Genomi

Ihmisen 23 kromosomiparia, joissa perimä enimmäkseen esiintyy.

Perimä eli geeniperimä tai genomi on eliön koko perintöaines, joka siirtyy vanhemmalta jälkeläiselle. Perimä on yleensä DNA:ta, mutta osalla viruksista se on RNA:ta. Se sisältää proteiinien valmistukseen osallistuvien geenien lisäksi ei-koodaavia alueita.[1]

Esitumallisilla perimä sijaitsee nukleoidiksi kutsutulla alueella solulimassa. Aitotumaisten perimä on tumassa lukuun ottamatta mitokondrioiden ja viherhiukkasten omaa geeniperimää.[2] Ihmisen perintöaines on varastoitunut 23 kromosomipariin (mitokondrioiden lisäksi). Kromosomipareista 22 on autosomeja, ja 23. pari on sukupuolikromosomi.

Perimää tutkivaa tieteenalaa nimitetään genomiikaksi.[3]

Perimän selvittäminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäistä kertaa koko perimän emäsjärjestys selvitettiin vuonna 1977, kun phi X 174 -bakteriofagin perimä sekvensoitiin.[4]

Ihmisen perimän selvittäminen aloitettiin vuonna 1990, ja ensimmäiset luonnokset siitä julkaistiin vuonna 2001.[4] Lopullisesti ihmisen perimä selvitettiin vuonna 2003. International Human Genome Sequencing Consortium esitteli tutkimustuloksensa ensimmäisenä Nature-lehdessä.

Mato ja banaanikärpänen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Caenorhabditis elegans -sukkulamadon koko perimä sekvensoitiin ensimmäisenä vuonna 1998.[5][6] Banaanikärpäsen koko perimä sekvensoitiin 2000.[5][6]

Kotieläinten perimät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koiran perimä selvitettiin vuoden 2005 lopulla. Tutkimusrotuna toimi bokseri, joka on sisäsiittoinen koirarotu. Koiran perimässä on 2,4 miljardia emäsparia.[7] Koiralla on 39 kromosomiparia.[7] Kissan perimä selvitettiin loppuvuodesta 2007. Tutkimusrotuna toimi abessinialainen.[8]

Lehmän perimä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naaraspuolisen Hereford-lehmän koko perimä sekvensoitiin 2009.[9]

Jättiläispandan perimä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jättiläispandan perimän selvitystyö on meneillään.milloin? Se on ensimmäinen uhanalainen laji, jonka perintöainesta on alettu selvittää.[10]

Edellä mainittujen lisäksi ainakin apinan, rotan ja hiiren perimät on selvitetty.[8]

  • Morris, James; Hartl, Daniel; Knoll, Andrew & Lue, Robert: Biology: How Life Works. New York: Macmillan, 2013. ISBN 978-1-4641-5601-4
  1. Morris ym, 2013: ”Chapter 13: Genomes”
  2. Morris ym, 2013: ”Chapter 5: Organizing Principles”
  3. Biotekniikka:genomi/perimä Tieteen termipankki. 2.12.2016. Viitattu 16.6.2020.
  4. a b Pappas, Stephanie: Unraveling the Human Genome: 6 Molecular Milestones Live Science. 23.1.2013. Future US. Viitattu 16.6.2020. (englanniksi)
  5. a b Adams, M. D., ym.: The genome sequence of Drosophila melanogaster. Science, 2000, nro 287, s. 2185–2195. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  6. a b Trans-NIH Fly Initiative: Drosophila White Paper 2001 U.S. National Institute of Health. Arkistoitu 10.3.2007. Viitattu 31.1.2007. (englanniksi)
  7. a b http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=2334 (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. a b Cat joins exclusive genome club BBC News. 1.11.2007. Viitattu 24.4.2009. (englanniksi)
  9. Gill, Victoria: Cow genome 'to transform farming' BBC News. 23.4.2009. Viitattu 24.4.2009. (englanniksi)
  10. Giant panda genome project begins BBC News. 1.4.2008. Viitattu 24.4.2009. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.