J. J. Mikkola
| Jooseppi Julius Mikkola | |
|---|---|
 J. J. Mikkola ja hänen puolisonsa Maila Talvio, Eero Järnefeltin maalaama muotokuva vuodelta 1929. | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 6. heinäkuuta 1866 Ylöjärvi |
| Kuollut | 28. syyskuuta 1946 (80 vuotta) Helsinki |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | kielitieteilijä slaavilaisen filologian professori |
| Puoliso | Maria Winter |
Jooseppi Julius (J. J.) Mikkola (6. heinäkuuta 1866 Ylöjärvi – 28. syyskuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen kielitieteilijä ja Helsingin yliopiston slaavilaisen filologian professori.[1]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mikkolan vanhemmat olivat maanviljelijä Antti Erland Mikkola ja Johanna Mikkola. Hän pääsi ylioppilaaksi 1886 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1889 sekä lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1893. Mikkola toimi venäjän kielen opettajana useissa eri helsinkiläisissä kouluissa 1891–1908. Hän toimi Helsingin yliopiston slaavilaisen filologian dosenttina 1895–1900, ylimääräisenä professorina 1900–1921 sekä varsinaisena professorina 1921–1934. Mikkola oli myös Satakuntalaisen osakunnan inspehtorina 1904–1931.
Mikkola oli 1918 Suomen hallituksen lähettämänä diplomaattisissa tehtävissä Bulgariassa ja Turkissa sekä Saksan Itämeren divisioonaa komentaneen Rüdiger von der Goltzin luona. Hän kuului Suomalais-ugrilaisen seuran johtokuntaan ja oli seuran varaesimies vuodesta 1929. Mikkola oli myös Suomen Sukututkimusseuran ja Kansallisteatterin johtokuntien jäsenenä. Hän toimi Suomalaisuuden Liiton puheenjohtajana 1906–1909[2] ja Suomalaisen tiedeakatemian puheenjohtajana 1921–1922. Mikkola oli jäsenenä useissa ulkomaisissa tiedeseuroissa.
Mikkola oli saksalaismyönteinen ja poliittiselta ajattelultaan äärioikeistolainen. Hän toimi 1930-luvulla fasistista Italiaa ihannoineen Nuoret Italian Ystävät -seuran puheenjohtajana ja kuului jatkosodan aikana saksalaismieliseen Suomen Valtakunnan Liittoon.[3]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mikkola oli naimisissa vuodesta 1893 kirjailija Maria Winterin (Maila Talvio) kanssa.
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Berührungen zwischen den westfinnischen und slavischen Sprachen. (Väitöskirja.) Finsk-ugriska sällskapet, Helsingfors 1893–1895
- Betonung und Quantität in den westslavischen Sprachen. W. Hagelstam, Helsingfors 1899
- Kansallinen liike Böömissä. Kansanvalistusseura 1903
- Ladoga, Laatokka. Finsk-ugriska sällskapet, Helsingfors 1906
- Urslavische Grammatik: Einführung in das vergleichende Studium der slavischen Sprachen, 1 Teil – Lautlehre, Vokalismus, Betonung. Carl Winter's Universitätsbuchhandlung, Heidelberg 1913
- Die chronologie der turkischen Donaubulgaren. Suomalais-ugrilainen seura 1914
- Slaavilaiset kansat ajanlukumme ensimmäisellä vuosituhannella. Porvoo 1916
- Zur Vertretung der Gutturale und tj in den lateinischen Lehnwörtern des Germanischen und Slavischen. Société néophilologique, Helsingfors 1924
- Suomen ja suomalais-ugrilaisten kielten tutkimus. Helsinki 1929
- Kaksi pyhää Henrikkiä koskevaa muistiinpanoa, kirjoittajat Aarno Maliniemi ja J. J. Mikkola. Helsinki 1930
- Englantilais-suomalais-ruotsalais-saksalainen merisanasto, toimittaneet J. J. Mikkola ja R[udolf] Dillström. WSOY 1931
- Inkerinmaan kreikanuskoisten käännytyksestä vuosina 1683–1700. Suomen historiallinen seura, Helsinki 1932
- Antti Jalava tshekkiläisiin tutustumassa. Helsinki 1937
- Muutamia tietoja kenraali Casimir Ehrnroothin toiminnasta Bulgarian hallitusmiehenä. Helsinki 1938
- Onko suomen silta balttilaista alkuperää? Helsinki 1938
- Die älteren Berührungen zwischen Ostseefinnisch und Russisch. Suomalais-ugrilainen seura 1938
- Hämärän ja sarastuksen ajoilta. WSOY 1939
- Reposaaren nimestä, teoksessa Satakunta XI. 1939
- Kolttakylän arkisto, Lapin sivistysseuran julkaisuja n:o 8. WSOY 1941
- Lännen ja idän rajoilta: Historiallisia kirjoitelmia. WSOY 1942
- Urslavische Grammatik: Einführung in das vergleichende Studium der slavischen Sprachen, 2 Teil – Konsonantismus. Carl Winter's Universitätsbuchhandlung, Heidelberg 1942
- Urslavische Grammatik: Einführung in das vergleichende Studium der slavischen Sprachen, 3 Teil – Formenlehre. Carl Winter's Universitätsverlag, Heidelberg 1950
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 897. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8
- ↑ Tala, Heikki (päätoim.): Vuosisata suomalaisuuden puolesta: Suomalaisuuden liitto 1906–2006. Helsinki: Suomalaisuuden liitto, 2006. ISBN 951-96348-7-8
- ↑ Roselius, Aapo & Silvennoinen, Oula & Tikka, Marko: Suomalaiset fasistit - Mustan sarastuksen airuet. WSOY, 2016. ISBN 9789510401323
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kemiläinen, Aira: Mikkola, Jooseppi Julius (1866–1946). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. 11.10.2005. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Kolari, Veli: Suomen slavistiikan vaiheita. Helsinki 1985 (Arkistoitu – Internet Archive)
- Jooseppi Mikkola. 375 humanistia. Helsingin yliopisto 17.7.2015.
| ||||||||||||||||||||||
