Etu-Aasia

Etu-Aasia, myös Länsi-Aasia tai Lounais-Aasia, on Aasian osa. Sen muodostavat (aakkosjärjestyksessä) Anatolia, Armenia, Azerbaidžan, Bahrain, Georgia, Israel, Irak, Jemen, Jordania, Kuwait, Libanon, Oman, Palestiina, Qatar, Saudi-Arabia, Siinai, Syyria ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat.^[1] YK sisällyttää Länsi-Aasiaan tilastointitarkoituksessa myös Kyproksen.^[2]

Etu-Aasian pohjoisosassa on laajoja vuoristoja, jotka käsittävät suurimman osan Turkin ja Iranin alueista. Turkin pohjoisosassa ovat Pontiset vuoret, eteläosassa Taurusvuoret. Molemmat ovat itä-länsi-suuntaisia, ja niiden jatkeena Iranissa ovat Elbursvuoret Kaspianmeren rannalla sekä Zagrosvuoret lähempänä Persianlahtea. Näiden pohjoispuolella ovat Kaukasusvuoret, jotka ulottuvat kapeahkona länsi-itäsuuntaisena vyöhykkeenä Mustanmeren itärannalta Kaspianmeren länsirannalle. Nämä Etu-Aasian vuoristot muodostavat keskiosan pitkästä, Keski-Euroopasta Himalajalle saakka ulottuvasta vuoristovyöhykkeestä.

Erillisiä, pienempiä vuoristoja Etu-Aasiassa on myös Libanonissa ja Jemenissä.

Suurimmassa osassa Etu-Aasiaa vallitsee kuiva aavikkoilmasto. Sademäärät ovat vähäisiä ja kuivuus aiheuttaa ongelmia muun muassa maanviljelylle. Maan suolaantuminen ja saastuminen ovat alueen ongelmia. Alueen pääjoet Eufrat ja Tigris ovat tärkeitä veden lähteitä. Tuulet sharqi ja shamal ovat kuivia ja pölyisiä tuulia, jotka muokkaavat alueen ilmastoa. Sharqituuli puhaltaa kaakosta ja etelästä päin. Shamal puhaltaa luoteesta Irakissa ja muissa Persianlahden valtioissa,^[3]

Kuollutmeri tasankoineen on meren pinnan alapuolella.^[4] Anatolian ylänkö on Taurus-vuoriston ja Pontus-vuoriston välissä Turkissa. Jemenissä ylänköalueet ovat korkealla merenpinnasta. Punaisen meren, Välimeren ja Persianlahdet rannikkoalueet ovat alavaa, vain vähän merenpinnan yläpuolella.

Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Afrikan, Arabian ja Euraasian mannerlaatat kohtaavat Etu-Aasiassa. Arabian laatta liikkuu kohti pohjoista ja kohti Anatolian laattaa Turkissa, jossa esiintyy paljon maanjäristyksiä. Mannerlaattojen raja kulkee Atlantin Azorien–Gibraltar Ridgen harjua myöten Pohjois-Afrikan halki kohti Irania^[5]

Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Etu-Aasian pohjoisosa kuului Persiaan, jossa hallitsivat Sassanidit 228-651 jkr. Aleksanteri Suuren valtakunta ulottui Kaukasuksen alueelle 300-luvulla ekr. Etu-Aasian luoteiset alueet joutuivat Rooman valtakunnan alaisiksi noin 30 jkr. Rooman hajottua noin 500-luvulla sen itäisestä osasta tuli Bysantti. Arabit levittäytyivät Etu-Aasian eteläosasta lähtien ja valloittivat suurimman osan Etu-Aasiasta 656 mennessä. Etu-Aasian pohjoisosa oli Mongolivaltakunnan alaisena 1200-luvun lopulla.^[6]

Suitsuketie, jota pitkin kuljetettiin mirhaa ja muita tuoksuvia aineita, kulki aikoinaan Arabian niemimaan eteläosasta Välimeren rannikolle saakka. Se kulki Negevin autiomaan ja Nabatean valtakunnan halki.^[7] Osmanien valtakunta (Ottomaanien valtakunta) syntyi Anatolian niemimaalla turkkilaisten heimojen keskuudessa 1300-luvulla ja ulottui laajimmillaan Persianlahden ja Punaisenmeren rannikoille sekä Afrikan pohjoisosaan ja Euroopan kaakkoisosaan.^[8]

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Mistä numerotiedot on peräisin?

Maa tai alue	Pinta-ala (km²)	Asukasluku	Väestötiheys (as./km²)	Pääkaupunki	valtiomuoto	viralliset kielet	valuutta
Turkki	780 580	70 414 000	91,4	Ankara	tasavalta	turkki	Turkin liira
Syyria	185 180	17 585 540	93,0	Damaskos	tasavalta	arabia	Syyrian punta
Jordania	92 300	5 153 378	48,0	Amman	perustuslaillinen monarkia	arabia, englanti	Jordanian dinaari
Libanon	10 452	3 826 018	358,0	Beirut	tasavalta	arabia	Libanonin punta
Israel	20 991	7 026 000	303,0	Jerusalem	parlamentaarinen demokratia	heprea, arabia	Uusi Israelin sekeli
Irak	437 072	24 001 816	55,0	Bagdad	tasavalta	arabia, kurdi	Irakin dinaari
Iran	1 648 195	68 688 000	42,0	Teheran	islamilainen tasavalta	persia	Iranin rial
Yhdistyneet arabiemiraatit	88 880	4 496 000	64,0	Abu Dhabi	liittovalto	arabia	dirhami
Armenia	29 800	3 326 448	112,0	Jerevan	tasavalta	armenia	Armenian dram
Azerbaidžan	86 600	7 868 385	90,0	Baku	tasavalta	azeri	manat
Bahrain	665	739 000	987,0	Manama	perustuslaillinen monarkia	arabia	Bahrainin dinaari
Georgia	69 700	4 661 473	67,0	Tbilisi	tasavalta	georgia	Georgian lari
Kuwait	17 820	2 041 961	115,0	Kuwait	emiraatti	arabia	dinaari
Kypros	9 250	717 657	112,0	Nikosia	tasavalta	kreikka, turkki	euro
Oman	212 460	3 001 583	14,0	Masqat	sulttaanikunta	arabia	Omanin rial
Jemen	527 970	20 727 063	39,0	Sanaá	tasavalta	arabia	Jemenin rial
Saudi-Arabia	2 218 000	24 293 844	12,0	Riad	monarkia	arabia	Saudi-Arabian rial

• Lähi-itä