Jussipaita

Piirros perinteisestä jussipaidasta

Jussipaita on erityisesti Etelä-Pohjanmaalla käytetty villapaita, jonka keskivaiheilla on vinoneliökuviointi. Yleensä sen väreinä käytetään luonnonharmaata ja viininpunaista, mutta siitä on myös erilaisia versioita, kuten siniharmaa anttipaita. Jussipaidasta on muodostunut eteläpohjalaisuuden, tietynlaisen suomalaisuuden ja itsenäisyyden symboli.[1]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka jussipaita on koettu suomenkielisen pohjalaisuuden symboliksi, sen juuret ovat ilmeisesti Pohjanmaan ruotsinkielisen rannikon neulehistoriassa. Todennäköisin esikuva on ollut ruotsinkielisestä Korsnäsistä lähtöisin oleva korsnäsinpaita, jo 1850-luvulta alkaen tunnettu erinäköinen perinnepaita.[1] 1800-luvun suomenkielisellä Etelä-Pohjanmaalla käytettiin tasaraitaisia villapaitoja, joissa ei vielä ollut jussipaidan vinoneliökuviointia.[2] Jussipaidan tarkasta syntyhistoriasta on erilaisia teorioita.[1]

Korsnäsinpaita, jonka inventaarionumero Kansallismuseon kokoelmissa on KA3103. Marketta Luutosen mukaan tämä paita on jussipaidan todennäköinen esikuva.[1]

Erään käsityksen mukaan ensimmäinen jussipaita olisi suunniteltu Artturi Järviluoman näytelmään Pohjalaisia roolihahmo Harrin Jussia varten. Näytelmän kantaesitys oli keväällä 1914 Lapualla, ja lokakuussa Kansallisteatteri esitti sitä Helsingissä. Molemmat esitykset ohjasi Jalmari Lahdensuo. Lapualaisen perimätiedon mukaan paikkakunnalla asunut neiti Petäjä (kutoja ja ompelija Maiju Petäjä, 1874–1936[3]) olisi valmistanut ensimmäisen jussipaidan kantaesityksessä Jussia esittäneelle Jalo Lahdensuolle käyttäen mallina Kansallismuseossa säilytettyä vanhaa villapaitaa. Kantaesityksestä ei kuitenkaan ole säilynyt valokuvia eikä Kansallismuseon kokoelmista ole löydetty mainittua paitaa. Kansallisteatterin esityksessä Jussia näytellyt Teuvo Puro käytti valokuvien perusteella korsnäsinpaitaa, joka näytti samalta kuin Kansallismuseon kokoelmiin vuonna 1885 hankittu paita. Näin ollen myös Lapuan kantaesityksessä käytetty paita on todennäköisesti ollut korsnäsinpaita eikä nykyisenmallinen jussipaita.[1]

Jalmari Lahdensuon Järviluoman näytelmän pohjalta vuonna 1925 ohjaamassa elokuvassa Pohjalaisia Harrin Jussia esittävällä Oiva Soinilla sen sijaan on tunnistettava jussipaita. Onkin pidetty mahdollisena, että ensimmäinen jussipaita olisi muokattu korsnäsinpaidan pohjalta tätä elokuvaa varten.[1]

Jussipaitainen Etelä-Pohjalaisen osakunnan vuoden 1930 pesäpallojoukkue.

Kolmannen selityksen mukaan ensimmäiset jussipaidat suunniteltiin vuonna 1927 Helsingin yliopiston Etelä-Pohjalaisen Osakunnan pesäpallojoukkueen pelipaidoiksi. Osakunnan emäntänä tuolloin toiminut Hulda Kontturi on kertonut teettäneensä paidat Helsingin Töölössä asuneella neulojalla. Osakunnan kronikassa silloinen opiskelija Kustaa Vilkuna kertoo näyttäneensä Kontturille malliksi Kansallismuseon paitoja. Toisaalta osakuntalaiset ovat saattaneet omaksua paitamallin jo kaksi vuotta aiemmin tehdystä Pohjalaisia-elokuvasta. Osakuntalaisten tiedetään käyttäneen jussipaitaa sekä luennoilla että urheilupaitana vuodesta 1928. Osakunnan jäsenten vuonna 1932 Seinäjoelle perustama pesäpalloseura Maila-Jussit otti myös käyttöön jussipaitaan perustuvat pelipaidat.[1]

Jussipaidalle muodostui vahva symbolinen merkitys. Se edustaa eteläpohjalaisuutta, tietynlaista suomalaisuutta ja itsenäisyyttä. Jussipaidasta tuli suosittu arkivaate ennen kaikkea Etelä-Pohjanmaalla. 2000-luvulla jussipaitaa on sovitettu myös t-paidoiksi ja huppareiksi.[1]

Variantit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anttipaidassa jussipaidan viininpunainen väritys on korvattu sinisellä. Anttipaita kehitettiin, koska se meni punaista paremmin kaupaksi Lapuan seudun körttiläisille.[4][2][5] Urheiluseura Lapuan Virkiä on käyttänyt anttipaitaa urheiluasunaan. Lisäksi on mustaa ja harmaata yhdistävä versio, jota on joskus sanottu mattipaidaksi. Senkin taustalla on oletettavasti körttiläisyys.[5]

On olemassa myös jussipaitaa muistuttava sinimusta paita, jossa on salmiakkikuvion paikalla viivat.[5] Vihtori Kosolan ottaessa sen käyttöönsä se alettiin yhdistää IKL:ään,[1] ja sitä onkin kutsuttu lapuanpaidan lisäksi nimellä vihtorinpaita. Sittemmin sitä on käytetty myös poliittisesti neutraalina perinnepaitana.[6]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h i Luutonen, Marketta: Harrin Jussin muisto: Jussipaita suomalaismiehen rooliasuna Oppimista, opetusta, monitieteisyyttä - Kirjoituksia Kuninkaankartanonmäeltä. 2008. Joensuun yliopisto, Savonlinnan opettajankoulutuslaitos. Arkistoitu
  2. ↑ a b Villapaita- ja villahousumuoti esittäytyy Kauhavalla Yle Uutiset. 19.5.2010. Viitattu 31.3.2022.
  3. ↑ Marja-Riitta Vuorela: Ensimmäisen jussipaidan kutojaksi mainitun neiti Petäjän mysteeri selvisi – "Erittäin mielenkiintoinen nainen", sukututkija sanoo ilkkapohjalainen.fi. Viitattu 18.2.2023.
  4. ↑ "Kuka on suunnitellut jussi-paidassa olevan salmiakkikuvion+värit ja onko se..." Kysy Kirjastonhoitajalta. 16.6.2005. Helsingin kaupunginkirjasto. Arkistoitu 16.4.2014. Viitattu 15.11.2013.
  5. ↑ a b c Sata vuotta sitten jussipaita huokui häjyylyä – perinnepaita on yhä monen luottovaate, mutta sen merkitys on muutoksessa Yle Uutiset. 25.3.2024. Viitattu 28.5.2023.
  6. ↑ Aate leimaa vaatteen tai korun ja voi olla mahdoton karistaa – nyt sinimusta villapaita halutaan vapauttaa maineestaan Yle Uutiset. 25.3.2024. Viitattu 25.3.2024.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Luutonen, Marketta: Kansanomainen tuote merkityksen antajana : tutkimus suomalaisesta villapaidasta, 1997
  • Luutonen, Marketta: Jussipaita viestittää, Pirta 1/98, s.2-5
  • Uusiniitty, Liisa: Jussipaita päällä ei herroja kumarrella, ET-lehti 3/99, s.102-105
  • Rautio, Pirjo: Jussipaidan juuret Korsnäsissä, Ilkka 13.5.1997, s. 1, 7

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jussipaita&oldid=22287808”