Omsk
| Omsk (Омск) | |
|---|---|
 | |
 lippu |  vaakuna |
 Omskin alue Venäjällä, alla kaupungin sijainti alueella | |
  Omsk | |
| Koordinaatit: | |
| Valtio | Venäjä |
| Alue | Omskin alue |
| Perustettu | 1716 |
| Kaupungiksi | 1782 |
| Väkiluku (2012) | 1 158 627[1] |
| Aikavyöhyke | UTC+6 (MSK+3) [2][3] |
| Kotisivu: www | |
| Auton. rek. tunnus: 55 | |
Omsk (ven. Омск) on kaupunki Lounais-Siperiassa Irtyš- ja Omjoen yhtymäkohdassa Siperian radan varrella. Kaupungissa asuu 1,15 miljoonaa ihmistä (2012). Omsk on Omskin alueen pääkaupunki. Moskovaan on Omskista matkaa noin 2 500 kilometriä.[4]
Omsk on Siperian kasakoiden, Omskin ja Taran piispan sekä Siperian imaamin hallintokaupunki.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] | Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Omskin puinen linnoitus perustettiin vuonna 1716 suojelemaan Venäjän rajaa tasangon paimentolaisia vastaan. 1700-luvun lopulla pystytettiin kivinen linnoitus, josta on vielä jäljellä Tobolskin ja entisöity Taran portti. Tältä ajalta on vielä olemassa myös saksalainen luterilainen kirkko, asevarasto, tyrmä ja komendantin talo.
1800-luvulla ja 1900-luvun alussa Omskista tuli Länsi-Siperian ja nykyisen Kazakstanin alueen hallinnollinen keskus. Kaupunki menetti merkitystään rajan siirtyessä kauemmas. Sitä käytettiin vankien karkotuspaikkana: muun muassa Fjodor Dostojevski eli ja työskenteli Omskissa. Vuonna 1881 asukasluku oli 53 050. Uusi nousu alkoi Siperian radan valmistuttua.
Pian vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen valkoiset valtasivat kaupungin. Siellä toimi Venäjän sisällissodan aikana kolme peräkkäistä valkoisten hallitusta: Siperian väliaikainen hallitus, väliaikainen yleisvenäläinen hallitus ja amiraali Koltšakin hallitus, joka julisti Omskin Venäjän pääkaupungiksi. Kaupungissa säilytettiin myös keisarillisen pankin kultavarastoja, jotka evakuoitiin. Varat kuitenkin hävisivät valkoisten vetäydyttyä itään.
Länsi-Siperian pääkaupungiksi tuli kuitenkin Novosibirsk (ent. Novonikolajevsk), jolloin Omsk menetti hallintotoimintonsa. Toinen maailmansota toi Omskiin suuren määrän evakuoitua teollisuutta. Tämän johdosta kaupungista tuli kuitenkin suljettu, eikä sinne päästetty ulkomaalaisia ennen 1990-lukua. 1950-luvulla Siperian öljyvarojen käyttöönoton jälkeen kaupunkiin rakennettiin öljynjalostuskompleksi ja kokonainen "öljytyöläisten kaupunki", joka laajensi kaupunkia pohjoiseen Irtyšin varrelle.
Asukasluvun kehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oheinen taulukko kuvaa Omskin väkiluvun kehitystä väestönlaskentojen perusteella. Vuoden 1840 arvo on kuitenkin peräisin Venäjän imperiumin kaupunkeja kuvaavasta tilastosta, eikä se ole varsinaisen väestönlaskennan arvo.[5] Ensimmäinen koko silloisen Venäjän kattanut väestönlaskenta tehtiin vuonna 1897.[6] Vuosien 1926 ja 1939 arvot puuttuvat.
| Vuosi | Omskin asukasluku |
|---|---|
| 1840 | 11 116[5] (kuului Tobolskin kuvernementtiin) |
| 1897 | 37 376[6] |
| 1959 | 581 108[7] |
| 1970 | 821 151[8] |
| 1979 | 1 014 246 [9] |
| 1989 | 1 148 418 [10] |
| 2002 | 1 134 016[11] |
| 2010 | 1 154 116[12] |
Nykyään
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Öljy-yhtiö Sibneft on kaupungin suurin työnantaja. Vuoden 1990 jälkeen sotateollisuuden romahdus johti kuitenkin suureen työttömyyteen.lähde?
Omsk sijaitsee Irtyšjoen äärellä ja Siperian rautatien varrella. Kaupungissa on jokisatama. Omskin rautatieasema on tärkeä Venäjän rautateiden risteysasema, yksi Siperian radan pääasemista. Se sijaitsee rautateitse noin 2 700 kilometriä Moskovasta itään.[13][14] Kaupungin kautta kulkee valtatie M51 (Tšeljabinskin kautta lännestä), ja sinne johtavat myös eurooppatiet E30 ja E127 (eli M38 Kazakstanin Pavlodariin). Kaupunkia palvelee myös kansainvälinen Omskin lentoasema.[4]
-
Tarskaja-katu. -
Teatteritalo. -
Ortodoksinen kirkko. -
Liikenteeseen keskittyvä yliopisto. -
-
-
Aleksandr Koltšakin kotimuseo ja Irtyšjoki. -
Vanhaa Omskia -
Uutta Omskia. -
Korjaustöitä Leninin kadulla, joka on Omskin pääkatu.
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
Muuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] | Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Omskissa on Inkerin kirkon Siperian rovastikuntaan kuuluva seurakunta.
Jääkiekkoseura Avangard Omsk on kotoisin kaupungista.
Tunnettuja omskilaisia tai siellä vaikuttaneita henkilöitä ovat
- jääkiekkoilija Aleksei Tšerepanov
- rockmuusikko Jegor Letov
- runoilija Leonid Martinov
- kuvataiteilija Mihail Vrubel
- näyttelijä Mihail Uljanov
- rytmisen voimistelun olympiavoittaja ja maailmanmestari Irina Chashina
- runoilija Innokentii Annenski
- jalkapalloilija Dmitri Sychev
- jääkiekkoilija Viktor Blinov
- päävalmentaja oli 2010–2012 Raimo Summanen[15][16]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Population of capital cities and cities of 100 000 or more inhabitants United Nations Statistics Division. Viitattu 5.2.2015. (englanniksi)
- ↑ Jussi Nurminen: Venäjä siirtyy ikuiseen talviaikaan 1.7.2014. Yle uutiset. Viitattu 27.10.2014.
- ↑ Vladimir Putin signed the Federal Law On Amendments to the Federal Law "On the calculation of time" 22.7.2014. worldtimezone.com. Viitattu 27.10.2014. (englanniksi)
- ↑ a b toim. V. H. Peihvasser. Julkaisupaikka = Tribum, 220053, Minsk, Valko-Venäjä: Novyi Atlas avtomobilnyh dorog 2006-2007. Rossija - Strany CNF - Pribaltika. 1:750 000 i 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Määritä julkaisija! ISBN 985-409-072-8 (venäjäksi)
- ↑ a b Statistitšeskija tablitsy o sostojanii gorodov Rossijskoi imperii (Tilastotaulukoita Venäjän keisarikunnan kaupungeista (1840). Omsk löytyy julkaisun sivulta 32/41 otsikon Tobolskaja gubernija yhteydestä) dlib.rsl.ru. 1840. Pietari. Viitattu 20.4.2013. (venäjäksi)
- ↑ a b Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 20.4.2013. (venäjäksi)
- ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. Gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Kaupunkitaajamat) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 20.4.2013. (venäjäksi)
- ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. Gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Kaupunkitaajamat) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 20.4.2013. (venäjäksi)
- ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. Gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Kaupunkitaajamat) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 20.4.2013. (venäjäksi)
- ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989. Kaupunkitaajamat) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 20.4.2013. (venäjäksi)
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 g. Gorodskoi (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2002. Kaupunkitaajamat) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 20.4.2013. (venäjäksi)
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija (Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru, Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 20.4.2013. (venäjäksi)
- ↑ Route of train 002 Moscow Iaroslavskaia - Vladivostok poezda.net. Viitattu 20.4.2013. (englanniksi)
- ↑ Atlas železnyje dorogi Rossija i sopredelnyje gosudarstva. (Venäjän ja IVY-maiden rautatiekartasto) Omsk: FGUP "Omskaja kartografitšeskaja fabrika", 2010. ISBN 978-5-95230323-3 (venäjäksi)
- ↑ Yle urheilu
- ↑ Parkkinen, Jaakko: Summanen sanoo lähteneensä Avangardista yhteisymmärryksessä Yle.fi. 9.7.2012. Yle. Viitattu 2.4.2019.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Omsk Wikimedia Commonsissa
- Omsk (venäjäksi)