Oiva

Tämä artikkeli käsittelee etunimeä Oiva. Katso muita merkityksiä täsmennyssivulta.
Oiva
Nimipäivä  
– suomenkielinen 29. toukokuuta
– ruotsinkielinen
– ortodoksinen 23. tammikuuta,
20. helmikuuta
Muunnelmia
Vastineita eri kielissä
Nimen alkuperä sana oiva

Oiva on suomalainen miehen etunimi. Se kuuluu 1800-luvun lopulla vakiintuneeseen nimityyppiin, johon kuuluvat nimet kuvastavat lapselle toivottuja hyviä ominaisuuksia. Nimi juontuu hyvää, kelpoa, mainiota, oivallista jne. tarkoittavasta suomen kielen sanasta oiva.[1] Oivan nimipäivä on 29. toukokuuta. Oiva esiintyi Kansanvalistusseuran kalenterissa vuonna 1883 ja H. A. Reinholmin nimiehdotuksena vuonna 1879. Vuonna 1908 se otettiin nimipiväkalenteriin. Aluksi sitä annettiin paljon kummallekin sukupuolelle, mutta pian se vakiintui miesten nimeksi. Se oli suosittu nimi 1910-luvulta 1940-luvulle[2] Tämän jälkeen nimen suosio laski, mutta 2000-luvulla on vähän noussut.[1] Vuoden 2019 loppuun mennessä nimi Oiva on Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan annettu 14 291 henkilölle. Heistä 183 on naisia, jotka kaikki ovat syntyneet ennen vuotta 1940.[3] Oivan sisarnimi on Oivi.[2]

Tunnettuja Oivia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. a b Anne Saarikalle, Johanna Suomalainen: ”Oiva”, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Gummerus, 2007. ISBN 978-951-20-7143-2
  2. a b Kustaa Vilkuna: ”Oiva, Oivi”, Etunimet. Otava, 1976. ISBN 951-1-04127-4
  3. Nimipalvelu Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 29.5.2020.