Hulevesi
Hulevedeksi kutsutaan rakennetuilta alueilta poisjohdettavaa sade- ja sulamisvettä sekä perustusten kuivatusvettä. Näitä vesiä syntyy erityisesti kaduilta, teiltä ja rakennusten katoilta muodostuvana pintavaluntana. Perinteiset hulevesien johtamisjärjestelmät perustuvat joko seka- tai erillisviemäröintiin.
Hulevesien poisto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sekajärjestelmässä hulevedet johdetaan samassa putkessa yhdessä muiden jätevesien, kuten talousjätevesien kanssa puhdistamolle. Suomessa vanhoilla asuinalueilla hule- ja jätevedet kulkevat samassa putkessa, kun taas uudemmissa taajamissa ne on erotettu toisistaan, jolloin hulevedet menevät puhdistamattomina suoraan vesistöihin.[1] Perinteisesti tätä erillisverkostoa on kutsuttu sadevesiviemäriksi. Sekaviemäröinnin suurimpia ongelmia ovat verkostojen kapasiteetin riittämättömyys suurien tulvatapahtumien aikana. Puhdistamattomat jätevedet saattavat mennä suoraan vesistöihin, kun rankkasateiden aikana viemärit tulvivat ylikuormittumisen takia tai vedenpuhdistamon kapasiteetti ei riitä.[1][2] Kylmät lumensulamisvedet puolestaan heikentävät jätevesien puhdistusprosesseja. Toisaalta sekaviemäröinnissä joskus varsin likaisetkin hulevedet kulkevat jätevedenpuhdistamon kautta joutumatta suoraan vesistöön.lähde?
Vaikutus ympäristöön
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Erillisviemäröinnin etuna on jätevedenpuhdistukselle hulevesistä aiheutuvien ongelmien pienentyminen. Kansainvälisesti on kuitenkin todettu,lähde? että myös erillisviemäröintiin liittyy huomattavia haittoja yhteiskunnalle ja ympäristölle, kuten taajama-alueiden tulvintaa, haitta-aineiden kulkeutumista kaupunkialueilta vesistöihin ja avouomien eroosiota. Pelkkien putkiviemärijärjestelmien rinnalle onkin kehitetty uusia, vaihtoehtoisia menetelmiä hulevesien johtamiseen ja käsittelyyn. Näihin menetelmiin kuuluvat esimerkiksi hulevesien imeytysrakenteet, viivytys- ja pidätysaltaat sekä rakennetut kosteikot. Tiheän kaupunkirakentamisen ongelmia on ratkaistu viherkattojen avulla, mutta ne eivät ole ainoa ratkaisu äkillisiin ja rankkoihin sateisiin, koska sadantavesien purkautumista varten pitää rakentaa myös hulevesialtaita ja kosteikkoniittyjä.[3]
Kun jo kymmenesosa valuma-alueesta on päällystettyä, hulevedet alkavat huonontaa veden laatua ja silloin, kun neljäsosa alueesta on päällystettyä, järvien ja jokien ongelmat ovat vakavia.[1] Taajamien hulevesien mukana voi liikkua kymmeniätuhansia kemikaaleja.[1] Kaduilta sadeveden mukaan tulee öljyä, tiesuoloja, raskasmetalleja, torjunta-aineita ja eläinten jätöksiä, jolloin huleveden laatu heikkenee ja kasvit ja eläinlajistot kärsivät.[2]
Malmössä rakennuttaja saa 50 prosenttia lisää rakennusoikeutta käytettyään rakennusteknisesti hulevesiongelmaa vähentäviä ratkaisuja ja Saksassa annetaan verohelpotuksia.[3] Myös Suomessa on alettu kiinnittää huomiota hulevesien käsittelyyn jo syntypaikallaan. Tällainen pyrkimys viivyttää ja imeyttää vesiä pieninä virtoina rakennetuilla alueilla luonnonmukaista imeytymistä ja hidasta kulkua jäljitellen saattaa olla ainoa keino estää sade- ja sulamisvesien aiheuttamia tulvia. Hulevesien luonnonmukaisen käsittelyn tutkimus- ja kehitystyötä on ollut jouduttamassa arviot ilmaston lämpenemisen myötä lisääntyvistä tulvista.
Kaupungit perivät vuonna 2014 säädetyn lainmuutoksen perusteella kiinteistöjen omistajilta hulevesimaksua, jolla rahoitetaan poistovesien puhdistamista ja poisjohtamista.[4]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Pemberton, Marja: Puhdistava keidas. Yliopisto 6/14. Artikkelin verkkoversio (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Valli, Matti: Viherkatto vakiintuu (Arkistoitu – Internet Archive). Suomen kiinteistölehti 15.4.2014. Viitattu 23.10.2014.
- ↑ a b Oulu-lehti: Viherkatot osaksi asemakaavasuosituksia? Viitattu 23.10.2014.
- ↑ Pantsu, Pekka: Katso lista: Ottaako kuntasi käyttöön hulevesimaksun? 34 kuntaa laskuttaa jo Yle uutiset Areena. 4.1.2018. Yle. Viitattu 4.2.2020.