Kiinan ja Albanian välirikko
Kiinan ja Albanian välirikolla tarkoitetaan Kiinan kansantasavallan ja Albanian sosialistisen kansantasavallan suhteiden katkeamista 1970-luvulla.
Kommunistit ottivat Albaniassa vallan vuonna 1946 kenraali Enver Hoxhan johdolla. Maa solmi läheiset suhteet Neuvostoliiton ja vuonna 1949 perustetun Kiinan kansantasavallan kanssa. Kun Neuvostoliitto vuonna 1956 sanoutui irti stalinismista, Albania ja Kiina syyttivät sitä revisionismista ja puolustivat marxilais-leniniläisiä periaatteita, joiden oikeaoppista tulkintaa maat katsoivat edustavansa. Neuvostoliittolaiset asiantuntijat poistuivat Albaniasta ja tilalle tuli kiinalaisia.[1]
Kiinan ja Albanian suhteet alkoivat kuitenkin 1970-luvun alussa heikentyä ja erimielisyydet kasvaa Yhdysvaltain presidentti Richard Nixonin Kiinan vierailun (1972) jälkeen. Albanian johtaja Enver Hoxha näki vierailun sekä Maon kehittämän "Kolmen maailman teorian" osoituksena Kiinan alistumisesta yhdysvaltalaiselle imperialismille sekä "proletaarisen internationalismin" eli kommunistimaiden keskinäisen yhteistyön hylkäämiselle. Kolmen maailman teoria julkistettiin vuonna 1974. Sen mukaan Yhdysvallat ja Neuvostoliitto ovat ensimmäinen maailma, useimmat länsimaat toinen maailma ja useimmat Afrikan, Aasian ja Latinalaisen Amerikan maat kolmas maailma. Tämän teorian avulla puolusteltiin Kiinan yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa.[2][3]
Kiinan johtaja Mao Zedong kuoli syyskuussa 1976, ja Kiinan johdossa tämän jälkeen käyty valtataistelu päättyi Hua Guofengin johtamien ”maltillisten” voittoon ja niin kutsutun neljän koplan kukistumiseen. Tämä kiihdytti Albanian ja Kiinan suhteiden kylmenemistä.[4] Heinäkuussa 1977 Jugoslavian diplomaattilähteet kertoivat, että Albania oli karkottanut maasta kiinalaiset asiantuntijat ja kutsunut kotiin Kiinassa olleet albanialaiset opiskelijat.[5] Marraskuussa 1977 eräs Albanian kommunistisen puolueen politbyroon jasen arvosteli puheessaan Mao Zedongin oppeja.[6]
Välirikon takia Kiina katkaisi kauppasuhteensa Albaniaan 1978 ja Albania jäi ulkopoliittisesti eristäytyneeksi, puhdasta marxilais-leniniläistä politiikkaa noudattavaksi maaksi vuoteen 1989 asti. Hoxhan kuolema vuonna 1985 oli ensimmäinen askel eristäytymisen loppua kohti.[1]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Seppo Zetterberg (suomalaisen laitoksen päätoim.): Muutosten vuosisata 9, s. 39. (Alkuteos Power, Wealth & Powerty, The Family, Science, The Arts, Passing Parade) Suomentanut Jukka Forslund. Porvoo, Helsinki: WSOY, 1995. ISBN 951-0-18426-8
- ↑ Deng Xiaoping: Excerpts From Chinese Address to U. N. Session on Raw Materials; Plundering, Bullying' High-Handed Measures' Independent Development The New York Times. 12.4.1974. Time Machine. Viitattu 27.10.2016. (englanniksi)
- ↑ Chairman Mao’s Theory of the Differentiation of the Three Worlds is a Major Contribution to Marxism-Leninism.Encyclopedia of Anti-Revisionism On-Line. Viitattu 27.10.2016.
- ↑ Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1978, s. 21. Helsinki: Otava, 1977. ISBN 951-1-04521-0.
- ↑ Mitä Missä Milloin 1978, s. 64.
- ↑ Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1979, s. 22. Helsinki: Otava, 1978. ISBN 951-1-04873-2.