Kateenkorva

Kateenkorva

Kateenkorva eli tyymus (lat. thymus) on selkärankaisten rintaontelon välikarsinassa sydämen etuyläpuolella sijaitseva parillinen imukudoselin,[1] joka erittää tymosiini-nimistä hormonia.

Kateenkorva on immuunijärjestelmän elin, jossa T-imusolut kypsyvät sikiöaikana. Aikuisiällä se ehkäisee autoimmuunisairauksia. Lisäksi vaikuttaa siltä, että kateenkorvalla on merkittävä rooli terveyden ylläpitämisessä ja syövän ehkäisyssä.

Kateenkorva on muodostunut kuorikerroksesta ja ytimestä. Se on jakautunut epätäydellisiksi lohkoiksi eli kortekseiksi, joilla on kuitenkin yhteinen ydin eli medulla. Sitä ympäröi sidekudoksesta muodostunut kotelo.[2]

Medullassa on ikääntyneiden epiteeliretikulaarisolujen keräytymiä, joita kutsutaan Hassallin kappaleiksi.[2]

Vastasyntyneen kateenkorva on ruumiin kokoon nähden suuri (10–20 g). Puberteetin jälkeen se jälleen kehittyy (30–40 g). Aikuisena se on pienimmillään kehonpainoon nähden, ja se surkastuukin aikuisiän aikana.[1]

Histologisesti kateenkorva muistuttaa imusolmuketta. Kateenkorva toimii sikiöllä T-imusolujen kypsymispaikkana.[1] Luuytimestä erilaistumattomat imusolut siirtyvät veren mukana kateenkorvaan. Korteksin alueella ne kypsyvät T-imusoluiksi. Korteksista ne siirtyvät medullaan ja poistuvat sieltä verenkiertoon, jota pitkin ne kulkevat imusolmukkeisiin, pernaan ja muihin imukudoksiin.[2]

Kateenkorvan tehtävänä on myös estää autoimmuniteetin syntyminen. Kateenkorvan solut ekspressoivat kaikkia ihmisen solujen pintaproteiineja. Jos kehittyvä T-solun T-solureseptori tarttuu kateenkorvan soluun, seuraa apoptoosi, eli T-solun kuolema.[3] Pintaproteiinien ekspressiota säätelee autoimmuniregulaattori eli AIRE-geeni. Geenivirheestä seuraa APECED-tauti.[3]

Aiemmin uskottiin, että kateenkorvan toiminta hiipuisi aikuistumisen myötä. Kateenkorva saatettiin tämän vuoksi jopa poistaa esimerkiksi sydänleikkauksen yhteydessä. Vuonna 2023 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin kuitenkin, että kateenkorvansa menettäneillä oli lähes kolminkertainen kuolleisuus viiden vuoden sisällä leikkauksesta. Lisäksi he sairastuivat kaksi kertaa useammin syöpään ja heidän syöpänsä kehittyi aggressiivisemmin ja uusiutui herkemmin. Tutkimuksessa oli mukana yli kaksituhatta leikkauksen läpikäynyttä ihmistä, joilta puolelta oli poistettu samassa leikkauksessa myös kateenkorva.[4]

Tymooma on kateenkorvakasvain.

Kateenkorvan poistoa nimitetään tymektomiaksi. Toimenpidettä käytetään myasthenia graviksen hoidossa.[5]

Kateenkorvaa voidaan käyttää myös ihmisravintona. Vasikan ja karitsan kateenkorva ovat suosituimpia. Ruoanlaitossa käytetään nuorten yksilöiden kateenkorvia, jotka ovat suurempia. Maultaan kateenkorva on mieto ja koostumukseltaan pehmeä.[6]

  1. a b c Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 180. (5.–7. painos) WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8
  2. a b c Kateenkorva Solunetti. Viitattu 9.3.2017.
  3. a b Metzger, Todd C.; Anderson, Mark S.: Control of Central and Peripheral Tolerance by Aire. Immunol Rev., toukokuu 2011, 241. vsk, nro 1, s. 89–103. doi:110.1111/j.1600-065X.2011.01008.x Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  4. Tutkimus: Ihmiskehon "unohdettu elin" voikin auttaa pienentämään syöpäriskiä mtvuutiset.fi. 17.8.2023. Viitattu 16.9.2023.
  5. Lihastaudit
  6. Mikä kateenkorva? Helsingin Sanomat. Viitattu 14.11.2020.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]