Kustaa Kopila

Kustaa Kopila
Kustaa Kopila vuonna 1910.
Kustaa Kopila vuonna 1910.
Kansanedustaja
1.3.1910–17.3.1911
Ryhmä/puolue SDP
Vaalipiiri Hämeen eteläinen
Henkilötiedot
Syntynyt8. elokuuta 1884
Jokioinen
Kuollut21. toukokuuta 1950 (65 vuotta)
Vanaja
Ammatti luennoitsija

Kustaa ”Kusti” Kopila (8. elokuuta 1884 Jokioinen – 21. toukokuuta 1950 Vanaja) oli suomalainen poliitikko ja teatterinjohtaja, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1910–1911.[1]

Elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokioisten Pellilässä syntyneen Kustaa Kopilan vanhemmat olivat torppari Kaarle Kopila (1845-1932) ja Somerosta kotoisin ollut Kustaava Topintytär (1846-1918).[1][2] Kansakoulun käytyään hän oli maataloustöissä Jokioisten kartanossa. Vuonna 1906 Kopila osallistui paikallisten torpparien edustajana Tampereen torpparikokoukseen. Myöhemmin samana keväänä hänet valittiin Jokioisten torpparilakon lakkotoimikunnan puheenjohtajaksi. Kopila sai yhdessä neljän muun lakkolaisen kanssa vankeustuomion, kun heidän katsottiin estäneen toisia torppareita menemästä päivätöihin.[3][4] Vuonna 1907 Jokioisten kartano erotti Kopilan työpaikastaan. Hämeen Voiman mukaan syynä oli muun muassa hänen jäsenyytensä työväenyhdistyksessä, vaikka lakon päättäneessä sopimuksessa kiellettiin työantajaa puuttumasta poliittisiin toimintavapauksiin.[5]

Erottamisensa jälkeen Kopila toimi sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön kiertävänä puhujana ja Jokioisten Työväen Osuuskaupan hoitajana.[1] Vankeustuomiota puitiin ylemmissä oikeusasteissa ja lopulta hän suoritti kuukauden mittaisen rangaistuksensa Hämeenlinnan lääninvankilassa syksyllä 1909.[6] Vuonna 1910 Kopila valittiin eduskuntaan.[1] Hän uusi paikkansa seuraavissa vaaleissa, mutta pyysi sairauden vuoksi vapautusta edustajantoimestaan jo maaliskuussa 1911. Kopilan tilalle eduskuntaan nousi Otto Marttila.[7] Syksyllä 1914 hän lähti siirtolaiseksi Yhdysvaltoihin. Kopila asettui Massachusettsin Norwoodiin, jossa hän toimi Amerikan Suomalaisen Sosialistijärjestön kiertävänä puhujana vuoteen 1920 saakka.[8][9][10]

Kotimaahan palattuaan Kopila työskenteli jälleen kiertävänä puhujana sekä kauppa-apulaisena ja kaupanhoitajana Ypäjällä ja Aurassa.[1] Innokkaana teatteriharrastajana tunnettu Kopila muutti vuosikymmenen jälkipuoliskolla Viipuriin, josta käsin hän toimi kiertävien teatteriseurueiden näyttämönjohtajana, näyttelijänä ja ohjaajana.[11][12][13] Kopila oli myös Viipurin läänin läntisen vaalipiirin sosialidemokraattisen piirijärjestön puhujana.[14] 1930-luvun alussa Kopila palasi Hämeeseen toimien muun muassa Harvialan työväenyhdistyksen näyttämön johtajana ja ohjaajana.[15] Myöhemmin hän johti Suomen Tivolin mukana kiertänyttä komediateatteriryhmää.[16][17]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e Kustaa Kopila Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 13.11.2008.
  2. ↑ Saviniemi, Markku: Latovainion työväentalon eli torppareiden talon tarina 2006. Markku Saviniemi – historialliset artikkelit. Viitattu 15.6.2024.
  3. ↑ Punaset IV : v. 1910 valittujen uusien sosialidemokratisten edustajain kuvat ja elämäkerrat, s. 11. Helsinki: Työväen kirjapaino, 1910. Marxists Internet Archive (PDF).
  4. ↑ Rasila, Viljo: Suomen torpparikysymys vuoteen 1909 : yhteiskuntahistoriallinen tutkimus, s. 324–326. (Historiallisia tutkimuksia LIX) Helsinki: Suomen Historiallinen Seura, 1961. Teoksen verkkoversio (PDF).
  5. ↑ Mielipiteiden vainoa. Hämeen Voima, 8.10.1907, nro 113, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.6.2024.
  6. ↑ Taas yksi linnaan!. Hämeen Voima, 18.11.1909, nro 130 A, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.6.2024.
  7. ↑ Sos. dem. edustaja eroo toimestaan. Työmies, 17.3.1911, nro 63, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.6.2024.
  8. ↑ Abington. Raivaaja, 18.12.1914, nro 294, s. 7. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.6.2024.
  9. ↑ Puhuja tulee!. Raivaaja, 8.1.1916, nro 7, s. 6. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.6.2024.
  10. ↑ Ohjelmailtamassa. Raivaaja, 0.1.1920, nro 4, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.6.2024.
  11. ↑ ”F. H–n.”: Kuulumisia Inosta. Karjala, 21.1.1927, nro 20, s. 7. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.6.2024.
  12. ↑ Maaseututeatteri-niminen kiertue. Käkisalmen Sanomat, 26.9.1929, nro 108, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.6.2024.
  13. ↑ Liikkalan Ty:n Näytelmäseuralla. Eteenpäin, 4.11.1931, nro 126, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.6.2024.
  14. ↑ Puhetilaisuuksia Kannaksella. Kansan Työ, 22.8.1930, nro 192, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.6.2024.
  15. ↑ ”Pappi pulassa” Mallinkaisilla!. Hämeen Kansa, 28.12.1933, nro 246, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.6.2024.
  16. ↑ Finlands Tivoli i Åbo på Hippodromen. Åbo Underrättelser, 2.8.1938, nro 204, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.6.2024. (ruotsiksi)
  17. ↑ ”Sydämistynyt isä”: Suomen Tivolin johtajalle. Forssan Lehti, 28.6.1935, nro 71 A, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.6.2024.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kustaa_Kopila&oldid=22452948”