Kylmyysaavikko
Kylmyysaavikko (myös polaariaavikko, napa-aavikko tai arktinen aavikko) on tundran kylmä pohjoisosa, jossa vuotuinen sademäärä on alle 250 millimetriä ja lämpimimmän kuukauden keskilämpötila alle +10 °C. Kylmyysaavikkoa on maailmassa viisi miljoonaa neliökilometriä, ja ne ovat yleensä kallioperä- tai soratasankoja.[1] Kylmyysaavikko on tundran pohjoisin osa tai jäätikön keskellä oleva jäätön alue. Kylmyysaavikkoa ei saa sekoittaa jäätiköihin, vaikka jäätiköitä sanotaankin monesti kylmyysaavikoiksi. Se sijaitsee tundran pohjoisosissa tai tundran ja jäätikön välissä. Alue on enimmäkseen kalliota, kivikkoa tai soraa.
Eteläisemmällä tundralla paksu lumi suojaa talvella monia kasveja, ja sulaa melko lämpimässä kesässä kuitenkin pois kasvukauden ajaksi.[2] Talvisin on synkkä kaamosaika, jolloin aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle. Kasvillisuuden kannalta tärkeitä lämmittäviä föhntuulia on joillain vuoristoalueilla.[2] Se, mitä sanotaan Pohjois-Amerikassa polaaripuoliaavikoksi, luetaan Euraasiassa polaariaavikoksi, jonka eteläpuolella kasvaa arktinen tundra.[3]
Ylä-arktista kylmyysaavikkoa tavataan niukkasateisilla arktisella alueella, joilla ei ole jäätiköitä. Kylmyysaavikoilla kasvaa pääasiassa jäkälää, sammalia, leviä sekä matalia heiniä ja muita ruohokasveja. Kasvillisuus on alle 10 senttimetrin korkuista. Kylmyysaavikoilla tavattavia eläinlajeja ovat esimerkiksi jääkarhu, napakettu, napasusi, napajänis, mursu ja lokkimaiset linnut.
Polaariaavikoilla on alueita, joiden ominaisuudet yllättäen suosivat kasvien kasvua. Vesi säilyy alavalla maalla, jonne kylmät tuulet eivät pääse tunkeutumaan.[4] Alueelle voi kehittyä arktisissa mitoissa hyvä maaperä. Näitä sanotaan monesti ylä-arktisiksi keitaiksi. Jos keidas on kyllin suuri, siellä voi elää melko monipuolinen eläimistö.[5] Esimerkiksi Ellesmerensaarella Hazenin tasangolla Lake Hazenin ympärillä on ympäröivää aluetta lämpimämpi keidas[6], jossa elää ympäröivää aluetta huomattavasti enemmän kasveja ja eläimiä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Types of Deserts 29.10.1997. Usgs.gov. Viitattu 24.9.2015.
- ↑ a b Polar Deserts Rusnature.info. Russian Nature. Viitattu 24.9.2015. (englanniksi)
- ↑ Kankaanpää, Paula: ”The tundra and the polar desert”, Arctic Flora and Fauna – status and conservation, s. 132. Edita, 2001. ISBN 9979-9476-5-9
- ↑ Pielou, E. C.: A naturalist’s guide to the Arctic. Chicago: The University of Chicago Press, 1994. ISBN 0-226-66814-2 (englanniksi)
- ↑ Tundra – Arctic Tundra Science.jrank.org. Viitattu 24.9.2015.
- ↑ Keatley, B., Douglas, M. & Smol, J.: Limnological Characteristics of a High Arctic Oasis and Comparisons across Northern Ellesmere Island (pdf) (s. 294–308) Arctic. 22.3.2007. Arctic Institute of North America. Arkistoitu 21.9.2017. Viitattu 24.9.2015. (englanniksi)