Juurussuo

Juurussuon kylätalo, joka on vihitty käyttöön vuonna 1990.
Mourunkijärvi.

Juurussuo on Kempeleen kunnassa lähellä Oulun kaupungin ja Tyrnävän kunnan rajoja sijaitseva haja-asutteinen kylä.[1] Kylä sijaitsee Kempeleen keskustaajamasta itään, reitistä riippuen noin 15–20 kilometrin ajomatkan päässä. Kylä rajoittuu pohjoisessa Oulun Juurusojan ja Madekosken kaupunginosiin, lännessä Kokko- ja Linnakankaaseen, ja idässä Tyrnävän kuntaan sekä Oulun Hangaskankaaseen ja Pikkaralaan.

Alueen rakennuskanta on 1950-luvulla rakennettuja rintamamiestaloja sekä niiden lomaan rakennettuja uudenlaisia omakotitaloja. Alueen asutus on keskittynyt lähinnä kylän päätien Juurussuontien ja Mourungintien varrelle. Pääosin Juurussuo on asumatonta metsä- ja suomaata. Juurussuon asutustila-alueen eteläpuolella sijaitsee Kempeleen kunnan ainoa järvi, Mourunkijärvi.[2][3]

Juurussuolla toimii kylätoimikunta. Vuonna 1990 käyttöön vihitty kylätalo on rakennettu kunnan kustantamana ja kyläläisten talkootyönä.[4] Kylätalon pihalla sijaitseva Raivaajapatsas on Matti Lahtisen suunnittelema.[4] Kylässä on myös vanha entinen vinttikoirarata. Kylällä on aikoinaan toiminut Oulun Osuuskaupan kyläkauppa.[5]

Kylään on tieyhteydet Pikkaralasta, Madekoskelta, Tyrnävän Murrosta, Metsärinteeltä Mourunkijärven kautta ja Linnakankaalta. Aikaisemmin Kokkokankaalta, nykyisin Linnakankaalta lähtevä Tahkoseläntie on yksi merkittävimpiä tieyhteyksiä kyläläisille. Nykyisin kyseinen tie on luokiteltu yksityistieksi, jota valtio ei ylläpidä. Kyseisellä tiellä arvion mukaan kulkee noin 350 autoa vuorokaudessa.[6] Toinen merkittävä tieyhteys juurussuolaisille on Kempeleen ja Tyrnävän kuntien rajalla Murron taajamassa Ketolanperäntieltä lähtevä Oulun Pikkaralaan valtatielle 22 johtava Pikkaralantie.

Juurussuon kylän postinumero on 90310 Oulu.[7]

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juurussuo kuului aiemmin suurimmalta osin vuoden 1964 loppuun asti silloiseen Oulujoen kuntaan.[8] Kyläalue ulottui myös tuolloin Tyrnävän ja Kempeleen kuntien puolelle: esimerkiksi Juurussuolla vuosina 1952–1970 toiminut Metsäalueen kansakoulu sijaitsi Kempeleen kunnan puolella.[9][5] Vuonna 1965 Oulujoen kunnan lakkautumisen yhteydessä suurin osa Juurussuosta liitettiin Kempeleeseen.[8] Kylän asukkaat olivat kylläkin tehneet jo vuonna 1953 aloitteen alueensa liittämisestä Kempeleeseen, mutta hanke sai odottaa pitkään toteutumistaan.[8]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Juurussuo Kansalaisen Karttapaikka. Viitattu 22.10.2020.
  2. ↑ Paakki, Timo: Lakeuden äärellä, kaupungin naapurina, s. 109. (Juurusuo) Kempele: Kempeleen kunta, 2008. ISBN 978-952-67120-0-0 Julkaisun verkkoversio.
  3. ↑ Kulttuurikohteet Kempeleen kunta. Viitattu 18.8.2015.
  4. ↑ a b Kylätalo Juurussuon kotisivut. Viitattu 19.6.2011.
  5. ↑ a b Pesämaa, Erkki: Virallisen postinkannon alkaminen Pikkarala-Juurussuon alueella Pikkaralan kylän kotisivut. 27.12.2013. Viitattu 17.10.2022.
  6. ↑ Kujanpää, Santeri: Juu­rus­suo­lai­sia hiertää Tah­ko­se­län­tien kunto – se on nyt yk­si­tyis­tie, mutta ky­lä­läis­ten mie­les­tä tien­pi­to kuu­lui­si val­tiol­le, sillä päi­vit­täin tiellä hu­ris­taa 350 autoa (maksullinen sisältö) Rantalakeus. 10.6.2022. Viitattu 17.10.2022.
  7. ↑ Postin Postinumerohaku (hakusanalla "Juurussuontie") Posti.fi. Viitattu 17.10.2022.
  8. ↑ a b c Hiltunen, Mauno: Kempeleen historia, s. 34. Oulu: Kempeleen kunta ja seurakunta, 1982. ISBN 951-99398-1-4
  9. ↑ Hiltunen, Mauno: Hiltunen: Kempeleen koululaitoksen historia 1882–1982, s. 14-115. Oulu: Kempeleen kunta, 1983. ISBN 951-99483-4-1

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kempele
Kempeleen alueista ja kylistä kertovat artikkelit

Alakylä (kylä) · Asemanseutu (keskustaajaman keskuspaikka, asuinalue) · Hakamaa (teollisuusalue) · Juurussuo (kylä) · Ketolanperä (kylä) · Kirkonseutu (keskustaajaman osa) · Rajakorpi (kylä) · Vihiluoto (kylä, asuinalue, yritysalue) · Väärälänperä (kylä, asuinalue) · Ylikylä (keskustaajaman osa) · Zatelliitti (yritysalue)

Kempeleen asuinalueista kertovat artikkelit

Kempeleen keskustaajaman asuinalueet (keskustaajaman länsipuolen asuinalueet) · Ylikylä (keskustaajaman itäpuolen asuinalueet)

Muuta Kempeleeseen liittyvää

Honkasen lasten- ja nuortentalo · Kempelehalli · Kirjasto · Kotiseutumuseo · Köykkyrin virkistysalue · Meijeri · Mourunkijärvi · Pappila (uusi) · Pappila (vanha) · Pyhän Kolminaisuuden kirkko · Rautatieasema · Tiilitehdas · Vanha kirkko · Vesitorni · Zeppelin · Zimmari

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Juurussuo&oldid=22516510”