Jaakko Piirainen

Jaakko Piirainen
Kansanedustaja
1.8.1908–31.5.1909
Ryhmä/puolue SDP
Vaalipiiri Oulun eteläinen
Henkilötiedot
Syntynyt19. heinäkuuta 1871
Kuhmoniemi
Kuollut12. heinäkuuta 1917 (46 vuotta)
Kajaani
Ammatti puuseppä, käsityönopettaja

Jaakko Piirainen (19. heinäkuuta 1871 Kuhmoniemi12. heinäkuuta 1917 Kajaani) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1908–1909.[1]

Kuhmon Lammasperän Kähkölässä syntyneen Jaakko Piiraisen vanhemmat olivat torppari Jaakko Laurinpoika Piirainen (1829-1917) ja Kaisa Stiina Heikkinen (1834-1905).[1] Isän menetettyä talonsa Piirainen oli aluksi kerjuulla ja myöhemmin paimenena ja renkinä, kunnes pääsi 20-vuotiaana puusepän oppiin Viipuriin.[2] Hän sai kisällikirjan vuonna 1896.[3] Piirainen työskenteli puuseppänä Viipurin lisäksi Helsingissä, Turussa ja Oulussa. Hän kävi myös käsityökoulua, teollisuuskoulua sekä Taideyhdistyksen piirustuskoulua Helsingissä. Vuonna 1900 Piirainen perusti oman puusepänliikkeen Raaheen, josta hän siirtyi Kajaanin seminaarin käsityönopettajaksi vuonna 1904.[1][2]

Piirainen lähti työväenliikkeeseen jo 1890-luvun alussa. Vuonna 1908 hänet valittiin kansanedustajaksi.[2] Piirainen toimi muun muassa Kajaanin työväenyhdistyksen puheenjohtajana ja kuului Kajaanin osuuskaupan perustajiin. Hän kuoli 45-vuotiaana sydänkohtaukseen.[4]

Piiraisen puoliso oli Muhoksessa syntynyt Hilma Elisabeth Henttunen (1878-1955), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1900.[1] Pariskunnalla oli kahdeksan lasta.[5]

  1. a b c d Jaakko Piirainen Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 4.2.2008.
  2. a b c Punaset II : v. 1908 valittujen sosialidemokratisten edustajien kuvat ja elämäkerrat, s. 58. Helsinki: Työväen Sanomalehti, 1908. Teoksen verkkoversio (PDF).
  3. Teollisuusyhdistyksellä oli kokous eilen. Wiipuri, 9.4.1896, nro 81, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 9.1.2023.
  4. Kuollut puoluetoveri. Kansan Tahto, 20.7.1917, nro 98, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 9.1.2023.
  5. Jaakko Piiraisen kuolinilmoitus. Kansan Tahto, 18.7.1917, nro 96, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 9.1.2023.