Panu Rajala
Panu Rajala | |
---|---|
Rajala Helsingin kirjamessuilla 2009. | |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 27. elokuuta 1945 Helsinki |
Aiheesta muualla | |
www.panurajala.fi | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta | |
Panu Rajala (s. 27. elokuuta 1945 Helsinki)[1] on suomalainen kirjailija ja tutkija. Hän on koulutukseltaan filosofian tohtori.
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rajala on työskennellyt Helsingin yliopiston assistenttina (1976–1982), MTV Oy:n teatteripäällikkönä (1983–1985) ja Tampereen yliopistossa teatterin ja draaman tutkimuksen professorina (1997–2005). Hän on toiminut F. E. Sillanpään seuran puheenjohtajana vuodesta 1996.[1] Rajala oli Hiidenkivi-kulttuurilehden päätoimittaja 1997–2001.
Rajala on ohjannut Myllykolun kesäteatterissa näytelmät Hurskas kurjuus ja Ihmiset suviyössä. Rajala oli mukana dramaturgina, kun Kalle Holmberg valmisteli Pyynikin kesäteatteriin esitystä Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogiasta. Tuloksena oli kolme näytelmää, Akseli ja Elina, Pohjantähden alla ja Tuntematon sotilas. Näistä ensimmäistä esitettiin vuosina 1993 ja 1994, seuraavaa 1995 ja 1996 ja viimeistä 1997.
Rajala on työskennellyt myös elokuvan parissa. Yhdessä Rauni Mollbergin ja Pirjo Honkasalon kanssa hän dramatisoi Timo K. Mukan romaanin Maa on syntinen laulu samannimiseksi elokuvaksi. Yhteistyö Mollbergin kanssa jatkui Simo Puupposen eli Aapelin romaaniin pohjautuvassa televisioelokuvassa Siunattu hulluus (1975). Matti Kassilaa Rajala auttoi elokuvassa Haluan rakastaa, Peter (1972), joka on filmatisointi Aila Meriluodon romaanista Peter, Peter. Ensimmäisen varsinaisen elokuvakäsikirjoituksen Rajala teki Johannes Linnankosken romaanista Laulu tulipunaisesta kukasta vuonna 1971 – samannimisen elokuvan ohjasi Mikko Niskanen.
Rajala on kirjoittanut Frans Emil Sillanpäästä elämäkertatrilogian. Lisäksi hän on kirjoittanut Mika Waltarin näytelmistä kertovan kirjan Noita palaa näyttämölle: Mika Waltari parrasvaloissa vuonna 1998 ja Waltarin elämäkerran Unio mystica: Mika Waltarin elämä ja teokset vuonna 2008. Hän oli myös vuonna 2000 perustetun Mika Waltari -seuran ensimmäinen puheenjohtaja.[2]
Finlandia-ehdokkaana vuonna 2015 ollut Intoilija – fotograafin muistikuvat sisältää parikymmentä sivua I. K. Inhan tekstiä kopioituna ilman, että sitä olisi merkitty mitenkään.[3]
Vuonna 2017 ensi-iltansa Tampereen Komediateatterilla sai Rajalan näytelmä Päämäärä tuntematon. Näytelmän ohjaaja Panu Raipia oli aluksi ehdottanut Rajalalle, että tekisi Tuntemattomasta sotilaasta version Komediateatterille. Teos päätyikin keskittymään itse Väinö Linnan pääteoksen kirjoitusprosessiin.[4]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rajala on ollut naimisissa kolmesti. Ensimmäisestä avioliitostaan malli ja juristi Elina Ylivakerin kanssa Rajala jäi leskeksi 1988. Tästä liitosta hänellä on kolme lasta, poika ja kaksi tyttöä.[5] Vuosina 1997–2004 Rajala oli naimisissa iskelmälaulaja Katri Helenan kanssa. Rajala kirjoitti suhteestaan Katri Helenaan kirjan Lavatähti ja kirjamies, joka ilmestyi vuonna 2013.
Rajala oli naimisissa vuodesta 2007 Marja Norhan kanssa tämän kuolemaan saakka vuonna 2021.[6]
Rajala tuomittiin Turun käräjäoikeudessa laajennettuun lähestymiskieltoon kesäkuussa 2022, koska hän oli häiriköinyt kesäasuntonsa naapuria.[7] Rajala tuomittiin syyskuussa 2022 Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa kotirauhan rikkomisesta 30 päiväsakkoon, joka hänen tuloillaan teki lähes 6 900 euroa. Rajala syyllistyi tekoonsa Hämeenkyrössä toukokuun alussa kävelemällä kielloista huolimatta neljä kertaa edellä mainitun naapurin omistaman vapaa-ajantontin läpi.[8]
Rajala asuu Helsingissä ja Hämeenkyrössä.[9]
Näytelmät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sen onnen aavistus (1988, Tampereen Teatteri)
- Pelastaja (1996, Jyväskylän Kaupunginteatteri)
- Akseli ja Elina (1997, Savonlinnan Kaupunginteatteri, dramaturgi)
- Maan kämmenellä (1998, Pyynikin Kesäteatteri)
- Herra Untolan rakkaudet (1998, Joensuun Kaupunginteatteri)
- Herra Untolan salaisuus (1999, Porin Teatteri)
- Sylvi ja Anita (2012, Helsingin Kaupunginteatteri)
- Kuubalainen serenadi (2013, Rauman Kaupunginteatteri)
- Päämäärä tuntematon (2017, Tampereen Komediateatteri) [10]
Kirjat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- F. E. Sillanpää vuosina 1888–1923. Pieksämäki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1983. ISBN 978-951-7-17331-5
- Sillanpään Hämeenkyrö : kulttuurikuvia kesämatkailijalle. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 978-951-1-09183-7
- Siljan synty: F. E. Sillanpää vuosina 1923–1931. (Väitöskirja: Helsingin yliopisto. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 486) Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1988. ISBN 951-717-521-3
- Korkea päivä ja ehtoo: F. E. Sillanpää vuosina 1931–1964. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 595) Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1993. ISBN 951-717-779-8
- Rajala, Panu & Rautkallio, Hannu: Petturin testamentti: Arvo Poika Tuomisen todellinen elämä. Helsinki: WSOY, 1994. ISBN 978-951-0-19806-3
- Rajala, Panu & Kalaoja, Katri-Helena (toim.): Tule luo - Runoja ja lauluja rakkaudesta. Helsinki: Otava, 1994. ISBN 951-1-13192-3
- Titaanien teatteri : Tampereen työväen teatteri 1918–1964. Tampere: Tampereen Työväen Teatteri, 1995. ISBN 978-952-9-06677-3
- Enkeli Tulessa – Elinan suljetut elämät. Helsinki: Otava, 1997. ISBN 978-951-1-15081-7
- Noita palaa näyttämölle: Mika Waltari parrasvaloissa. Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-23014-6
- Sydämenjäristys : kolme kirjaa Johannes Hulttion elämästä. Helsinki: Otava, 1999. ISBN 978-951-1-16291-9
- Tasavallan toinen teatteri : Tampereen työväen teatteri 1964–2001. Tampere: Tampereen Työväen Teatteri, 2001. ISBN 978-952-9-13796-1
- Senaatin ratsumies. Helsinki: Otava, 2003. ISBN 978-951-1-19030-1
- Tunteen tulet, taiteen tasot : Tampereen teatteri 1904–2004. Tampere: Tampereen teatteri, 2004. ISBN 978-952-9-94370-8
- Ratsumiehen rakkaus. Helsinki: Otava, 2005. ISBN 978-951-1-19765-2
- Runoilijan sydän : J. H. Erkon täyttymätön elämä. Helsinki: Otava, 2006. ISBN 978-951-1-20293-6
- Kuningasajatus. Helsinki: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-22192-0
- Unio mystica: Mika Waltarin elämä ja teokset. Helsinki: WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-31137-0
- Karonen, Vesa & Rajala, Panu: Yrjö Jylhä, talvisodan runoilija. Helsinki: Otava, 2009. ISBN 978-951-1-23840-9
- Lasinkirkas, hullunrohkea: Aila Meriluodon elämästä ja runoudesta. Helsinki: WSOY, 2010. ISBN 978-951-0-35488-9
- Naisten mies ja aatteiden: Juhani Ahon elämäntaide. Helsinki: WSOY, 2011. ISBN 978-951-0-37441-2
- Hirmuinen humoristi. Veikko Huovisen satiirit ja savotat.. Helsinki: WSOY, 2012. ISBN 978-951-0-38952-2
- Lavatähti ja kirjamies. Helsinki: WSOY, 2013. ISBN 978-951-0-39484-7
- Tulisoihtu pimeään – Olavi Paavolaisen elämä. Helsinki: WSOY, 2014. ISBN 978-951-0-40254-2
- Nuoruuden neljäs näytös. Helsinki: Minerva, 2015. ISBN 978-952-312-209-3
- F. E. Sillanpää. Nobel-kirjailijan elämä 1888–1964. SKS 2015.
- Intoilija. Fotografin muistikuvat. Romaani. WSOY 2015.
- Ilonhilaaja. Romaani. Minerva, 2017.
- Virvatuli – Eino Leinon elämä. WSOY, 2017. ISBN 978-951-0-41615-0
- Suomussalmen sulttaani – Ilmari Kiannon elämä. SKS, 2018. ISBN 9789522226983.
- Erään soturin loppu – Runoilija Yrjö Jylhän tragedia. Kustannus HD, 2019. ISBN 978-952-7-24437-1
- Kansallisrunoilija – J. L. Runebergin elämä. Minerva, 2020. ISBN 9789523129818.
- Päivä on tehnyt kierroksensa: Väinö Linna muistelee. Siltala, 2020. ISBN 978-952-234-799-2
- Hannele, näyttelijä. Otava, 2021. ISBN 978-951-1-38863-0
- Päin elämää! : muistelmani. Helsinki: Siltala, 2023. ISBN 978-952-388-068-9
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Panu Rajala Otava. Viitattu 8.1.2016.
- ↑ http://www.kulttuuripalvelu.fi/?id=76
- ↑ Jaana Hevonoja: Rajalan Finlandia-ehdokkaassa sivutolkulla I. K. Inhalta kopioitua tekstiä Yle uutiset. 12.11.2015. Viitattu 12.11.2015.
- ↑ Kirsi Airikka: Silta - Tamperelainen seurakuntalehti siltalehti.fi. 2020. Arkistoitu 28.8.2021. Viitattu 28.8.2021.
- ↑ https://www.aamulehti.fi/viikko/12082023/art-2000009768339.html
- ↑ Tällainen oli Panu Rajalan ja Marja-vaimon rakkaustarina – romanssi roihahti mökkinaapuruudesta www.iltalehti.fi. Viitattu 29.3.2021.
- ↑ Tanninen, Jouni: Kirjailija Panu Rajala joutui laajennettuun lähestymiskieltoon Yle Uutiset. 22.6.2022. Viitattu 8.7.2022.
- ↑ Terho Vuorinen: Panu Rajala tuomittiin kotirauhan rikkomisesta – tallentui valvontakameroihin kävelemässä naapurin tontilla kielloista huolimatta Ilta-Sanomat. 6.9.2022. Viitattu 6.9.2022.
- ↑ https://www.is.fi/viihde/art-2000008510457.html
- ↑ Panu Rajala - tekijähaku ilona.tinfo.fi. Viitattu 28.8.2021.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Panu Rajalan kotisivut
- Panu Rajala kertoo Yrjö Jylhä, talvisodan runoilija -teoksesta, Kirjastokaista-video
|