Luoteisterritoriot
| Northwest Territories Territoires du Nord-Ouest | |||
|---|---|---|---|
| |||
| |||
| | |||
 | |||
| | |||
| Viralliset kielet | englanti, ranska, chipewyan, cree, dogrib, gwitšin, slevi, inuktitut ja inuvialuktun | ||
| | |||
| Pääkaupunki | Yellowknife | ||
| | |||
| Suurin kaupunki | Yellowknife | ||
| | |||
| Komissaari | Margaret Thom | ||
| | |||
| Pääministeri | Bob McLeod | ||
| | |||
| Edustus parlamentissa | |||
| – alahuone | 1 | ||
| – senaatti | 1 | ||
| | |||
| Pinta-ala | sijalla 3. | ||
| – yhteensä | 1 346 106 km² | ||
| – maapinta-ala | 1 140 835 km² | ||
| – vesipinta-ala | 205 271 km² (12,11 %) | ||
| | |||
| Väkiluku | sijalla 11. | ||
| – yhteensä (2016) | 41 786 | ||
| – väestötiheys | 0,04 /km² | ||
| | |||
| Osaksi liittovaltiota | |||
| – päivämäärä | 1870 | ||
| – järjestyksessä | 5. | ||
| | |||
| Aikavyöhyke | • Normaaliaika: UTC−7 (MST)[1] • Kesäaika: UTC−6 (MDT)[1] | ||
| | |||
| Lyhenteet | |||
| – postitunnus | NT | ||
| – aluetunnus | CA-NT | ||
| – postiosoitteen etuliite | X | ||
| | |||
| www.gov.nt.ca | |||
Luoteisterritoriot (engl. Northwest Territories, ransk. Territoires du Nord-Ouest) tarkoittavat nykyisen Kanadan alueen laajaa pohjoisosaa. Alueella ei ole provinssin asemaa, ja sen rajoja on muutettu lukuisia kertoja historian aikana muun muassa uusien provinssien syntyessä. Alueen maapinta-ala on vuodesta 1999 ollut 1 140 835 neliökilometriä.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viikinkien on arveltu vierailleen nykyisen territorion alueella, mutta tälle ei ole toistaiseksi löytynyt konkreettisia todisteita. Ensimmäiset alueelle saapuneet tutkimusmatkailijat olivat Martin Frobisherin johtama retkikunta vuonna 1576.[2]
Luoteisterritoriot luotiin käsitteenä vuonna 1870, kun Rupertinmaa siirtyi Hudson's Bay Companyn omistuksesta osaksi Kanadaa.[3] Viimeksi 1999 erottui itäinen Nunavut omaksi territoriokseen. Länsirajana on Yukonin territorio, ja etelässä rajaa on Brittiläisen Kolumbian, Albertan ja Saskatchewanin provinssien kanssa. Vuonna 1880 Pohjois-Amerikan arktinen saaristo siirrettiin Yhdistyneen kuningaskunnan suorasta hallinnasta Kanadan Luoteisterritorioihin. Vuodesta 1925 alueen on katsottu ulottuvan Pohjoisnavalle asti.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alueella ovat Iso Orjajärvi ja Iso Karhujärvi, ja sitä halkoo suuri Mackenziejoki, joka laskee Pohjoiseen jäämereen. Luoteisterritorioiden pääkaupungin aseman sai vuonna 1967 Yellowknife Ison Orjajärven pohjoisrannalla. Kaupungissa on 18 028 asukasta. Korkein vuori on Mount Nirvana Yukonin rajalla.
Luoteisterritorioissa on runsaat kulta- ja timanttiesiintymät sekä maakaasua. Alueen säilyttämiseksi on myös luotu suojelualueita, kuten länteen Nahannijoen kanjoniin, joka on Unescon maailmanperintöluettelossa.
Kansat ja kielet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Asukkaita Luoteisterritorioissa on 41 786 (2016).[4] Alun perin alueella on asunut intiaani- ja eskimo- eli inuiittiväestöä. Alueella on yhä englannin ja ranskan lisäksi yhdeksän virallista kieltä, jotka harvaan asutulla seudulla eivät ole edes erityisen uhattuja.
Virallisia kieliä on yhteensä 11. Kullakin virallisella kielellä on maantieteellinen alueensa, missä sen käyttö on tavanomaista. Kielet ovat[5]:
- cree
- chipewya eli dene
- tłįchǫ eli dogrib
- englanti
- gwich'in
- inuinnaqtun
- inuktitut murteineen
- inuvialuktun murteineen
- ranska
- pohjoisslevi
- eteläslevi
Väestön yleisimpiä äidinkieliä olivat vuoden 2011 väestönlaskennassa: englanti (77,5 % vastaajista), dogrib eli tłįchǫ (4,9 %), eteläslevi (3 %), ranska (2,7 %) ja pohjoisslevi (1,8 %). Pohjois- ja eteläslevin kohdalla vastaajat jaettiin kahtia puhtaasti maantieteen pohjalta, mikäli he ilmoittivat äidinkielekseen pelkästään "slevi".[6].
Hallinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Luoteisterritorioilla ei ole yhtä laajaa päätäntävaltaa kuin provinsseilla. Muun muassa luonnonvarojen hyödyntäminen on pitkälti Kanadan keskushallinnon päätettävissä. Luoteisterritorioilla on yksi jäsen Kanadan parlamentin ylä- ja alahuoneissa.
Luoteisterritorioiden ylintä päätäntävaltaa pitää yksikamarinen parlamentti, jonka 19 jäsentä valitaan neljän vuoden välein. Territorio on jaettu 19 vaalipiiriin, joista jokaisesta valitaan yksi edustaja yksinkertaisella enemmistöllä. Parlamentissa ei ole puolueita ja sen päätöksenteko perustuu konsensukseen. Edustajat valitsevat keskuudestaan kuusihenkisen hallituksen ja pääministerin.[7][8] Territorion päämies on komissaari, jonka nimittää Kanadan hallitus. Komissaari vahvistaa territorion lait ja muut viralliset asiakirjat, sekä edustaa territoriota ulospäin.[9]
Territorion parlamentilla on 14 ministeriötä.[10] Territorio on jaettu viiteen hallintoalueeseen, jotka ovat Inuvik, Sahtu, Dehcho, North Slave ja South Slave.[11] Väestönlaskentaa varten on luotu kuusi väestönlaskenta-aluetta.[12] Paikallishallinnosta vastaavat kunnat, joita on 24.[13] Kunnallishallinto ulottuu vain asutuskeskuksiin ja niitä ympäröiville lähialueille, mikä tarkoittaa että vain 0,2 % territorion pinta-alasta on paikallishallinnon alaisena. Samalla 96,8 % territorion asukkaista asuu jonkin kunnan alueella.[14]
Talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Territorion talous perustuu suurilta osin kaivannaisiin ja muihin luonnonvaroihin. Näistä saatavat tulot menevät ensin Kanadan liittovaltiolle, joka puolestaan maksaa näistä sitten osan takaisin territorion hallinnolle.[2] Vuonna 2023 territorion BKT oli 4,4 miljardia dollaria.[15]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b https://www.timeanddate.com/time/zone/canada/northwest-territories
- ↑ a b Northwest Territories - Indigenous, Arctic, Subarctic Encyclopædia Britannica. 2023. Viitattu 17.12.2023. (englanniksi)
- ↑ Northwest Territories The Canadian Encyclopedia. 2023. Viitattu 17.12.2023. (englanniksi)
- ↑ Population and dwelling counts, for Canada, provinces and territories, 2016 and 2011 censuses Statistics Canada. 8.2.2017. Viitattu 26.7.2018.
- ↑ NWT Official Languages Luoteisterritoriot: NWT Languages Commissioner. Viitattu 24.7.2017. (englanniksi), (ranskaksi)
- ↑ Language 2011. Newstats. Viitattu 14.3.2020. (englanniksi)
- ↑ About the Government of the Northwest Territories Government of NWT. Arkistoitu 24.8.2014. Viitattu 16.7.2014. (englanniksi)
- ↑ About Elections NWT Elections NWT. Arkistoitu 13.3.2014. Viitattu 16.7.2014. (englanniksi)
- ↑ Role of the Commissioner Office of the Commissioner of NWT. Viitattu 16.7.2014. (englanniksi)
- ↑ Departments Government of NWT. Arkistoitu 24.4.2015. Viitattu 16.7.2014. (englanniksi)
- ↑ Explore our regions Northwest Territories. Arkistoitu 28.1.2015. Viitattu 16.7.2014. (englanniksi)
- ↑ GeoSearch 2011 Statistics Canada. Viitattu 16.7.2014. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ List of municipalities - Northwest Territories Canada Revenue Agency. Viitattu 16.7.2014. (englanniksi)
- ↑ Population and dwelling counts, for Canada, provinces and territories, and census subdivisions (municipalities), 2011 and 2006 censuses Statistics Canada. Viitattu 16.7.2014. (englanniksi)
- ↑ Northwest Territories - Province Economic Profile IBISWorld. 2023. Viitattu 17.12.2023. (englanniksi)
