Koptilainen kirjaimisto
Koptilainen kirjaimisto | |
---|---|
![]() Piirtokirjoitus koptiksi ja arabiaksi Kairossa. Lainaus Johanneksen evankeliumista. | |
Tyyppi | aakkosto |
Aikakausi | 300-luvulta alkaen |
Kirjoitussuunta | vasemmalta oikealle |
ISO 15924 | Copt, 204 |
Unicode-lohko | 2C80–2CFF 0370–03FF 102E0–102FF |
Koptilainen kirjaimisto[1] on koptin kielen kirjoittamiseen 200-luvulla kehitetty kirjoitusjärjestelmä.[2][3] Se perustuu kreikkalaiseen aakkostoon, johon lainattiin joitakin kirjaimia demoottisesta kirjaimistosta kreikan kielestä puuttuvien äänteiden esittämiseen.[2]
1300-luvulla arabian tullessa Egyptin valtakieleksi arabialainen kirjaimisto korvasi koptilaiset kirjaimet jokapäiväisessä käytössä.[4] Koptilaiset kristityt ovat kuitenkin säilyttäneet koptin kielen ja sen aakkoston liturgisena kielenään.[3][4]
Koptilaista kirjaimistoa on koptin lisäksi käytetty andaandin, kenzin ja nobiinin kirjoittamiseen.[2]
Aakkoset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ison kirjaimen kuva | Pienen kirjaimen kuva | Iso kirjain | Pieni kirjain | Lukuarvo | Nimi | Kreikkalainen vastine | Äännearvo (IPA-translitterointi) |
---|---|---|---|---|---|---|---|
![]() | ![]() | Ⲁ | ⲁ | 1 | Alpha | Α, α | a [a, ʔ, ʕ] |
![]() | ![]() | Ⲃ | ⲃ | 2 | Bēta | Β, β | b, w [β~w] |
![]() | ![]() | Ⲅ | ⲅ | 3 | Gamma | Γ, γ | g [ɡ] |
![]() | ![]() | Ⲇ | ⲇ | 4 | Delta | Δ, δ | d [d] |
![]() | ![]() | Ⲉ | ⲉ | 5 | Ei | Ε, ε | e [i, e][huom 1] |
![]() | Ⲋ | ⲋ | 6 | So | ϛ (stigma) | – | |
![]() | ![]() | Ⲍ | ⲍ | 7 | Zēta | Ζ, ζ | z [z] |
![]() | ![]() | Ⲏ | ⲏ | 8 | Ēta | Η, η | ē / e [eː] |
![]() | ![]() | Ⲑ | ⲑ | 9 | Thēta | Θ, θ | th / t' [tʰ] |
![]() | ![]() | Ⲓ | ⲓ | 10 | Yota | Ι, ι | i [iː~j] |
![]() | ![]() | Ⲕ | ⲕ | 20 | Kabba | Κ, κ | k [k] |
![]() | ![]() | Ⲗ | ⲗ | 30 | Lola | Λ, λ | l [l] |
![]() | ![]() | Ⲙ | ⲙ | 40 | Me | Μ, μ | m [m] |
![]() | ![]() | Ⲛ | ⲛ | 50 | Ne | Ν, ν | n [n] |
![]() | ![]() | Ⲝ | ⲝ | 60 | Eksi | Ξ, ξ | ks |
![]() | ![]() | Ⲟ | ⲟ | 70 | O | Ο, ο | o [o] |
![]() | ![]() | Ⲡ | ⲡ | 80 | Pi | Π, π | p [p] |
![]() | ![]() | Ⲣ | ⲣ | 100 | Ro | Ρ, ρ | r [r] |
![]() | ![]() | Ⲥ | ⲥ | 200 | Sima | Σ, σ, ς | s [s] |
![]() | ![]() | Ⲧ | ⲧ | 300 | Taw | Τ, τ | t [t] |
![]() | ![]() | Ⲩ | ⲩ | 400 | Epsilon | Υ, υ | u / ou [uː][huom 2] |
![]() | ![]() | Ⲫ | ⲫ | 500 | Fi | Φ, φ | ph / p' [pʰ] |
![]() | ![]() | Ⲭ | ⲭ | 600 | Khe | Χ, χ | kh [kʰ] |
![]() | ![]() | Ⲯ | ⲯ | 700 | Epsi | Ψ, ψ | ps |
![]() | ![]() | Ⲱ | ⲱ | 800 | Ōu | Ω, ω | ō / o [oː] |
![]() | ![]() | Ϣ | ϣ | Shay | (none) | sh / š [ʃ] | |
![]() | ![]() | Ϥ | ϥ | 90 | Fay | Ϙ, ϙ (Koppa (kreikassa vain numerona) | f [f] |
![]() | ![]() | Ϧ (Ⳉ) | ϧ (ⳉ)[huom 3] | Khay | – | x [x] | |
![]() | ![]() | Ϩ | ϩ | Hōri | – | h [h, ħ] | |
![]() | ![]() | Ϫ | ϫ | Janja | – | j / dzh [dʒ] | |
![]() | ![]() | Ϭ | ϭ | Tshēma | Ϙ, ϙ (Koppa) (function) | q / tsh [kʲ, tʃ][huom 4] | |
![]() | ![]() | Ϯ | ϯ | Ti / De | – | ti / de [ti, de][huom 5] | |
![]() | ![]() | Ⳁ | ⳁ | 900 |
- ↑ Sahidin murteessa [i], Boharin murteessa [e].
- ↑ Vokaali /uː/ kirjoitetaan usein ⲟⲩ, ei yksinomaan ⲩ
- ↑ Ylimääräinen kirjain xai, Akhimin murteessa Ⳉ, ⳉ, Bohairin murteessa Ⳋ, ⳋ. Molemmat äännetään velaarisena frikatiivina /x/.
- ↑ Joidenkuiden tutkijoiden mukaan lausutaan [kʲ], toisten mukaan [tʃ].
- ↑ Sahidin murteessa [ti], Boharin murteessa [de].
Seuraavat kirjaimet ovat peräisin egyptiläisestä demoottisesta kirjaimistosta:
Hieroglyfi | Demoottinen kirjain | Koptilainen kirjain | ||||
---|---|---|---|---|---|---|
| → | ![]() | → | Ϣ š | ||
| → | ![]() | → | Ϥ f | ||
| → | ![]() | → | Ϧ x | ||
| → | ![]() | → | Ϩ h | ||
| → | ![]() | → | Ϫ dʒ | ||
| → | ![]() | → | Ϭ q | ||
| → | ![]() | → | Ϯ ti |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Suositukset: Kielten nimiä suomeksi Kotoistus.fi. Viitattu 16.9.2014.
- ↑ a b c Coptic ScriptSource. SIL International. Viitattu 16.9.2014. (englanniksi)
- ↑ a b Ager, Simon: Coptic Omniglot. Viitattu 16.9.2014. (englanniksi)
- ↑ a b Lo, Lawrence: Coptic AncientScripts.com. Viitattu 16.9.2014. (englanniksi)