Lappajärvi (järvi)

Lappajärvi
Valtiot Suomi
Maakunnat Etelä-Pohjanmaa
Kunnat Lappajärvi, Vimpeli, Alajärvi
Koordinaatit 63°07′59″N, 23°40′01″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Ähtävänjoen vesistö (47) [1]
Valuma-alue Lappajärven alue (47.03)
Tulouomat Savonjoki, Kurejoki, Vieresjoki, Kokonpuro, Hietojanpuro
Laskujoki Välijoki Evijärveen
Järvinumero 47.031.1.001
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 69,5 m [2]
Rantaviiva 159,96 km [2]
Pinta-ala 145,49 km² [2]
Tilavuus 1,00547 km³ [2]
Keskisyvyys 6,88 m [2]
Suurin syvyys 36,04 m [2]
Valuma-alue 1 526 km2View and modify data on Wikidata
Kartta
Lappajärvi
Lappajärvi satelliittikuvassa (suurin kuvassa näkyvä järvi kuvan oikeassa alanurkassa). Vasemmassa ylänurkassa näkyy Merenkurkkua).
Kartta Lappajärven saarista.

Lappajärvi on järvi Etelä-Pohjanmaan Järviseudulla, suurimmaksi osaksi Lappajärven kunnan sekä osin Vimpelin kunnan sekä Alajärven kaupungin alueella. Se on Etelä-Pohjanmaan suurin järvi ja nykyisen käsityksen mukaan kraatterijärvi. Järven pinta-ala on 145 km² ja korkeus on 69,5 metriä meren pinnan yläpuolella, järven suurin syvyys on 38 metriä Aholan syvänteellä.[3] Järven suurin saari on Kärnänsaari, josta järven rantamilta löydetty ainutlaatuinen törmäyssyntyinen kivilaji kärnäiitti on saanut nimensä.[4]

Lappajärvi laskee Ähtävänjokea Merenkurkkuun. Vuonna 2024 Lappajärven Kraatterijärvi Geopark hyväksyttiin Unescon geologisesti arvokkaiden alueiden Geopark-verkostoon.[5]

Saaria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lappajärvessä on kokoisekseen suomalaiseksi järveksi vähän saaria. Useimmat saaret ovat järven pohjoisosan ympäröimiä. Selvästi suurin saari on Kärnänsaari, jonka erottaa järven pohjoisrannasta ja Lappajärven kirkonkylästä kapea Kärnänsalmi.

Ammessaari, Halkosaari, Ilkka, Isokari, Iso-Kannus, Joensuunsaaret, Karppa, Korkeasaari, Kotikari, Kuivaskari, Kuusisaari, Kyrönsaari, Kärnänsaari, Lokkikari, Lukkarinsaari, Mänkki, Norssisaari, Pikkusaari, Pihlajasaari, Pitkästö, Rämäkkösaari, Sammakkosaari, Selkäsaaret, Sontikari, Ukonsaari, Vartijasaari, Varissaari, Vasikkasaari, Veanteensaari ja Vähä-Kannus

Hydrologia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lappajärvi on osa Ähtävänjoen vesistöä, Lappajärven valuma-alueeseen kuuluu Lappajärven kuntaa, Vimpeliä, Alajärveä ja osa Soinin kunnasta. Merkittävimmät Lappajärveen laskevat joet ovat Alajärvestä tuleva Kurejoki ja Vimpelin Savonjoki, pienempiä laskujokia ovat Itäkylän Vieresjoki, Savonkylän Kokonpuro ja Vimpelin Hietojanpuro.[6] Lappajärvi laskee Välijokea pitkin Evijärveen ja sieltä Ähtävänjokea pitkin Merenkurkkuun.[7]

Lappajärven säännöstelyväli on 1,8 metriä välillä 68,85-70,65 metriä keskimerenpinnasta N60 korkeusjärjestelmän mukaan. [8]

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lappajärven vedenpintaa on ihmisen aikaansaamana laskettu ensimmäisen kerran mahdollisesti jo 1600–1700 lukujen vaihteessa, seuraavan kerran vuoden 1834 paikkeilla noin metrin verran ja vuosien 1904–1908 aikana 0,7 metriä, näiden seurauksena vedenpinta on laskenut vähintään kaksi metriä.[9][10][11]

Vuodesta 1961 Lappajärveä on säännöstelty Niskan padolla, säännöstelyn jälkeen järven tila alkoi heikentyä nopeasti.[11][12] Keväällä 1979 puhkesi Lappajärven patokapina kun järven pinta oli juoksutettu alas ja paikalliset kävivät tukkimassa kansanpadolla Ähtävänjoen pudottamalla kiviä Niskan sillalta.[13]

Lappajärven meteoriittikraatteri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lappajärvi on Suomen suurin tai toiseksi suurin meteoriittikraatteri ja myös iältään nuorin ja ensimmäinen Suomesta löydetty meteoriittikraatteri.[14] Lappajärven syntyneen 750 metriä syvän kraatterin läpimitta oli noin 22–23 kilometriä ja sen aiheutti noin 1,6 kilometrin kokoinen asteroidi nykyisten arvioiden mukaan 77,85 ± 0,78[15] miljoonaa vuotta sitten.[16] Se olisi tämän mukaan syntynyt liitukauden lopun kiihtyneessä meteoriitti- ja asteroidipommituksessa. Asteroidin on päätelty olleen tavallinen H-tyypin kondriitti.[17][18]

Kallioperän jäähtymisen on arvioitu kestäneen sadastatuhannesta vuodesta miljoonaan vuotta.[19][20]

Järven keskellä sijaitsevan Kärnänsaaren alapuolella on kärnäiitiksi nimettyä impaktiittia, Kärnänsaaren on epäilty olevan törmäyskraatterin keskuskohouma, tosin se saattaa myös olla pelkkä jääkausien muovaama eroosiojäänne.[21] Kraatterin kaakkoisreunaa ympäröi kohonnut reuna, joka tunnetaan nykyisin Lakeaharjuna ja Pyhävuorena.[22] Lappajärvestä on löydetty tyypillisiä meteoriittikraattereista löytyviä kiviä kuten breksiaa, myös törmäystimantteja ja mineraaleja kuten sueviittia ja coesiittia.[23] Meteoriitin hajottama peruskallio on mahdollistanut hyvät pohjavesialueet Lappajärvelle. [24]

Iso-Räyrinki-järveä Alajärvellä on epäilty Lappajärven meteorikraatterin sivukraatteriksi, jonka on esitetty syntyneen Lappajärven meteoriittia kiertäneestä kuusta.[25][26]

Tutkimushistoriaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lappajärven tutkimushistorian katsotaan alkaneen vuodesta 1858 jolloin Henrik Holmberg kirjoitti kirjassaan Materialier till Finlands geognosi muutamalla sanalla Lappajärveltä löytyvästä tuliperäisestä kivestä. Vuonna 1916 geologi Eero Mäkinen analysoi kivilajin laavakiveksi eli dasiitiksi.[27][28] Geologi Pentti Eskola oli vuoden 1920 Karjalan Jänisjärven tutkimuksiensa jälkeen vakuuttunut siitä että Lappajärvi oli myös tulivuorijärvi.[29] Kesällä 1926 Eskola kävi Lappajärvellä toteamassa kärnäiitin tulivuorenpurkauksen laavakiveksi.[30] Lappajärveä luultiin pitkään muinaisen tulivuoren jäännökseksi. Vielä vuonna 1964 professori Ahti Simonen kirjoitti järven muinaisesta vulkaanisesta toiminnasta.[31]

Keväällä 1967 professori Thure Georg Sahama tutkittuaan Saksan Nördlinger Riesin kraatteria hän alkoi epäillä myös Lappajärveä meteoriitin kraatteriksi ja ehdotti Martti Lehtistä tutkimaan kraatteria.[32] Vuonna 1967 ruotsalainen Nils-Bertil Svensson havaitsi kärnäiitissä kvartsin olevan samalla tavalla pilkkoutunut kuin maapallon muissa kraattereissa. Svenssonin artikkeli tutkimuksistaan julkaistiin helmikuussa 1968 Nature -lehdessä.[33][34][35] Vuonna 1967 Martti Lehtinen aloitti tutkimukset kraatterista, löytäen muun muassa heinäkuussa 1967 sueviittia Hietakankaan soramontuilta ja kesällä 1968 coesiittiä Lappajärvestä, seuraavana vuonna hänen lisensiaattityönsä tutkimuksista valmistui.[36][37][35] Vuonna 1976 Lehtinen julkaisi englanninkielisen väitöskirjan meteoriittiteoriasta. Väitöskirjallaan hän muun muassa todisti eräissä kivilohkareissa kvartsin muunnoksia joita ei synny tulivuorien toiminnasta. Väitöskirjan on katsottu olleen lopullinen vahvistus meteoriittiteorialle.[38][39] Myös samana vuonna julkaistut painovoimamittaukset tukivat meteoriittiteoriaa, alueella havaittiin 17 kilometrin läpimittaisella alueella painovoimapoikkeamaa.[40] Saksalaiset tutkijat Elmar Jessberger ja Uwe Reimold saivat vuonna 1980 kraatterin iäksi argon-argon menetelmällä noin 77,3 miljoonaa vuotta.[41] Vuosina 1988-1990 Geologian tutkimuskeskus suoritti tutkimusporauksia, ensimmäisen Härkäniemessä 217,75 metriin, jossa havaittiin 145 metrin syvyydeltä kärnäiittiä ja sen alapuolella oli sueviittikerros ja breksiakerros[42][43][27] toisen 165,75 metriin Vimpelin Pokelassa[44] ja neljännen porauksen 275 metriin Kärnänsaaren ja Matalasaaren välisessä välisaaressa, josta ei löydetty kärnäiittiä.[45][46]

Vuonna 1992 paleomagnetismiin perustuvalla menetelmällä saatiin kraatterin iäksi noin 195 miljoonaa vuotta.[47] Vuonna 1997 Lappajärveltä löydettiin pieniä törmäystimantteja sueviittilohkareista.[48][49] Vuonna 2001 Geologian tutkimuskeskuksen uraani-lyijy iänmäärityksessä Lappajärven iäksi arvioitiin noin 73,3 miljoonaa vuotta, viiden miljoonan vuoden virhemarginaalilla. Tämä iänmääritys vahvisti Lappajärven syntyneen myöhäisliitukaudella.[50][51][52] Vuonna 2013 julkaistussa tutkimuksessa argon-argon ajoituksella kraatterin iäksi saatiin 76,2 miljoonaa vuotta, samassa tutkimuksessa havaittiin joidenkin mineraalien olevan noin miljoona vuotta nuorempia, joten tästä on päätelty kraatterin jäähtymisen kestäneen sadastatuhannesta vuodesta miljoonaan vuoteen.[53][54][55] Kesällä 2018 tutkijat esittivät kraatterin iäksi 77,8 miljoonaa vuotta uraani-lyijy ajoituksen perusteella[56], myöhemmin vertaisarvioinnin jälkeen iäksi saatiin noin 77,85 (± 0,78) miljoonaa vuotta.[15]

Kalasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvessä elää kalastuksen kannalta hyvin ainakin kuhaa, ahventa, madetta ja muikkuja.[57] Myös vieraslajiksi todettua täplärapua esiintyy harvakseltaan järvessä.[58]

Kulttuuria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lappajärveä pidettiin pitkään tulivuorijärvenä, ja sen mukaan on nimetty muun muassa Tulivuorirock. Tulivuoriaihe näkyy myös osana Lappajärven kunnan vaakunaa.[59] Myöhemmin järven paljastuttua meteoriittikraatteriksi sitä on käytetty aiheena Lappajärven kunnan ja alueen markkinoinnissa.[60][61] Nykälänniemessä toimiva kylpylähotelli Kivitippu on saanut nimensä maahan pudonneen meteoriitin mukaan. Kivitipussa sijaitsee myös Meteoriittikeskus-niminen näyttely.[62][63] Lappajärvestä kertovan Lappajärvi-humpan on säveltänyt Kaarlo Valkama ja sanoittanut Tuula Valkama.[64] Lappajärvi valittiin vuonna 2011 Etelä-Pohjanmaan maakuntajärveksi, ja järvestä löytyvä kärnäiitti on valittu maakuntakiveksi.[65][66][67] Vuonna 2021 Lappajärven alueen kunnat aloittivat projektin Unescon Geopark -statuksen hakemiseksi kraatterijärven alueelle. Unesco myönsi statuksen vuonna 2024 [68] [69][70][5]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Ähtävänjoen vesistö (47) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 30.12.2022.
  2. ↑ a b c d e f Lappajärvi (47.031.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 30.12.2022.
  3. ↑ Asunmaa, Riikka: Lappajärven maisemanhoitosuunnitelma, s. 8. (Archive.org) Lappajärven kunta, 2013. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 9.2.2019).
  4. ↑ Ympäristöystävällinen järviseutu, opetuspaketti, lappajarvi.fi (pdf) (Archive.org)
  5. ↑ a b Lappajärven Kraatterijärvi Geopark sai Unescon hyväksynnän Yle Uutiset. 27.3.2024. Viitattu 27.3.2024.
  6. ↑ Polso, Anne: Suojavyöhykesuunnitelma Lappajärven valuma-alueelle, s. 4, 7. Länsi-Suomen ympäristökeskus, 2001. ISBN 952-11-0902-5 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 21.10.2018).
  7. ↑ Järven tila lappajarvi.fi. Lappajärven kunta. Arkistoitu 21.1.2018. Viitattu 11.2.2019.
  8. ↑ Tulvariskien alustava arviointi Ähtävänjoen vesistöalueella (sivu 17) 30.3.2011. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Arkistoitu 31.3.2023. Viitattu 23.10.2023.
  9. ↑ Syvänen, Kari; Leviskä, Pekka: Ähtävänjoen vesistön tulvatorjunnan toimintasuunnitelma, s. 14–15. Länsi-Suomen ympäristökeskus, 2008. ISBN 978-952-11-3157-8 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 2018).
  10. ↑ Antti Tuuri: ”1”, Kertomus järvestä, s. 9. Otava, 1981. ISBN 951-1-06505-X
  11. ↑ a b Tiitinen, Jorma: Muikkukantojen runsauden vaihtelut Lappajärvessä mätitutkimusten ja saalistietojen perusteella, s. 12. Vesihallitus, 1982. ISBN 951-46-6366-7 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 1.11.2018).
  12. ↑ Tehokalastuksen vaikutukset Lappajärvessä, s. 9. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, 2010. ISBN 978-952-257-144-1 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 22.10.2018).
  13. ↑ Lappajarvi.fi − Lappajärven säännöstely johti "kansanpadon" rakentamiseen (archive.org)
  14. ↑ Moilanen, Jarmo: Suomen törmäysktaatterit somerikko.net. 06/2018. Viitattu 7.2.2019.
  15. ↑ a b A new U-Pb age for shock-recrystallised zircon from the Lappajärvi impact crater, Finland, and implications for the accurate dating of impact events Kenny G. & Schmieder M. (2019) Geochimica et Cosmochimica Acta, vol. 245, s. 479–494.
  16. ↑ Suomen törmäyskraatterit: Lappajärven törmäyskraatteri. Keskisuomalainen, 28.2.2018, s. 27.
  17. ↑ Meteorite impact structures – geoturism in the central Baltic, s. 40. centralbaltic.eu, 2010. ISBN 978-9985-9973-2-1 Teoksen verkkoversio (viitattu 2018). (englanniksi)
  18. ↑ Tagle; Öhman; Schmitt; Erzinger; Claeys: Traces of an H chondrite in the impact-melt rocks from the Lappajärvi impact structure, Finland. Meteoritics & Planetary Science 42, 2007 Numero = 10, s. 1841–1854. Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 7.2.2019. (englanniksi)
  19. ↑ Glitsos, Laura: Impact crater took up-to one million years to cool (Archive.org) Sciense Network Western Australia. 26.3.2013. Arkistoitu 3.5.2013. Viitattu 2018. (englanniksi)
  20. ↑ Gary, Stuart: Impact craters may be cradles of life ABC Science. 28.2.2013. Viitattu 11.2.2019. (englanniksi)
  21. ↑ Öhman, Teemu: Lappajärvi impact structure, Finland – Triple anniversary in 2018 and prospects for research and outreach 49th Lunar and Planetary Science Conference. 2018. Viitattu 2018. (englanniksi)
  22. ↑ Öhman, Teemu: Geologia kraatteri.net. 2016. Arkistoitu 31.12.2018. Viitattu 1.11.2018.
  23. ↑ Lehtinen, Martti: ”12 Meteoriittitörmäys kraaterit − maan ja taivaan kohtauspaikka”, Suomen kallioperä : 3000 vuosimiljoonaa, s. 335. Suomen geologinen seura, 1998. ISBN 952-90-9260-1 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 2021).
  24. ↑ Hyvä porakaivo käy taajamankin vesilähteeksi. Helsingin Sanomat, 26.2.1994, nro 55, s. 45 (D3). Artikkelin verkkoversio. Viitattu 15.7.2021.
  25. ↑ Koivisto, Marjatta: Raportti P23.4.018 "Sueviittilohkarelöydyt Pohjanmaalla" (1997)
  26. ↑ Kivipelto, Arja: Geologi ratkoo meteoriitin arvoitusta (Archive.org; Iso-Räyrinki tutkimus) Helsingin Sanomat. 27.5.2014. Arkistoitu 11.3.2017. Viitattu 11.11.2015.
  27. ↑ a b Kraatterijärven Georeitti 2017, s. 27
  28. ↑ Eskola, Pentti: Volcanic necks in Lake Jänisjärvi in eastern Finland, s. 11. gtk.fi, 1921. Teoksen verkkoversio (viitattu 29.4.2019). (englanniksi)
  29. ↑ Pentti Eskola: Tulivuorijäännöksiä Suomessa. Uusi Suomi, 25.9.1926, nro 220, s. 2. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 18.12.2018.
  30. ↑ Tulivuoren jäännös Lappajärven Kärnäsaaressa. Vaasa, 18.9.1926, nro 214, s. 5. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 18.12.2018.
  31. ↑ Suomen geologia, s. 115., toimittanut Kalervo Rankama, Kirjayhtymä, 1964
  32. ↑ Sauli Korpimo: Kuuma kivi taivaalta. Helsingin Sanomat, 21.5.2000. Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 16.10.2018.
  33. ↑ Olli, Tomi: Lappajärvellä aistii kosmisen kosketuksen Maaseudun Tulevaisuus. 14.3.2018. Arkistoitu 15.3.2018. Viitattu 18.10.2018.
  34. ↑ Svensson, Nils-Bertil: Lake Lappajärvi, Central Finland: a Possible Meteorite Impact Structure. Nature, 3.2.1968, nro 217, s. 438. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 18.10.2018. (englanniksi)
  35. ↑ a b Tulivuori vaihtui meteoriitiksi. Järviseudun Sanomat, 24.1.2018, nro 4, s. 9.
  36. ↑ Lehtinen, Martti: ”12 Meteoriittitörmäys kraaterit − maan ja taivaan kohtauspaikka”, Suomen kallioperä : 3000 vuosimiljoonaa, s. 333. Suomen geologinen seura, 1998. ISBN 952-90-9260-1 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 16.10.2018). (Arkistoitu – Internet Archive)
  37. ↑ Kraatterijärven Georeitti 2017, s. 29
  38. ↑ Lehtinen, Martti: Lake Lappajärvi, a meteorite impact site in western Finland. Espoo: Geologinen tutkimuslaitos, 1976. ISBN 951-690-041-0 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 2018). (englanniksi)
  39. ↑ Kari A. Kinnunen: Mikrokiteistä kvartsia, kalsedonia ja zeoliitteja Alajärven Hietakankaan sorakuopista. Mineralia, Määritä ajankohta! Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 22.10.2018.
  40. ↑ Elo, Seppo: Report Q20/21/1976/2 "A study of the Gravity Anomaly associated with Lake Lappajarvi, Finland"
  41. ↑ E. K. Jessberger; W. U. Reimold: A Late Cretaceous 40Ar—39Ar Age for the Lappajärvi Impact Crater, Finland. Journal of Geophysics 48, 1980. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 1.1.2019. (englanniksi)
  42. ↑ Pipping, Fredrik; Vaarma, Markus: ”Lappajärvi impact crater, geology and structure”, Fennoscandian impact structures : symposium, May 29-31 1990, Espoo and Lappajärvi, Finland : program and abstracts, s. 18–20. gtk.fi Tiedostomuoto = PDF, 1990. ISBN 951-690-377-0 Teoksen verkkoversio (viitattu 2.1.2019). (englanniksi)
  43. ↑ Pesonen L. J.; Marcos.N: Report Q29.1 /90/2 "Palaeomagnetic, rock magnetic and other geophysical results from the Lake Lappajärvi impact crater, central-western Finland" (Espoo 1990), sivu 36 (englanniksi)
  44. ↑ Uutela, Anneli: Proterozoic microfossils from the sedimentary rocks of the Lappajärvi impact crater. Bulletin of the Geological Society of Finland, 1990, nro 62, s. 116–117. Geologian tutkimuskeskus. Artikkelin verkkoversio. (PDF) (englanniksi)
  45. ↑ Kraatterijärven Georeitti 2017, s. 53
  46. ↑ Vaarma, Markus; Pipping, Fredrik: Alajärven ja Evijärven kartta-alueiden kallioperä, s. 50. gtk.fi, 1997. ISBN 951-690-683-4 Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 7.1.2019).
  47. ↑ L. J.Pesonen, N. Marcos, F. Pipping: Palaeomagnetism of the Lappajärvi impact structure, western Finland. Tectonophysics, 30.12.1992, nro 216, Issues 1–2, s. 123–142. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 2018. (englanniksi)
  48. ↑ Kosminen kosketus läsnä. Maaseudun Tulevaisuus, 14.3.2018, 2013. vsk, nro 2, s. 12.
  49. ↑ Vuoden 1997 tulosraportointi, s. 10–11. Geologian tutkimuskeskus, 1998. M10/-98/2 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 21.10.2018).
  50. ↑ Mänttäri, Irmeli; Koivisto, Marjatta: Ion microprobe uranium-lead dating of zircons from the Lappajärvi impact crater, western Finland. Meteoritics & Planetary Science 36, 2001, s. 1087–1095. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 1.1.2019. (englanniksi)
  51. ↑ Lappajärven meteoriittikraatterin iäksi varmistui noin 73 miljoonaa vuotta gtk.fi. 19.9.2001. Geologian tutkimuskeskus. Arkistoitu 26.8.2018. Viitattu 19.10.2018.
  52. ↑ Lappajärven meteoriitin ikä varmistui Tiede. 22.9.2001. Arkistoitu 17.8.2018. Viitattu 19.10.2018.
  53. ↑ The Lappajärvi impact structure (Finland): Age, duration of crater cooling, and implications for early life Schmieder M. & Jourdan F. (2013) Geochimica et Cosmochimica Acta, vol. 112, p. 321–339. (englanniksi)
  54. ↑ Lappajärven jäähtyminen kesti ehkä miljoona vuotta ilkka.fi. 6.4.2013. Arkistoitu 11.4.2013. Viitattu 31.12.2018.
  55. ↑ Lappajärvi elämän keitaana? Tiedetuubi. 4.3.2013. Viitattu 4.3.2021.
  56. ↑ Accurate and Precise Dating of Impact Events by U-Pb Analysis of Shocked Zircon — A Case Study from the Lappajärvi Impact Structure 81st Annual Meeting of The Meteoritical Society 2018
  57. ↑ Lappajärvi – Etelä-Pohjanmaan meri Fishing in Finland. Arkistoitu 11.1.2019. Viitattu 10.1.2019.
  58. ↑ Päivi Rautanen: Pelätty täplärapu on levinnyt Lappajärveen Yle Uutiset. 20.8.2014. Arkistoitu 22.8.2014. Viitattu 10.1.2019.
  59. ↑ Lappajärvi 150 vuotta Lappajärven kunta. Arkistoitu ISBN 978-951-97319-3-3 Viitattu 12.12.2018.
  60. ↑ Lappajärven kunnan esite, 2006. Lappajärven kunta. (Arkistoitu – Internet Archive)
  61. ↑ Savolainen, Laura: Mikä on sinun kotikuntasi iskulause? Yle Uutiset. 14.7.2012. Arkistoitu 4.12.2016. Viitattu 12.12.2018.
  62. ↑ Kylpylän nimeksi − Kivitippu. Järviseudun Sanomat, 25.8.1988, nro 34, s. 7.
  63. ↑ Meteoriittikeskus kivitippu.fi. Hotelli Kivitippu. Arkistoitu 14.1.2019. Viitattu 14.1.2019.
  64. ↑ Laulu Lappajärvelle finna.fi. Musiikkiarkisto. Viitattu 14.5.2023.
  65. ↑ Suomen maakunnat saivat nimikkojärvensä Maaseudun Tulevaisuus. 12.10.2011. Arkistoitu 14.1.2019. Viitattu 12.12.2018.
  66. ↑ Maakuntatunnukset epliitto.fi. Etelä-Pohjanmaan liitto. Viitattu 12.12.2018.
  67. ↑ Maakuntakivet: Etelä-Pohjanmaa – Kärnäiitti gtk.fi. Geologian tutkimuskeskus. Arkistoitu 4.12.2018. Viitattu 12.12.2018.
  68. ↑ Geopark-projektissa loppusuora Torstai-lehti. 13.5.2021. Järvi-Pohjanmaan Viestintä. Arkistoitu 13.5.2021. Viitattu 15.7.2021.
  69. ↑ UNESCO Global Geoparks Council proposes 16 new geoparks for endorsement unesco.org. 6.9.2023. UNESCO. Arkistoitu 8.9.2023. Viitattu 10.9.2023. (englanniksi)
  70. ↑ Kraatterijärven Geopark -hankkeelle ”vihreä kortti”, status on jo käytännössä varma yle.fi. 8.9.2023. Yleisradio. Viitattu 10.9.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lappajärven saaret
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lappajärvi_(järvi)&oldid=22524274”