Pohjaslahti
| Pohjaslahti | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Mänttä-Vilppula ja Virrat | |
 |  |
| sijainti | |
| Lääni | Hämeen lääni |
| Maakunta | Pirkanmaa |
| Kuntanumero | 637 |
| Hallinnollinen keskus | Pohjaslahti |
| Perustettu | 1941 |
| – emäpitäjä | Ruovesi |
| Liitetty | 1973 |
| – kuntiin | Vilppula Virrat |
| Pinta-ala | km² [1] (1.1.1972) |
| – maa | 174,6 km² |
| Väkiluku | 1 006 [2] (31.12.1972) |
| – väestötiheys | 6,40 as./km² |
Pohjaslahti on Pirkanmaalla sijaitseva Suomen entinen kunta. Se erotettiin Ruovedestä vuonna 1941, ollen näin viimeinen Suomeen syntynyt uusi maalaiskunta. Hieman yli kaksi kolmasosaa Pohjaslahdesta liitettiin vuonna 1973 Vilppulaan ja loput Virtoihin. Pohjaslahden tunnetuin nähtävyys on K. S. Kallion suunnittelema, vuonna 1931 valmistunut tiilikirkko.
Pohjaslahti sijaitsee Pohjois-Pirkanmaalla Tarjanneveden rantamilla. Luonnonkauniilla Pohjaslahdella sijaitsee Hämeen kauneimmaksi maisemaksi mainittu Salussärkkä sekä Rantalansärkkä. Pohjaslahden asuttaminen 1500-luvulla perustuu kuningas Kustaa Vaasan savolaisille myöntämään lupaan muuttaa asumaan hämäläisten, lempääläisten ja pirkkalaisten metsästysalueena käyttämään erämaahan.
Pohjaslahden itsenäistyminen Ruoveden evankelis-luterilaisesta seurakunnasta ja Ruoveden pitäjästä alkoi rukoushuoneella ja kappelilla 1800-luvulla. Ruoveden evankelis-luterilaisesta seurakunnasta erkani 28. elokuuta 1927 Pohjaslahden evankelis-luterilainen seurakunta. Pohjaslahden kirkko valmistui 12. marraskuuta 1931, ja sen vihki kirkolliseen käyttöön piispa Jaakko Gummerus 17. heinäkuuta 1932. Pohjaslahden kunta erotettiin Ruoveden kunnasta 1941. Kunnan pinta-alaksi muodostui 175 neliökilometriä. Asukkaita oli 1960-luvun alkaneen muuttoliikkeenkin aikana vielä 1 500 vuosikymmenen alussa. Pohjaslahden kunta lakkautettiin 1973, ja sen alueet jaettiin Vilppulan ja Virtain kesken. Lakkautusajankohtana Pohjaslahden kunnassa oli 1 000 asukasta, joista 200 asui Virroille siirrettävällä alueella ja 800 Vilppulalle siirrettävällä alueella. Pohjaslahden seurakunnasta tuli Pohjaslahden evankelis-luterilainen kappeliseurakunta, osa Vilppulan evankelis-luterilaista seurakuntaa 1990-luvun puolivälissä.
Pohjaslahden kylään perustettiin 1872 noin sadan työntekijän Vehkaskosken saha, jonka toiminta päättyi 1916 tulipaloon. Jäljelle jääneet laitteet osti ruoveteläinen Kotvio Oy. Pohjaslahdella toimii Pohjaslahden kivikirkko. Siellä on myös Pohjaslahden entinen kunnantalo ja kauppa sekä Pohjaslahden koulu. Yli kaksi vuosisataa toiminut lähikauppa K. V. Linnas Oy lakkasi kauppiaan kuoleman johdosta. Kyläkauppa Tarjanne jatkaa päivittäistavarakauppaa samoissa tiloissa.[3] Pohjaslahdella toimii peruskoulun ensimmäisten luokkien koulu ja kesällä kahdesti viikossa auki oleva kirjasto koulun tiloissa. Talvisin kirjasto on auki kolmasti viikossa. Mäntän seudun osuuspankin konttori on auki kahdesti viikossa.
Ala-Kolkissa aloitti kahdenkymmenen työntekijän saha 1905, joka päätti toimintansa 1965. Myryn saha aloitti 1919 ja päätti toimintansa 1960-luvun alkupuolella omistajan kuoleman jälkeen. Ala-Kolkissa on toiminut kauppa ja koulu.
Pohjaslahden naapurikunnat olivat Keuruu, Ruovesi, Vilppula ja Virrat, ja sen vuonna 1961 vahvistetun vaakunan suunnitteli Olof Eriksson.[4] Nykyään Pohjaslahdella on maatalouden rakennemuutoksen jälkeen 500 ympärivuotista asukasta, joskin kesäisin väestö kolminkertaistuu tuhannen kesäasukkaan ansiosta. Ylä-Kolkissa ja Monoskylässä on toiminut kauppa ja koulu. Vuonna 2009 Pohjaslahti valittiin Pirkanmaan vuoden kyläksi.[5]
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Pohjaslahden väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1940–1970.
Pohjaslahden seurakunta perustettiin vuonna 1936 erottamalla Ruovedestä alue, jossa oli 2 081 asukasta. Kunta lakkautettiin vuonna 1973, jolloin sen alue jaettiin Vilppulan ja Virtain kesken. Vilppulaan liitetyllä alueella oli 841 asukasta ja Virtoihin liitetyllä alueella 165 asukasta.[6]
Vuosien 1960 ja 1970 taajamarajausten mukaan Pohjaslahdella ei ollut lainkaan taajamia.[7]
Nähtävyyksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Heinämarkkinat
- museokahvila Heikintupa
- Kangaskosken myllymuseo
- Pohjaslahden kirkko, 1931, suunnitellut K. S. Kallio
- Rantalansärkkä
- Salussärkkä
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1972 (PDF) (sivu 22) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastokeskus. Viitattu 26.4.2016.
- ↑ Väestönmuutokset 1972 (PDF) (sivut 26–27) Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2019.
- ↑ http://www.ylapirkanmaa.fi/vilppula/pohjaslahti/
- ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1968, s. 147. Otava 1967, Helsinki.
- ↑ Pirkanmaan Vuoden kylä 2009 Pohjaslahti Mänttä-Vilppulasta Pirkan kylät ry. Arkistoitu 12.6.2010. Viitattu 28.8.2009.
- ↑ a b Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.
- ↑ Väestölaskenta 1970 Osa IV: Taajamat 1960–1970. (Suomen virallinen tilasto VI C:104) Helsinki: Tilastokeskus, 1976. Julkaisun verkkoversio (PDF) (viitattu 10.4.2013).
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| |||||||||||||
| ||||||||||