International Baccalaureate

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

International Baccalaureate (IB^[1]) on neljän koulutusohjelman ryhmä, jota hallinnoi kansainvälinen järjestö International Baccalaureate Organization (IBO). Ohjelmat ovat:

• IB Primary Years Programme (PYP), 3–12-vuotiaille, Suomessa alakouluikäisille
• IB Middle Years Programme (MYP), 11–16-vuotiaille
• IB Diploma Programme (ns. IB-lukio), 16–19-vuotiaille
• IB Career-related Programme (CP), 16–19-vuotiaille

Ohjelmat perustuvat erilaisiin koulutusjärjestelmiin eri puolilta maailmaa, ja ne pyrkivät olemaan kulttuurillisesti neutraaleja kansainvälisiä järjestelmiä. IB suunniteltiin alun perin diplomaattien lasten koulutuksen yhdenmukaistamiseksi, mutta nykyään IB-koulua käyvät monet muutkin. Suomessa ohjelmia opettaa yhteensä 15 koulua.^[2]

IB:n viitekehyksistä vastaa Sveitsissä Geneven naapurikaupungissa Le Grand-Saconnex’ssa päämajaansa pitävä IBO, ja ylioppilastutkintolautakunta sijaitsee Cardiffissa Walesissa. IBO toimii maailmalla useammalla kielellä: englanniksi, ranskaksi ja espanjaksi, joista Suomessa on käytössä englanti. Vieraasta opetuskielestä huolimatta IB ei ole kielikoulu – itse asiassa kielten osuus opetuksesta ja varsinkin arvioinnista on vähäinen verrattuna suomalaiseen ylioppilastutkintoon.

International Baccalaureate Organization (IBO) perustettiin vuonna 1968 skotlantilaisen opettajan Alec Petersonin aloitteesta. Peterson oli jo pitkään toiminut kansainvälisen koulutuksen puolestapuhujana: jo 1950-luvulla hän perusti kansainvälisen lukioluokan Doverin lukioon Englannissa. Vuonna 1966 hänet nimitettiin International Schools Examination Syndicate -järjestön johtoon, josta kaksi vuotta myöhemmin tuli IBO.

Peterson toimi IBO:n pääsihteerinä vuoteen 1977, ja pääsihteeriaikanaan hänen sanotaan luoneen lähes koko IBO:n toimintaperiaatteen omien liberaalien ja humanististen näkemystensä mukaiseksi. Petersonin mukaan koulutuksen tarkoitus oli kannustaa kriittiseen ajatteluun ennemmin kuin asioiden ulkoaopetteluun. Tämä näkyy vahvasti IB-ohjelmien rakenteessa.

IBO:n ainoa ohjelma oli Diploma Programme aina vuoteen 1994 asti, jolloin Middle Years Programme (MYP) perustettiin. Tätä seurasi kolme vuotta myöhemmin Primary Years Programme (PYP), minkä jälkeen IBO pystyi tarjoamaan koulutusta kaikilla yliopistoa edeltävillä tasoilla. Career-related Programme (CP) otettiin käyttöön vuonna 2012 27:ssä koulussa nimellä Career Certificate, mutta ohjelmaa sai alkunsa suomalaispilotista vuonna 2006. Ohjelman nimi muutettiin nykyiseen vuonna 2014.^[3]

Toukokuussa vuonna 2023 maailmassa oli yhteensä 5 600 IB-ohjelmia tarjoavaa koulua 159 maassa. Valtaosa niistä tarjoaa IBO:n vanhinta ja tunnetuinta ohjelmaa IB Diploma Programmea.^[4]

Suomeen IB-ohjelman toi ensimmäisenä Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu, jonka ensimmäinen IB-luokka valmistui vuoden 1993 keväällä.

Primary Years Programme (PYP) on 3–12-vuotiaille tarkoitettu ohjelma, joka perustuu tutkivaan lähestymistapaan. PYP on viitekehys, ja siihen voi sisältää koulukohtaisen opetussuunnitelman. Toisin kuin muihin IBO:n ohjelmiin, PYP-ohjelmaan ei kuulu standardisoitua arviointijärjestelmää.

Suomessa ohjelmaa hyödyntävät International School of Helsinki, Oulun kansainvälinen koulu, ja Ressun peruskoulu.

Middle Years Programme (MYP) on tarkoitettu 11–16-vuotiaille oppilaille, ja se vastaa lähinnä Suomen yläastetta. Opetussuunnitelma on jaettu kahdeksaan kategoriaan, joita ovat A-kieli (yleensä äidinkieli), vieraat kielet, yhteiskuntatieteet, luonnontieteet, matematiikka, taiteet, liikunta sekä tekniikka. Yksittäisillä kouluilla on kuitenkin mahdollisuus opettaa myös muita tärkeiksi kokemiaan aineita ja muokata joitakin arviointikriteereitä mielensä mukaisiksi.

MYP perustettiin 1994. Suomessa ohjelmaa opettavat International School of Helsinki, Oulun kansainvälinen koulu, Espoo International School, ja Ressun peruskoulu.

Diploma Programme (”IB-lukio”) on kaksivuotinen opetusohjelma, jonka tarkoitus on valmistaa opiskelijoita yliopisto-opiskeluun. Se vastaa siis lähinnä Suomen lukiota. IB-lukioiden taso on usein korkea. Suomalaisissa kouluissa IB-tutkinto opetetaan äidinkieltä ja vieraita kieliä lukuun ottamatta kokonaan englanniksi. IB-lukio on luokallinen, eikä ohjelmasta Suomessa voi valita vain yksittäisiä kursseja.

Varsinainen Diploma Programme kestää kaksi vuotta, joita ennen suomalaisissa kouluissa käydään kansallisen lukion ensimmäistä vuosikurssia vastaava Pre-IB-luokka (myös Pre-DP). Pre-IB:n aikana suoritetaan useissa kouluissa toisen kotimaisen kielen kurssi kokonaisuudessaan, jolloin varsinaisen IB-lukion aikana voi keskittyä itse opetusohjelmaan. IB:n opetusohjelmaan ei Suomen IB-kouluissa sisälly koululiikuntaa.

Diploma Programme -ohjelman aikana aineita opiskellaan usein syventävämmin kuin tavallisissa lukioissa, ja niitä voi valita vähemmän. Ohjelmaan kuuluu pakollisena kuusi kirjoitettavaa ainetta, joista vähintään kolmea opiskellaan Higher Level (HL) -tasolla sekä kolmea muuta Standard Level (SL) -tasolla.

Diploma Programmen (DP) opetussuunnitelma koostuu kuudesta kurssista, jotka valitaan kuudesta eri aineryhmästä, sekä kolmesta muusta vaatimuksesta. Näitä ovat 4 000 sanan Extended Essay (EE) -tutkielma vapaasti valittavasta aiheesta, kurssi tiedonteoriasta (Theory of Knowledge, TOK), ja CAS-ohjelma, jossa liikunta-, taide-, tai vapaaehtoistyöharrastukset merkitään suorituksiksi. Aineita voi valita joko Higher Level (HL) -tasolla (joka vastaa yhteensä 240 oppituntia kahden vuoden aikana) tai Standard Level (SL) -tasolla (150 oppituntia).

Aineiden arvosanat annetaan asteikolla yhdestä seitsemään, ja EE:stä ja TOK:sta voi saada yhteensä kolme lisäpistettä. Opiskelun päätyttyä saatavan IB-diplomin pistemäärä voi tällöin olla maksimissaan 45, ja alin hyväksytty pistemäärä on 24. Läpäisyn minimivaatimuksena on kuitenkin yhteensä vähintään 12 pistettä HL-aineista, eikä huonompaa arvosanaa kuin 4 mistään HL-aineesta. Huonomman arvosanan voi tosin korvata hyvällä arvosanalla jostakin toisesta HL-aineesta. Pääosan arvosanoista muodostavat toisen vuoden keväällä pidettävät kirjalliset ja suulliset kokeet, mutta myös kahden vuoden aikana tehdyistä töistä osa huomioidaan tutkintoarvosanoissa.

Aineet jaetaan kuuteen ryhmään, joista jokaisesta on valittava vähintään yksi. IB-lukiossa on mahdollista opiskella myös seitsemää (tai jopa kahdeksaa tai yhdeksää) ainetta, mutta kuusi ainetta on vähimmäismäärä. Aineryhmät ovat:

1. A1-kieli – Oppilaan paras kieli, yleensä äidinkieli. Suomen IB-lukioissa opetetaan äidinkielenä suomea, ruotsia ja englantia HL- ja SL-tasoilla. Muita kieliä voi valita itseopiskeltavaksi vain SL-tasolla. A1-kielen opetusohjelma koostuu lähes yksinomaan kirjallisuusanalyysista.
2. Vieras kieli – Toinen opiskeltava kieli, jonka voi valita joko A2-, B- tai ab initio -tasolla. A2-taso vastaa äidinkielen tasoa, ja se keskittyy lähinnä kirjallisuuteen ja kulttuuriin. B-taso on lähinnä suomalaisen lukion tason kielenopiskelua, ja ab initio -tasolla kieltä opiskellaan aivan alkeista asti. Suurin osa suomalaisista IB-lukiolaisista opiskelee vieraana kielenä ainoastaan englantia, mutta vaihtoehtoina on esimerkiksi ranska, espanja ja saksa.
3. Yksilöt ja yhteisöt – Ihmis- ja yhteiskuntatieteet, koulusta riippuen esimerkiksi maantiede, taloustiede, historia, psykologia ja filosofia, sekä ESS (Environmental systems and societies).
4. Kokeelliset tieteet – Luonnontieteet, kuten fysiikka, kemia ja biologia. Suomalaisissa IB-lukioissa on mahdollisuus valita tästä ryhmästä kolme ainetta kolmannen ryhmän aineiden sijaan. Merkittävä tavoite kokeellisissa tieteissä on se, että 25 % opetusajasta käytetään laboratoriossa.
5. Matematiikka – Matematiikkaa voi IB-lukiossa opiskella neljällä tasolla: Mathematics Applications and Interpretations SL (vastaa lähinnä tavallisen lukion lyhyttä matematiikkaa), Mathematics Applications and Interpretations HL, Mathematics Analysis and Approaches SL (hieman pitkää matematiikkaa "lyhyempi"), Mathematics Analysis and Approaches HL (osittain yliopistotason matematiikkaa).
6. Taideaineet ja valinnaiset – Tähän ryhmään kuuluvat taiteet (esimerkiksi kuvataide, musiikki ja draama). Vaihtoehtoisesti tämän ryhmän tilalle voi valita minkä tahansa aineen mistä tahansa muusta ryhmästä. Suomessa useimmat IB-lukiot eivät opeta taideaineita.

Toisen kotimaisen kielen kurssi ei kuulu IB:n opetusohjelmaan, mutta sen voi suorittaa ensimmäisenä vuonna Pre-IB:ssa tai myös IB:n ohessa.

Muita IB-diplomin saamiseksi pakollisia vaatimuksia ovat:

• Creativity, Activity, Service (CAS) – 150 tunnin vapaaehtoistoimintaohjelma, johon kuuluu elementteinä luova toiminta, liikunta ja yhteiskuntapalvelu. Käytännössä jokaista osa-aluetta vaaditaan noin 50 tuntia. CAS-ohjelman suorittaminen on täysin oppilaan vastuulla eikä sitä tehdä kouluajalla.
• Theory of Knowledge (TOK) on kriittiseen ajatteluun harjaannuttava, pääosin keskustelumuotoinen kurssi, jossa pohditaan tiedon, moraalin, politiikan ja taiteen peruskysymyksiä. Näitä aihepiirejä tarkastellaan myös filosofian tai epistemologian kannalta. Kurssin arviointi perustuu oppilaan kirjoittamaan 1 200–1 600 sanan esseeseen sekä esitelmään.
• Extended Essay (EE) on opiskelijan suunnittelema ja toteuttama 4 000 sanan tutkielma jostakin IB-oppiaineesta. Aihe ja oppiaine ovat oppilaan vapaasti valittavissa, eikä oppiaineen välttämättä tarvitse olla sellainen, jonka oppilas kirjoittaa loppukokeissa. EE:n ohjaajana on yleensä kyseisen oppiaineen opettaja. Tavallisesti kaikissa kokeellisissa ja yhteiskuntatieteissä arvostetaan tieteellisiä kokeita tai tiedonkeruuta: kemiassa on tehtävä kemiallisia kokeita, historiassa haastatteluja, jne.

TOK:sta ja EE:stä saadut arvosanat voivat antaa oppilaalle yhteensä kolme "bonuspistettä" tämän diplomiin. Kaikista kolmesta ohjelmasta on saatava hyväksytty arvosana diplomin saamiseksi.

IB-lukion aineet arvioidaan sekä "sisäisellä" (opettajan tekemällä) että "ulkoisella" (koulun ulkopuolisen, IBO:n nimittämän arvostelijan) arvioinnilla. Ulkoiseen arviointiin kuuluvat toukokuussa ja marraskuussa järjestettävät loppukokeet, jotka määrittävät suurimman osan kyseisestä aineesta saatavasta arvosanasta. Jokaiseen kokeeseen kuuluu kaksi tai kolme erillistä osaa, jotka suoritetaan usein peräkkäisinä päivinä. Yksittäiset osat vaihtelevat kestoltaan 45 minuutista kolmeen tuntiin.

Kokeet järjestetään samaan aikaan joka puolella maailmaa, ja niiden suuren määrän johdosta oppilaat joutuvat usein kirjoittamaan useita osakokeita päivässä. Kokeet arvioidaan eri puolilla maailmaa ja arvostelijat on nimittänyt IBO.

Sisäisen arvioinnin (internal assessment, IA) suorittaa kyseisen aineen opettaja koululla. Arviointitapoja ovat muun muassa suulliset kokeet (kielissä), kokeelliset tehtävät (luonnontieteissä) ja kotona kirjoitettavat aineet ja tutkielmat. Aineesta riippuen sisäinen arviointi määrittää 20–50 prosenttia lopullisesta arvosanasta. Sisäinen arvostelu tarkastetaan IBO:ssa. Luokasta lähetetään IBO:lle viisi näytettä, jotka IBO arvostelee omien vaatimustensa mukaan. Tämän perusteella opettajan antamat arvosanat korjataan koko luokalle vastaamaan IBO:n vaatimuksia.

Arvosanakseen hylätyn koko tutkinnosta saa ensimmäisellä kerralla noin 20% kokelaista. Uusintakirjoituksia järjestetään marraskuussa.

IB-diplomin avulla on mahdollista päästä opiskelemaan yliopistoihin lähes joka puolella maailmaa. Se tunnustetaan kansallista ylioppilastutkintoa vastaavaksi useissa maissa, kuten Ruotsissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Australiassa. Yhdysvalloissa ja Kanadassa IB-lukion kurssit luetaan jopa yliopistotasoa vastaaviksi, ja niiden avulla voi saada vapautuksen joistakin yliopiston ensimmäisen opiskeluvuoden kursseista.

Suomessa tutkintoa suosivat kaupallista alaa opiskelemaan aikovat siksi, että yksi pitkänä kirjoitettava aine on taloustiede. Luonnontiedealalle aikoville IB taas sopii siksi, että luonnontieteen ja matematiikan opetussuunnitelma on tavallista lukiota laajempi ja sisältää vähintään 25% kokeellista tutkimusta. Oikeustiedettä ja humanistisia aineita varten voi valmistautua laajassa historian ohjelmassa. Kaikkiin näihin oppiaineisiin kuuluu paljon kirjallisia tehtäviä ja esseitä, joten yliopistossa niihin on huomattavasti helpompi sopeutua. IB-lukio pyrkii opetuksellaan kannustamaan kriittisempään ajatteluun kuin suomalainen lukio, esimerkiksi niin, että huomiota kiinnitetään itse kirjoitusten sisältöön, ei niinkään muotoon.^lähde?

• Etelä-Tapiolan lukio, Espoo
• Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu, Helsinki
• Imatran yhteislukio, Imatra (yhteistyössä Lappeenrannan lyseon lukion kanssa)
• International School of Helsinki, Helsinki
• Joensuun lyseon lukio, Joensuu
• Jyväskylän Lyseon lukio, Jyväskylä
• Kuopion lyseon lukio, Kuopio
• Lahden lukio Gaudia, Lahti
• Lyseonpuiston lukio, Rovaniemi (yhteistyössä Oulun lyseon lukion kanssa)
• Mattlidens gymnasium, Espoo
• Oulun lyseon lukio, Oulu
• Oulun kansainvälinen koulu, Oulu
• Ressun lukio, Helsinki
• Sotkamon lukio, Sotkamo (yhteistyössä Oulun lyseon lukion kanssa)
• Tampereen lyseon lukio, Tampere
• Tikkurilan lukio, Vantaa
• Turun kansainvälinen koulu, Turku
• Turun normaalikoulu, Turku (ei ryhmän 6 aineita)
• Vasa övningsskola, Vaasa

Kaikkien yhteystiedot: http://netti.nic.fi/~fibs/schools.html (Arkistoitu – Internet Archive)

IB-lukiolaisilla on Suomessa oma etujärjestönsä, Finnish International Baccalaureate Society ry eli FIBS.

Career-related Programme (CP) on 16–19-vuotiaille tarkoitettu ohjelma, joka yhdistää ammatilliset opinnot ja IB-opinnot. Ohjelman opiskelijat käyvät ammatillisten opintojen lisäksi vähintään kaksi DP-kurssia sekä CP Core -opinnot.^[5] CP Core -opintoihin kuuluu neljä osa-aluetta:

• Personal and professional skills
• Service learning
• Reflective Project
• Language Development^[6]

Suomessa ohjelmaa noudattavia opintoja järjestää OSAO Oulussa osana merkonomitutkintoa. Tutkinnon valinnaisina osina opiskellaan CP Core sekä Oulun lyseon lukion kanssa yhteistyössä opetetut IB-lukion Business Management ja English B -aineet.^[7][8]

^lähde?

• Ken Jennings
• Jorma Ollila
• Julie Payette
• Pentti Kouri
• Sami Torstila
• Carl Haglund

• Kansainvälinen koulu
• United World Colleges

• International Baccalaureate Organization
• "IBscrewed – a place for ib kids to gather together and wallow in mutual angst"