Lentokonekaappaus

Lentokonekaappaus tarkoittaa lentokoneen hallinnan anastamista, jonka usein tekee aseistettu henkilö tai ryhmä. Useimmissa tapauksissa lentäjä pakotetaan toimimaan kaappaajan ohjeiden mukaan. Vaihtoehtoisesti lentäjinä toimivat kaappaajat itse, kuten Syyskuun 11. päivän iskuissa vuonna 2001, joissa kaappaajat olivat hankkineet lentokoulutusta ennen iskuja.

Eräässä tapauksessa myös koneen oikea kapteeni on kaapannut koneen. Vuonna 1998 kapteeni lensi Air China -lentoyhtiön reittilennolla Pekingistä Kunmingiin koneensa Taiwaniin uhaten ohjata koneen maahan, jos muu miehistö yrittäisi estää häntä. Toisin kuin autojen tai laivojen kaappauksissa, lentokonekaappauksessa pyritään harvoin ryöstämään rahtia. Useimmissa kaappauksissa matkustajia pidetään panttivankeina, ja kaapparit pyrkivät esimerkiksi saamaan lunnaita tai pääsemään tiettyyn kohteeseen.

Onnistunut lentokonekaappaus, josta kaapparit yrittävät selvitä vahingoitumattomina ja vapaina, edellyttää yleensä valtiota, joka on valmis ottamaan vastaan koneen ja sallimaan kaappareiden jatkaa vapaalla jalalla oloaan. Vasemmistolaisen terrorismin voimakkaimpana aikana 1970- ja 1980-luvuilla kaappauksissa pyrittiin usein painostamaan viranomaisia vapauttamaan joku vangittuna ollut terroristiryhmän jäsen. Tämän jälkeen kone yritettiin yleensä lentää johonkin suosiolliseen maahan. Tyypillisiä kohteita olivat Pohjois-Afrikan maat, jotka tuolloin suhtautuivat terroristiseen toimintaan nykyistä huomattavasti ymmärtäväisemmin. Maailmantilanteen muuttumisen seurauksena juuri mikään maailman valtio ei ole valmis kohtaamaan kansainvälistä tuomiota, joka seuraisi tällaista toimintaa. Osittain tämän vuoksi lentokonekaappaukset ovat nykyään varsin harvinaisia.

Historia

Lentokonekaappausten huippuvuosi oli 1969, jolloin niitä tapahtui eri puolilla maailmaa yhteensä 86.^[1]

Eniten kuolonuhreja lentokonekaappaukset vaativat vuoden 2001 aikana, jolloin niiden yhteydessä sai surmansa yhteensä 268 ihmistä. Valtaosa uhreista tuli syyskuun 11. päivänä, jolloin terroristien kaappaamat matkustajakoneet ohjattiin päin New Yorkin World Trade Centeriä ja Yhdysvaltain puolustusministeriön rakennusta Pentagonia. Aviation Safety Networkin lentokonekaappauksista kokoamissa tilastoissa on otettu huomioon vain ulkopuolisten tekemät kaappaukset eikä jonkin miehistön jäsenen suorittamaa koneen luvatonta haltuunottoa. Kuolonuhrien määrässä ovat mukana vain koneiden matkustajat.^[1]

Kaappaukset Suomessa

Suomessa on tapahtunut kaksi onnistunutta lentokonekaappausta. Ensimmäinen, epäonnistunut yritys tapahtui vuonna 1971. Onnistuneet kaappaukset sattuivat vuosina 1978 ja 1986 Oulu – Helsinki -reitillä. Kaikki tapaukset selvisivät henkilövahingoitta. Vuonna 1977 Neuvostoliiton sisäisessä liikenteessä ollut kone kaapattiin Suomeen. Tilanne, joka oli ulkopoliittisesti erittäin hankala ja arkaluontoinen, ratkesi väkivallatta kotimaisin voimin, ja kaapparit palautettiin kotimaahansa. Tosin Neuvostoliitto teloitti kaapparit pian palautuksen jälkeen. Vastaava tapaus toistui neljästi kesällä 1990.

Ensimmäiset onnistuneen lentokonekaappauksen kokeneet suomalaiset olivat Yleisradion urheiluselostajat, jotka olivat palaamassa kotiin vuoden 1972 talviolympialaisista Japanin Sapporosta. Ryhmään kuuluivat Raimo Häyrinen, Anssi Kukkonen, Seppo Kannas ja Paavo Noponen. Kyseisessä tapauksessa kaappaajat pakottvat New Delhistä Frankfurtiin matkalla olleen Lufthansan koneen laskeutumaan Adeniin Etelä-Jemeniin.^[2]

Suomen rikoslain yleisvaarallisia rikoksia koskeneeseen 34. lukuun lisättiin vuonna 1971 rangaistusseuraamukset ilma-aluksen kaappaamisesta sekä lievempänä tekomuotona ilma-aluksen laittomasta haltuunotosta. Jälkimmäisessä tapauksesssa kaappauksesta ei ollut aiheutunut ”vakavaa vaaraa” matkustajille eikä miehistölle. Enimmäisrangaistus ilma-aluksen kaappaamisesta oli 12 vuotta vankeutta.^[3]