Nastola
| Nastola | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Lahti | |
 |  |
| sijainti | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Päijät-Hämeen maakunta |
| Seutukunta | Lahden seutukunta |
| Kuntanumero | 532 |
| Hallinnollinen keskus | Nastolan kirkonkylä |
| Perustettu | 1869 |
| – emäpitäjä | Hollola |
| Liitetty | 2016 |
| – liitoskunnat | Lahti Nastola |
| – syntynyt kunta | Lahti |
| Pinta-ala | 362,86 km² [1] (1.1.2015) |
| – maa | 324,18 km² |
| – sisävesi | 38,68 km² |
| Väkiluku | 14 835 [2] (31.12.2015) |
| – väestötiheys | 45,76 as./km² (31.12.2015) |
Nastola on nykyisin Lahteen kuuluva entinen Suomen kunta, joka sijaitsi Päijät-Hämeen maakunnassa. Se oli Lahden itäinen rajanaapurikunta. Nastolassa asui 14 835 asukasta 31.12.2015[2], ja sen pinta-ala oli maanmittauslaitoksen mittausten mukaan 362,86 km², josta 324,18 km² oli maata ja loput 38,68 km² sisävesialueita.[1] Nastolan naapurikuntia olivat Asikkala, Heinola, Hollola, Iitti, Lahti ja Orimattila.
Vapaa-ajan asuntoja Nastolassa on 1 545.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nastolan maisemaa hallitsevat harjut. Nastolan eteläosan halki kulkee Ensimmäinen Salpausselkä, ja pohjoisessa sen alue ulottuu Toiselle Salpausselälle. Ensimmäinen Salpausselkä madaltuu lännestä tullessaan Villähteen kohdalla kahdeksi matalahkoksi, asutuksen ja viljelysten peittämäksi rinnakkaisselänteeksi. Näistä korkeampi on muodostunut Baltian jääjärven ja matalampi Yoldiameren tasoon. Nastolan kirkonkylän kohdalla selänne kohoaa ja paisuu laajaksi tasalaeksi, joka ulottuu 145 metriä merenpinnan yläpuolelle. Uudenkylän kohdalla harju kapenee jyrkkärinteiseksi valliksi ja madaltuu jälleen itään päin kuljettaessa. Salpausselkien välissä kulkee useita harjumuodostumia likimain kohtisuoraan niitä vastaan. Näistä huomattavin alkaa Kymijärven pohjoispuolelta ja kulkee Heinolan radan suuntaisesti Heinolan puolelle. Tällä harjujaksolla on Nastolan korkein maastonkohta, 177 metrin korkeudelle merenpinnasta ulottuva Vahteristonmäki.[3]
Nastolan järvialue Salpausselkien välissä kuuluu Kymijoen vesistöön. Järvialueen keskusjärvi on Salajärvi, josta vedet virtaavat Ruuhijärveen ja edelleen Sylvöjärveen, josta alkaa Arrajärveen purkautuva Arrajoki. Arrajärven pohjoisosasta vedet juoksevat Iitin puolelle ja Kymenkäänteen kautta Kymijokeen. Salpausselän eteläpuolelta alkavat joet ja purot virtaavat etelään kohti Suomenlahtea.[3]
Liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nastolaan pääsee rautateitse Lahti-Kouvola-radalla kulkevalla taajamajunalla. Nastolan aseman lisäksi Villähteelle ja Uuteenkylään avattiin uudet asemat vuonna 2010. Arkisin radalla kulkee seitsemän taajamajunavuoroa sekä Lahden että Kouvolan suuntaan. Junamatka Helsinkiin kestää Lahden oikoradan avauduttua 66 minuuttia. Nastola sijaitsee valtatie 12:n varrella, joka kulkee leveäkaistatienä Lahdesta Nastolan Uuteenkylään. Lisäksi Nastolaan kulkee säännöllinen bussiliikenne Lahdesta.
Nastolan luoteiskulman kautta kulkevat valtatiet 4 ja 5 Heinolan kautta Jyväskylän ja Mikkelin suuntiin sekä Lahti–Heinola-rata, jolla on ainoastaan tavarajunaliikennettä.
Etäisyyksiä Nastolasta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Heinola 35 km
- Helsinki 110 km
- Jyväskylä 170 km
- Kouvola 50 km
- Lahti 10 km
- Mikkeli 130 km
- Tampere 135 km
Politiikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nastolan viimeisenä kunnanjohtajana toimi Pauli Syyrakki. Kunnanhallituksen puheenjohtaja oli Reijo Savurinne (sd.) ja kunnanvaltuuston puheenjohtajana toimi Reijo Oksanen (kok.).
Kunnanvaltuuston suurin puolue oli Sosiaalidemokraatit 13 valtuustopaikallaan. Muut valtuustopaikat jakautuivat seuraavasti: Kokoomus 11, Keskusta 10, Vasemmistoliitto 2, Kristillisdemokraatit 4 ja Perussuomalaiset 3.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ruuhijärven kylästä on löydetty esihistoriallinen hautapaikka, josta tavatut esineet on ajoitettu vuoden 1200 tienoille. Immilän kylästä on löydetty 1000-luvulta peräisin oleva rahakätkö, jossa oli englantilaisia, saksalaisia ja skandinaavisia rahoja. Nimistöyhtäläisyyksistä päätellen Nastola on saanut pysyviä asukkaita Vanajan seudulta Sydän-Hämeestä, mutta väkeä on tullut myös Hollolasta ja Asikkalasta.[3]
Vuonna 1478 Nastola oli osa Uudenkylän laajaa hallintopitäjää, mutta seuraavalla vuosisadalla se kuului Asikkalan hallintopitäjän Ruuhijärven ja Urajärven neljänneksiin; jälkimmäiseen kuuluivat Vanajan ja Pyhäntaan kylät. Vuonna 1571 Nastolassa oli 81 taloa. Suurina nälkävuosina 1696–1697 Nastolassa kuoli 438 asukasta.[3]
Nastola muodostettiin Hollolan kappeliseurakunnaksi vuonna 1555 ja siitä tuli itsenäinen seurakunta vuonna 1860. Nastolan kirkko on rakennettu Matti Åkergrenin johdolla vuosina 1802–1804 ja se uusittiin arkkitehti Alfred Cavénin piirustusten mukaan vuonna 1891. Sen edeltäjä, Nastolan ensimmäinen, vuonna 1660 rakennettu ja tulipalossa tuhoutunut kirkko sijaitsi hautausmaan sankarihauta-alueen kohdalla. Kellotapuli siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1803.[3]
Nastola on ollut tunnettu monista kartanoistaan. Kuuluisin niistä on Seestan kartano, joka kuului 1600-luvulla muun muassa von Essenin suvulle. Avioliiton kautta sen omistajaksi tuli vuonna 1782 eversti Göran Magnus Sprengtporten. Hänen jouduttuaan lähtemään maanpakoon kartano myytiin huutokaupalla vuonna 1791, jolloin sen osti kenraali Carl Gustaf Ehrnrooth. Siitä lähtien kartanon on omistanut Ehrnroothin suku, ja kartanossa syntyneitä suvun jäseniä ovat olleet muiden muassa ministerivaltiosihteeri Johan Casimir Ehrnrooth, kirjailija ja naisasianainen Adelaide Ehrnrooth ja poliitikko Georg C. Ehrnrooth. Arrajoen kartanon omisti 1700-luvun lopulla Göran Magnus Sprengtportenin lanko, kapteeni Lars Reinhold Glansenstierna, joka osallistui Anjalan liiton vallankumouksellisiin hankkeisiin ja joutui Sprengtportenin tavoin pakenemaan maasta. Myöhemmin Arrajoen kartano on kuulunut muun muassa Wreden suvulle.[3]
Kansalaissodan aikana huhtikuussa 1918 Loviisasta pohjoiseen edennyt saksalainen osasto Brandenstein katkaisi Pietarin radan Uudenkylän kohdalla. Tästä seuranneissa ankarissa taisteluissa saksalaisten täytyi joksikin aikaa luopua asemistaan punaisten pyrkiessä vahvoin voimin murtautumaan itää kohti. Saksalaisia kaatui 19 ja haavoittui 140, ja kaatuneiden saksalaisten muistomerkki on Uudenkylän rautatieasemalla.[3]
Pajulahden urheiluopisto syntyi Työväen Urheiluliiton naisten aloitteesta, kun liiton kesäkursseja varten ostettiin vuonna 1929 Pajulahden huvila. Vähitellen Pajulahdessa alettiin järjestämään urheiluleirejä myös miehille, etenkin vuodesta 1937 lähtien, jolloin valmistui voimisteluhalli sisäharjoituksia varten. Uusi opistorakennus valmistui vuonna 1949.[3]
Nastolassa sijaitsi jatkosodan aikana suuri neuvostoliittolaisia sotavankeja varten varattu vankileiri (Sotavankien järjestelyleiri 1). Leirin paikalla on vuonna 1987 paljastettu muistomerkki.
Tarmokkaan teollistamispolitiikkansa ansiosta Nastolasta muodostui sotien jälkeen huomattava teollisuuspaikkakunta. Kuvaavaa oli, että vuosien 1960 ja 1970 välillä teollisuuden työpaikkojen määrä lisääntyi Nastolassa liki 2 000:lla. Suurin osa teollisuuslaitoksista sijoittui Nastolan kirkonkylän ja Villähteen välille valtatie 12:n ja rautatien varteen. Villähteellä toimi vuodesta 1945 lähtien Lahden Autokori Oy, joka valmisti alkuaikoinaan linja-, kirjasto- ja myymäläautojen koreja sekä kuorma-autojen ohjaamoja, mutta keskittyi 1970-luvulta lähtien linja-autoihin. Lahden Autokorin Villähteen tehdas suljettiin vuonna 2013. Suuria työnantajia ovat olleet muiden muassa Upo Oy:n muovituotetehdas, vaatevalmistaja Luhta, Kuivamaito Oy ja monet huonekalutehtaat.[3]
Nastolan Uudenkylän ja Orimattilan Kuivannon alueilla sijainneella puolustusvoimien Asevarikko 2:lla sattui 14. elokuuta 1965 räjähdysonnettomuus, jossa sai surmansa neljä ja loukkaantui 69 ihmistä. Räjähdys tuhosi ja vaurioitti rakennuksia ja kaatoi metsää laajalla alueella.[3]
Kuntaliitos
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nastolan kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan 26. tammikuuta 2015 äänin 22-21 kuntaliitoksesta Lahden kanssa. Yhdistyminen tapahtui virallisesti vuoden 2016 alussa.[4]
Seurakunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nastolassa toimivat mm.
Väestönkehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Kylät ja kulmakunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nastolassa on 12 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1973):[6]
|
Kulmakuntia Nastolassa ovat Kirkonkylä, Rakokivi, Seesta- Luhtaanmaa, Järvinen ja Tapiola.
Kouluja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kukkasen koulu
- Männistön koulu, lakkautettu 2017
- Kirkonkylän koulu
- Rakokiven koulu
- Erstan koulu
- Villähteen koulu
- Tapiolan koulu
- Ruuhijärven koulu, lakkautettu
- Uudenkylän koulu, lakkautettu 2018
- Kanervan koulu, lakkautettu 2016
- Kivijärven koulu
- Nastopoli -instituutti
Nähtävyyksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Immilän mylly
- Taidekeskus Taarasti
- Matinpalo-museo
- Nastolan kotiseutumuseo
- Liikuntakeskus Pajulahti
- Erstan kartanon makasiini
- Nastolan kirkko
- Salpausselän parantola
- Kaivolan perinnetila
- Ristimäen kalmisto
- Harakkamäen kalmisto
- Skinnarin kalmisto ja asuinpaikka
- Leikkolan uhrikalliot
- Salajärven Linnakallio
- Linnaistensuon luonnonsuojelualue
Kuuluisia nastolalaisia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pepe Ahlqvist, muusikko
- Charme Asserdal, hevonen
- Valtteri Bottas, autourheilija
- Adelaide Ehrnrooth, kirjailija ja naisasianainen
- Johan Casimir Ehrnrooth, ministerivaltiosihteeri
- Pertti Jarla, Fingerpori-sarjakuvan piirtäjä
- Ilpo Kaikkonen, Laulaja (Idols)
- Jalmari Kara, jääkärikapteeni
- Arto Kytöhonka, kirjailija ja kustantaja
- Henri Laurila, jääkiekkoilija
- Lauri Lemettinen, teollisuusneuvos
- Veli-Matti Lindström, mäkihyppääjä
- Miina Maasola, näyttelijä
- Antero Mertaranta, toimittaja[7]
- Jukka Nousiainen, muusikko
- Olli Oikarinen, muusikko ja televisiojuontaja
- Aki Samuli, laulaja, vuoden 2015 tangokuningas
- Tuomas Saukkonen, muusikko
- Göran Magnus Sprengtporten, eversti, kenraalikuvernööri
- Tuukka Temonen, muusikko, ohjaaja
- Pasi Viheraho, radiotoimittaja ja videobloggaaja
- Carl Henrik Wrede, kuvanveistäjä
Entisen talonpoikaissäädyn valtiopäivämiehet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tuomas Seppälä, talonpoikaissäädyn valtiopäivämies 1789, Ahtiala
- Henrik Falk, talonpoikaissäädyn valtiopäivämies 1680, 1682, 1686 ja 1689, Suomen komission jäsen, Villähde
- Heikki Erkinpoika Frostman, talonpoikaissäädyn valtiopäivämies 1678, Uusikylä
- Juhana Martinpoika, 1617, Villähde
Kartanot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Arrajoen kartano
- Erstan kartano
- Koiskalan kartano (nyk. Lahden kaupungin alueella)
- Orrilan kartano
- Seestan kartano
- Toivonojan kartano
- Uudenkylän kartano
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Murre
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nastolan alueella puhutun kielen perustana on kaakkoishämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Nastolan murre kuuluu kaakkoishämäläisen murteen Hollolan ryhmään.[8]
Vuosittaiset tapahtumat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Rautalankafestarit kesäkuun viimeisenä lauantaina Taidekeskus Taarastissa
- Nastolan syysmarkkinat syyskuun ensimmäisenä sunnuntaina
- Ruuhijärvi Rockabilly -festivaalit Ruuhijärvellä
Ruokakulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nastolan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla suolalahna, munajuusto, sekarieska, alatoopi, rosolli, uunipaisti, uuniperunat, uunipuuro ja veskunasoppa eli luumukiisseli.[9]
Virkistys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nastolan alueella sijaitsee useita retkeily- ja virkistyskohteita. Nastolan alueen luontoreittejä ovat muun muassa Salpausselän ladut, Linnaistensuon luontopolku, Lapakiston retkeilyreitistö, yhdysreitit Viilähteen ja Pajulahden suunnasta, yhdysreitit Ahtialan suunnasta, Mustajärven polku, Sammaliston polku, Kalliojärven polku ja Ahvenlamminpolku, Pitkäjärvenpolku, Nastolan metsäpolku sekä Sammalsillan luontopolku.[10]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2015 1.1.2015. Maanmittauslaitos. Viitattu 8.1.2016.
- ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.12.2015. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2016.
- ↑ a b c d e f g h i j Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 5: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 335–341. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5.
- ↑ Lahti ja Nastola yhdistyvät 1.1.2016 26.1.2015. Lahden kaupunki. Arkistoitu 22.4.2016. Viitattu 26.1.2015.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.[vanhentunut linkki]
- ↑ Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 5, Lieksa – Närpiö, s. 335. Porvoo: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5
- ↑ Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.
- ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 252. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
- ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 83. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
- ↑ Hentman, Raija: Etelä-Suomen retkeilyopas 2, s. 103–138. Minerva Kustannus, 2016. ISBN 978-952-312-259-8
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nastola Wikimedia Commonsissa
- Nastolan kunta
- Nastolan kunnan kuntakeskustelu (Arkistoitu – Internet Archive)
- Tilastokeskus – Nastolan avainluvut
- Suomen Sukututkimusseura: Tietoja seurakunnista
| ||||||||||
| ||||||||||||||||||
