoitteena oli kieltää hoidot, jotka tähtäävät seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen niin kutsuttuun "eheyttämiseen", eli muuttamiseen siten, että henkilöistä saadaan cissukupuolisia heteroita. Kansalaisaloite raukesi valiokunnan käsittelyssä aikatauluun vedoten [35][36][37]
Kirjat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Diarran ja Iida Tani julkaisivat vuonna 2024 Into kustannuksen kustantamana Lupa olla tyttö teoksen, joka käsittelee naisten ja tyttöjen kokemaa ahdistelua Suomessa.[38]
Kohut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Facebook-kirjoitukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Diarra sai 2017 kansallista huomiota kirjoitettuaan henkilökohtaisen Facebook-sivunsa keskusteluketjuun: ”Jos haluaa asua metsässä niin ole hyvä, mutta ihan turha odottaa samaa palvelutasoa ja metsässä on ankeata, ainoa syy muuttaa sinne on insesti ja se että kukaan ei kuule kun vaimo huutaa apua.” Kirjoituksen herättämän kohun jälkeen hän seuraavana päivänä pahoitteli kirjoitustaan sekä kuvasi sitä mauttomaksi ja inhottavaksi mustaksi huumoriksi, joka oli irroitettu asiayhteydestään. Hän myös kertoi kirjoituksen viittaavaan omiin sukujuuriinsa Suomen maaseudulla.[39][40]
Helkaman sähköpyörä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuussa 2020 Diarra kertoi sosiaalisen median kanavissaan, että oli tehnyt Helkaman kanssa sopimuksen saadakseen vajaan 3 000 euron arvoisen sähköpyörän palkaksi sen markkinoinnista Diarran henkilökohtaisella Instagram-tilillä. Diarra vastasi syytöksiin poliittisen asemansa hyväksikäytöstä seuraavasti: ”Nyt puhutaan Instagram-maailmasta ja siitä, että siellä ihminen, jolla on paljon seuraajia, niin hehän vastaanottavat ja pyytävät erilaisia tuotteita testeihin”[41]. Asian tultua julkisuuteen Diarraa kritisoitiin poliittisen uransa ja yksityiselämänsä liittämisestä yhteen, vaikka tapaukseen ei liittynyt suoranaista korruptiota. Diarra kertoi korvaavansa pyörän hinnan Helkamalle[42].
Instagram-julkaisut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tammikuussa 2024 Diarra julkaisi Instagramissa viestin, jossa väitettiin Jussi Halla-ahoa fasistiksi, jota norjalainen joukkomurhaaja Anders Behring Breivik lainaa äärioikeistolaisessa manifestissaan. Julkaisun aikaan Diarra toimi vihreiden kansanedustajana, ja Suomessa oli käynnissä presidentinvaalit, jossa Halla-aho oli ehdokkaana. Diarra pahoitteli myöhemmin julkaisuaan.[43]
Muu julkinen toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Diarra on osallistunut kahteen reality-tv-sarjaan. Vuonna 2022 hän oli puolisoineen mukana MTV:n Kaaoksen kesyttäjät -sarjassa, jossa laitettiin kodin tavaroita järjestykseen ja karsittiin kodin tavaroista puolet.[44] 2024 Diarra osallistui Nelosen Petolliset-sarjan toiseen tuotantokauteen.[45][46]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Fatim Diarra on naimisissa Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtajanakin toimineen Jari Järvenpään kanssa.[20] Rap-artisti ja muotisuunnittelija Bakari Diarra on Fatim Diarran veli.[47]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Diarra, Fatim: Rasismi pakotti minusta hauskan 21.3.2021. Naisasialiitto Unioni. Viitattu 20.10.2024.
- ↑ Diarra, Fatim: Huomenna mulla on synttärit ja samalla alkaa ennakkoäänestys. Täytän upeat 35 vuotta. Fatim Diarra. Viitattu 20.10.2024.
- ↑ https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/1489.aspx
- ↑ a b c Fatim Diarra | Tulospalvelu | Eduskuntavaalit 2023 | yle.fi vaalit.yle.fi. Viitattu 7.4.2023.
- ↑ Diarra, Fatim: Tarinani Fatim Diarran verkkosivut. Viitattu 29.2.2020.
- ↑ Paloheimo, Jukka: Kuolleet: Lääkäri Habib Diarra Helsingin Sanomat. 21.8.2009. Viitattu 7.11.2021.
- ↑ Bäckgren, Noona: Eri marjat mutta kavereita Helsingin Sanomat. 26.10.2021. Viitattu 8.11.2021.
- ↑ Diarra, Fatim: CV Fatim Diarran verkkosivut. Viitattu 29.2.2020.
- ↑ Helsingin valtuuston puheenjohtaja Fatim Diarra lupasi, että ruotsi sujuu pian kuin tanssi – ”Det är väldigt viktigt”: Helsingin Sanomat. Viitattu 7.11.2021.
- ↑ a b Fatim Diarra kansainvälisten asioiden sihteeriksi Suomen ylioppilaskuntien liittoon ePressi. 3.6.2016. Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry. Viitattu 29.2.2020.
- ↑ Fatim Diarra — CV Fatim Diarra. Viitattu 26.3.2023.
- ↑ Fatim Diarra Pohjoisrantaan Mediaviikko. 2.3.2018. Viitattu 29.2.2020.
- ↑ a b Fatim Diarra valittiin Helsingin vihreiden nuorten johtoon Vihreä Lanka. 25.11.2008. Viitattu 29.2.2020.
- ↑ Allianssin biografia 1992–2012, s. 39–44. Määritä julkaisija! Teoksen verkkoversio (viitattu 29.2.2020).[vanhentunut linkki]
- ↑ Honkonen, Marja: Vihervassarikoalitio JYYn johtoon, jäsenmaksu pysyy ennallaan Jylkkäri. 2.12.2010. Viitattu 29.2.2020.
- ↑ a b Kunnallisvaalit 26.10.2008 – Tulos – Helsinki Vaalit.fi. 31.10.2008. Viitattu 29.2.2020.
- ↑ a b Kuntavaalit 2017 / Tulokset / Helsingin vaalipiiri / Helsinki – Vihreä liitto Vaalit.fi. 3.5.2017. Viitattu 29.2.2020.
- ↑ Jokinen, Juho: Kuusi tuntia vaalityötä ja 240 euroa rahaa – Tekikö Helsingin valtuustoon noussut Fatim Diarra kaikkien aikojen tehokkaimman vaalikampanjan? Helsingin Sanomat. 11.4.2017. Viitattu 29.2.2020.
- ↑ Salomaa, Marja: Vihreät viimeistelivät valintansa Helsingin luottamusmiespaikoille – Soininvaara energiayhtiö Helenin puheenjohtajaksi Helsingin Sanomat. 29.4.2017. Viitattu 29.2.2020.
- ↑ a b Kempas, Karla: Helsinkiläinen Fatim Diarra suunnittelee arkensa minuutilleen: ”Merkitsen kalenteriin välillä röökitauotkin” – Näistä sovelluksista voi olla apua työtehon parantamisessa. Helsingin Sanomat, 20.10.2017. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 29.2.2020.
- ↑ Suominen, Riikka: Fatim Diarra huolissaan eurovaali-innosta: ”Ihmiset ovat kuin zombiarmeija” Vihreä Lanka. 17.5.2019. Viitattu 29.2.2020.
- ↑ a b Eduskuntavaalit 2019 / Tulokset / Helsingin vaalipiiri Oikeusministeriö – Tieto- ja tulospalvelu. 23.4.2019. Viitattu 29.2.2020.
- ↑ a b Europarlamenttivaalit 2019 / Tulokset / Koko maa Oikeusministeriö – Tieto- ja tulospalvelu. 11.6.2019. Viitattu 29.2.2020.
- ↑ Hakahuhta, Ari: Maria Ohisalo vihreiden puheenjohtajaksi: En pelkää trolleja, en pelkää natseja – Yle seurasi puoluekokousta Porissa Yle. 15.6.2019. Viitattu 29.2.2020.
- ↑ Munkkiniemen seurakunnan uudet luottamushenkilöt on valittu Munkkiniemen seurakunta. 18.11.2018. Viitattu 29.2.2020.
- ↑ Naisasialiitto Unionin syyskokous valitsi vuoden 2020 puheenjohtajaksi Fatim Diarran Naisasialiitto Unioni. 27.11.2019. Viitattu 29.2.2020.
- ↑ Wilkman, Anna: Huorittelua, maalittamista ja fantasioita seksuaaliväkivallasta – kun vihreät poliitikot joutuivat verkkoväkivallan kohteeksi, naisjärjestö päätti laatia siitä oppaan Me Naiset. 28.2.2020. Viitattu 29.2.2020.
- ↑ Vaalisto, Heidi: Vihreiden varapuheenjohtaja ihmettelee saamiaan peniskuvia – aikoo julkistaa seuraavan: ”Siitä tulee koko kansan yhteinen penis” Ilta-Sanomat. 21.2.2020. Viitattu 29.2.2020.
- ↑ Vihreiden Fatim Diarra uhkaa julkistaa kaikki saamansa peniskuvat: ”Se on seksuaalista häirintää” Helsingin Sanomat. 21.2.2020. Viitattu 26.4.2020.
- ↑ Nyt.fi | Verkon väkivalta uhkaa varsinkin ”naisia, rodullistettuja ja vammaisia” – nyt Vihreät naiset julkaisi oppaan puolueen väelle, jotta netti olisi turvallisempi tila Helsingin Sanomat. 28.2.2020. Viitattu 26.4.2020.
- ↑ Maalittamista ja huorittelua – kun poliitikot joutuivat verkkoväkivallan kohteeksi, naisjärjestö laati oppaan Me Naiset. 28.2.2020. Viitattu 26.4.2020.
- ↑ a b c https://vaalit.yle.fi/kv2021/fi/regions/1/municipalities/91/candidates/781/
- ↑ ppandp: TIEDOTE: ”Emme ole enää Pohjolan Puola” – Suomen aborttilaki päivitettiin 2020-luvulle! Naisasialiitto Unioni. 26.10.2022. Viitattu 26.10.2022.
- ↑ Eduskunta hylkäsi OmaTahto2020-kansalaisaloitteen - keskeinen sisältö voimaan lakimuutoksella www.eduskunta.fi. Viitattu 26.10.2022.
- ↑ Asian käsittelytiedot KAA 10/2021 vp www.eduskunta.fi. Viitattu 4.9.2024.
- ↑ Eduskunta | Kansalaisaloite eheytyshoitojen kriminalisoinnista jämähti eduskuntaan, valiokunta lopetti asian käsittelyn Helsingin Sanomat. 22.2.2023. Viitattu 4.9.2024.
- ↑ Kansalaisaloite Ehjänä syntynyt – loppu ”eheytyshoidoille” luovutettiin eduskunnalle www.eduskunta.fi. Viitattu 4.9.2024.
- ↑ Lupa olla tyttö | Into Kustannus intokustannus.fi. 14.5.2024. Viitattu 4.9.2024.
- ↑ Ainoa syy muuttaa metsään on insesti, helsinkiläinen vihreä kaupunginvaltuutettu veistelee Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 19.4.2020.
- ↑ Helsinkiläispoliitikko Facebookissa: ”Ainoa syy muuttaa maaseudulle on insesti” – pahoittelee kohukommenttiaan Ilta Sanomat. 4.11.2017. Viitattu 26.4.2020.
- ↑ Vihreiden varapuheenjohtaja sai parin tonnin sähköpolkupyörän Helkamalta – Käytitkö hyväksesi poliittista asemaasi? ”En” www.iltalehti.fi. Viitattu 12.9.2020.
- ↑ Sosiaalinen media | Asiantuntijat pitävät Fatim Diarran pyörähankintaa ongelmallisena: ”Pitäisi pysyä kaukana tällaisista järjestelyistä” Helsingin Sanomat. 21.8.2020. Viitattu 12.9.2020.
- ↑ Fatim Diarra pyytää anteeksi kommenttiaan Jussi Halla-ahosta Iltalehti. 24.1.2024. Viitattu 7.3.2024.
- ↑ Fatim Diarra laittaa puolisonsa kanssa kodin tavarat järjestykseen: "83 paritonta sukkaa, 12 sateenvarjoa, 60 muistikirjaa..." mtvuutiset.fi. 4.11.2022. Viitattu 26.5.2024.
- ↑ Tässä ovat uudet Petolliset-kilpailijat – Yksi tekee tosi-tv-debyyttinsä www.iltalehti.fi. Viitattu 26.5.2024.
- ↑ Tässä ovat Petolliset-kauden kisaajat mtvuutiset.fi. 23.5.2024. Viitattu 26.5.2024.
- ↑ Pystynen, Venla: Perhesiteitä | Fatim Diarra tekee politiikkaa ja hänen veljensä Bakari hienoja huppareita — ”Kun joskus en jaksa uskoa itseeni, minun ei tarvitse kuin katsoa pikkuveljeni suuntaan” Helsingin Sanomat. 1.10.2022. Viitattu 29.7.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||
| ||||||
| ||||||||||||||
